Uudistettu Terapianavigaattori ja ensijäsennys säästävät aikaa ja parantavat mielenterveyden ongelmien arviointia työterveyshuollossa

Työväline arviointiin ja työterveyden tukemiseen

Terapianavigaattori on työväline mielenterveyden arviointiin ja työterveyden tukemiseen. Sen tavoitteena on auttaa ammattilaisia tunnistamaan asiakkaansa kohdalla:

• mielenterveyden eriasteisia oireita, ongelmia ja haasteita ja niiden vaikutusta työkykyyn
• työkykyriskiä tai -alentumaa taustatekijöineen
• työelämätekijöiden vaikutuksia mielenterveydelle ja toimintakyvylle
• kokonaistilanteen kannalta tarpeenmukaiset tuki- tai hoitotoimenpiteet.

Terapianavigaattori kokoaa tärkeimmät tiedot palveluohjausta varten, tukee asiakas-ammattilaisvuoropuhelua ja auttaa päätöksenteossa. Se kartoittaa yleisimpiä mielenterveyshäiriöitä, päihteiden käyttöä, toimintakykyä, työterveyttä, elämäntilannetta ja hoitomieltymyksiä matalan kynnyksen interventioihin. Työkalu automatisoi tiedonkeruun, pisteyttää kansallisesti suositellut kyselyt, kuten PHQ-9:n, GAD-7:n ja BAT-12:n, ja helpottaa kirjaamista. Koostettua tietoa voi käyttää diagnostisissa arvioissa. Terapianavigaattori ei suoraan ohjaa hoitoihin eikä anna suosituksia.

Mielenterveyspalveluihin hakeutuva tai palveluissa oleva asiakas täyttää anonyymisti Terapianavigaattorin osoitteessa www.terapianavigaattori.fi «https://www.terapianavigaattori.fi»1. Tämä kestää keskimäärin 28 minuuttia. Vastaamisen jälkeen asiakas saa 31 päivää voimassa olevan koodin, jonka hän voi välittää terveydenhuollon ammattilaiselle. Koodilla terveydenhuollon ammattilainen pääsee tarkastelemaan tuloksia samalla sivustolla. Asiakkaan luvalla koosteen voi lisätä potilaskertomukseen täydentäen sitä haastattelun tiedoilla. Terapianavigaattori on maksuton, vapaasti saatavilla eikä vaadi erillistä palvelualustaa. Terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan hyödyntämään Terapianavigaattorin koostamaa tietoa ensijäsennyksen kautta. Koulutukset ovat osa Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutustarjontaa. Koulutuksista voi olla yhteydessä HUS Psykiatriaan.

Ensijäsennys on ensimmäinen askel asiakkaan tilanteen ymmärtämisessä

Ensijäsennys tarkoittaa Terapianavigaattorin koostamien tietojen läpikäymistä, tarkentamista ja syventämistä yhdessä asiakkaan kanssa. "Ensi" viittaa palvelupolun alkuvaiheessa tehtävään mielenterveyden arvioon ja "jäsennys" kokonaiskuvan muodostamiseen asiakkaan tilanteesta ja keskeisistä ongelmista. Ensijäsennys on tärkeä osa kustannusvaikuttavaa porrastettua hoitomallia, koska sen yhtenä tavoitteena on tunnistaa asiakkaat, jotka hyötyvät nopeasti alkavista lyhyistä interventioista. Pääsääntöisesti lievistä tai keskivaikeista oireista kärsivät toimintakyvyltään riittävän hyvässä kunnossa olevat asiakkaat hyötyvät lyhytkestoisesta interventiosta, joka on monelle riittävä apu. Hoidon valinnassa huomioidaan asiakkaan omat toiveet. Hoitoon sitoutumisen kannalta asiakkaan tulee tietää eri hoitomuodoista, jolloin hän voi arvioida mikä eri vaihtoehdoista on hänelle sopivin.

Tulokset tarjoavat näkymää mielenterveyden ja työelämän välisiin suhteisiin

Terapianavigaattorin kysymykset työkyvystä ja työterveydestä on kehitetty yhteistyössä työterveyshuollon ammattilaisten ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Pääset tutustumaan kysymyksiin artikkelin Kirjallisuutta-laatikossa mainitussa nettiosoitteessa. Kysymyksillä arvioidaan oireiden vaikutusta työkykyyn ja työssä jaksamiseen sekä työelämän tekijöiden vaikutusta vointiin. Tavoitteena on tunnistaa, miten mielenterveyden ongelmat ovat yhteydessä työperäisiin tekijöihin ja mitkä ovat työhön vaikuttamisen mahdollisuudet.

Työterveyttä kartoittavat kysymykset ovat Terapianavigaattorin täyttäjillä vapaaehtoisia. Toukokuussa 2025 Terapianavigaattorin täytti yhteensä 11 286 vastaajaa, joista 30 prosenttia vastasi työterveysosioon (n = 3336). Näistä 28 prosenttia (n = 931) ilmoitti hakeutuvansa työterveyshuoltoonsa Terapia-navigaattorin tulostensa kanssa. Tämän joukon vastauksista esitetään tarkempia tuloksia alla. Työterveysosion täyttäneistä 48 prosenttia (n = 1561) ilmoitti hakeutuvansa hyvinvointialueensa palveluihin, mikä on joka neljäs kaikista hyvinvointialueelleen hakeutuvista täyttäjistä.

Valtaosalla työterveyshuoltoon hakeutuvista vastaajista oli hoitoa vaativia oireita. Vastaajista 65 prosentilla oli häiriötasoisia masennusoireita (PHQ-9 ≥ 10) ja 50 prosentilla ahdistusoireita (GAD-7 ≥ 10). Kohonnut riski työuupua ilmeni 23 prosentilla ja todennäköinen työuupumus 28 prosentilla vastaajista (BAT-12 2,54–3,03 ja 3,04–5).

Vastaajat kokivat nykyisen työkykynsä (Työkykyindeksi, 0–10) heikentyneenä (keskimäärin 5,5 pistettä), mikä viittaa huonoon tai korkeintaan kohtalaiseen työkykyyn. Koettu työkyky oli selvästi heikompi niiden vastaajien keskuudessa, jotka olivat olleet poissa työstä oireidensa vuoksi (keskimäärin 4,8 pistettä, huono työkyky), verrattuna niihin, jotka olivat pysyneet työssä (keskimäärin 6,3 pistettä, kohtalainen työkyky). Vain 23 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole aiemmin kokenut työkykyään heikentyneeksi tai oloaan uupuneeksi.

Työn ja yksityiselämän vaikutukset vointiin olivat lähes yhtä suuria: 41 prosenttia koki työn ja 39 prosenttia yksityiselämän vaikuttavan vointiin paljon. Vastaavasti 42 prosenttia koki työllä ja 40 prosenttia yksityiselämällä olevan jonkin verran vaikutusta vointiin. Työn kielteisiä vaikutuksia aiheuttivat yleisimmin työolosuhteet ja työn sujuvuus (46 %), työmäärä (43 %) sekä työtahti (36 %). Myönteisiä vaikutuksia toivat yhteisöllinen työilmapiiri ja hyvät ihmissuhteet (51 %), ammattitaito (50 %) sekä työn merkityksellisyys (45 %).

Vastauksista ilmenee, että 46 prosenttia täyttäjistä on ollut oireidensa vuoksi pois työstään, ja työterveyshuolto on ollut lähes aina (92 %) tietoinen poissaolosta. 62 prosenttia vastaajista oli keskustellut esihenkilönsä kanssa työssä jaksamisestaan, ja 29 prosentin kohdalla työjärjestelyjä ja työn muokkaamisen mahdollisuuksia oli työpaikalla mietitty. 8 prosentin kohdalla näitä oli jo kokeiltu.

Kohti yhtenäisempää arviointia ja kohdennetumpia toimenpiteitä

Terapianavigaattori ja ensijäsennys tukevat työterveyshuollon olemassa olevia hyviä käytänteitä ja perustehtävää. Terapianavigaattorin uudistuksen avulla työkyvyn haasteet ja niiden taustatekijät jäsentyvät aiempaa tarkemmin ja monipuolisemmin. Arviointien tasalaatuisuus vahvistuu, tiedonkeruussa ja kirjaamisessa säästetään aikaa ja toimenpiteiden kohdentuminen tarkentuu. Terapianavigaattori ja selkeästi kirjattu ensijäsennys helpottavat myös yhteistyötä työterveyshuollon ja julkisen sektorin välillä, kun päätöksenteon pohjana käytetään samaa tietopohjaa.

Terapianavigaattoriin kertyvä tieto tuottaa ainutlaatuisen, reaaliaikaisen näkymän Suomessa mielenterveyssyistä apua hakevien ihmisten mielenterveyden ja työelämän välisiin suhteisiin. Terapianavigaattorin koostaman tiedon hyödyntäminen varhaisen tuen käytäntöjen kehittämisessä vaatii suunnittelua ja ratkaisujen kehittämistä. Terapianavigaattorin työterveysosion ensimmäiset analyysit viittaavat siihen, että työn muokkauksen hyödyntämisessä on kehittämistarpeita. Työ ja työhön liittyvät tekijät vaikuttavat usein asiakkaan vointiin, ja eniten ongelmallisiksi koettuihin asioihin (työolosuhteet, työmäärä ja -tahti) voidaan työjärjestelyillä vaikuttaa. Valtaosalla työn muokkaamista ei kuitenkaan ole mietitty. Tämä viestii työpaikkojen ja työterveyshuollon tiiviin yhteistyön tarpeesta.