Yleisimmät työterveyslääkärin ilmoitusoikeudet ja -velvollisuudet
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä. Salassa pidettävää tietoa sisältävää asiakirjaa tai sen kopiota ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle. Salassapitovelvollisuudesta huolimatta lääkärillä on useita ilmoitusvelvollisuuksia ja -oikeuksia. Nämä tilanteet tulisi tunnistaa.
Lääkärillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä aluehallintovirastolle ilmoitus ammattitaudista, perustellusta ammattitautiepäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä. Perustellusta ammattitautiepäilystä on kyse, kun alustavien tutkimusten ja erotusdiagnostisen pohdinnan jälkeen työterveyslääkäri tai muu työpaikan olosuhteet ja altisteet tunteva lääkäri epäilee todetun sairauden tai oirekokonaisuuden taustalla ammattitautia. Ammattitaudiksi toteaminen edellyttää yleensä diagnosoidun sairauden, mutta oikeuden päätöksen perusteella myös oireeton MRSA-kantajuus on poikkeustilanteessa rinnastettu ammattitaudiksi (KKO:2006:23).
Aluehallintovirasto arvioi ilmoituksen perusteella tarpeen selvittää työpaikan työskentelyolosuhteita valvontatoimin. Työterveyshuollon tulee huomioida sekä potilaana olevan työntekijän, että tarvittaessa myös muun työyhteisön terveydensuojelu.
Lainsäädäntö ei mahdollista ammattitaudin ilmoittamista suoraan työterveyshuollosta työnantajalle, mutta yhteistyö työnantajan kanssa työntekijän ja työyhteisön terveyden suojelemiseksi on salassapitosäädökset huomioiden tärkeää.
Ilmoitusvelvollisuus ja -oikeus poliisille
Tietyissä tilanteissa lääkärillä voi olla joko velvollisuus tai oikeus luovuttaa salassa pidettäviä tietoja poliisille.
1. Ilmoitusvelvollisuus poliisille
Ajoterveyden arviointi on osa jokaista lääkärikäyntiä, vaikka vastaanoton syy ei liittyisi suoraan ajokykyyn. Lääkärillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa salassapitosäännösten estämättä poliisille, jos potilas ei enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia ja tilanteen arvioidaan jatkuvan yli kuusi kuukautta.
Esitutkinnan yhteydessä voi poliisi pyytää potilastietoja osana tutkintaa. Lääkäri on velvollinen luovuttamaan salassa pidettäviä tietoja poliisille, mikäli kyseessä on rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Muussa tilanteessa potilastietoja ei tule luovuttaa ilman potilaan nimenomaista kirjallista suostumusta. Puhelintiedustelun perusteella ei suositella tietoja luovutettavan. Poliisin toimittaman kirjallisen tietopyynnön perusteella on helpompi arvioida, täyttyvätkö tietojen luovutuksen edellytykset.
Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa poliisille, mikäli hän saa tietoonsa valmisteilla olevan törkeän rikoksen, joka olisi vielä estettävissä. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi törkeä pahoinpitely, ryöstö tai tappo (kuvattu rikoslain 15 luvussa). Rikoksista, jotka ovat jo tapahtuneet, ei lääkärillä ole oma-aloitteista ilmoitusvelvollisuutta, ellei rikos ole kohdistunut lapseen. Vuodesta 2015 alkaen lääkärillä on ollut velvollisuus ilmoittaa poliisille, mikäli hänellä on perusteltu syy epäillä, että lapseen on kohdistunut seksuaalirikos tai lievää vakavampi pahoinpitelyrikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
Ampuma-aseilmoitusvelvollisuus koskee työterveyshuollossa toimivia lääkäreitä vain poikkeustapauksissa. Ilmoitusvelvollisuuden edellytykset täyttyvät pääsääntöisesti tilanteissa, joissa henkilö on todettu oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa tai vaarallisuusarviossa itselleen tai toisille vaaralliseksi tai kun henkilö on otettu tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon esimerkiksi itsemurhayrityksen vuoksi. Ilmoitus perustuu tällöin hoidon aikana tehtyyn psykiatriseen arvioon, jonka perusteella henkilö katsotaan sopimattomaksi ampuma-aseen hallussapitoon.
2. Ilmoitusoikeus poliisille
Lääkärillä on oikeus ilmoittaa poliisille, jos hän on työssään saanut tietää jonkun henkilön olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Oikeus ilmoituksen tekoon voi muodostua, vaikka mahdollinen väkivaltateko ei olisi luonteeltaan vakavaa, ja se voi perustua esimerkiksi aiempaan väkivallantekoon, jos on syytä epäillä väkivallan jatkuvan.
Vaikka velvollisuus tehdä ampuma-aseilmoitus koskee harvoin työterveyslääkäreitä, voi heille muodostua oikeus tehdä ilmoitus. Potilas voidaan arvioida aikaisempien potilastietojen sekä tapaamisen perusteella olevan terveydentilansa perusteella sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Ilmoitusoikeus voi muodostua myös potilaan käytöksen perusteella esimerkiksi tilanteessa, jossa potilas käyttäytyy terveydenhuollon tiloissa väkivaltaisesti tai väkivallalla uhaten.
Vuonna 2021 henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistuva laiton uhkaus tuli virallisen syytteen alaiseksi. Esimerkiksi potilaan lääkärille esittämä uhkaus, jonka vuoksi lääkärillä on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa tai omaisuutensa olevan vakavassa vaarassa, täyttää rikoksen tunnusmerkit. Lääkärin on suositeltavaa keskustella tapahtuneesta esihenkilönsä kanssa ja työnantajan tulee arvioida tarvittavat työturvallisuustoimet. Ilmoitus poliisille voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Ilmoitusvelvollisuus hyvinvointialueille
Jokaisella, paitsi rippisalaisuuden velvoittamalla papilla, on oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus. Lääkärillä on velvollisuus tehdä ilmoitus viipymättä. Lisäksi lääkärillä on velvollisuus tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus jo ennen lapsen syntymää, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Lastensuojeluilmoitusta ei lähtökohtaisesti kirjata aikuisen potilaan potilasasiakirjoihin, ellei sillä ole merkitystä hänen hoitoonsa tai palveluihinsa.
Lääkärin tulee ohjata aikuinen potilas hakemaan sosiaalipalveluja tarvittaessa. Mikäli potilas on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan tai jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii, lääkärillä on velvollisuus tehdä ilmoitus hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon salassapitosäännösten estämättä.
Ilmoitusoikeus Valviraan
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä edellytetään erityistä vastuullisuutta työssään. Lääkärillä on oikeus tehdä ilmoitus Valviralle, jos lääkäri työssään arvioi potilaana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön terveydentilan tai ammatillisen toimintakyvyn heikentyneen siinä määrin, että se voi vaarantaa potilasturvallisuutta, ja henkilö edelleen jatkaa ammatissaan. Valviraa on mahdollisuus konsultoida anonyymisti, mikäli ei ole varma ilmoitusoikeudestaan.
Ilmoitusoikeudesta ja -velvollisuudesta muille tahoille
Edellä mainittujen lisäksi lääkärillä on muitakin ilmoitusvelvollisuuksia, kuten velvollisuus ilmoittaa tartuntatautiasetuksessa mainituista ilmoitettavista yleisvaarallisista ja valvottavista tartuntataudeista. On huomioitavaa, että osa asetuksessa mainituista taudeista, kuten covid-19, on kuitenkin rajattu ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Myös ilmoitusoikeuksia on useampia, esimerkiksi lääkärin oikeus tehdä ilmoitus, jos ilmailu-, raide- tai meriliikenteen henkilöluvan haltijan terveydentila aiheuttaa välitöntä uhkaa liikenneturvallisuudelle. Tällöin ilmoitusta ei tehdä poliisille vaan Liikenne- ja viestintävirastolle.
Salassa pidettävien tietojen luovuttaja on vastuussa tietojen luovutuksen lainmukaisuudesta. Tietojen luovutusta harkittaessa on tunnettava, mihin lainsäädäntöön luovutus perustuu ja varmistettava, että luovutettavat tiedot ovat tarkoitukseen nähden välttämättömiä. Epävarmoissa tilanteissa lääkäri voi konsultoida johtavaa ylilääkäriä tai esimerkiksi Lääkäriliiton juristeja.
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri,
ylilääkäri ja kliininen opettaja
Pirte työterveyshuolto, Tampereen yliopisto
teija.mertimo@tuni.fi