Työperäinen syöpä – ammattisyöpä

Yleistä

Ensimmäinen nykyajan kirjallisuudesta löytyvä työperäinen syöpä on vuonna 1775 brittiläisen lääkärin Sir Percivall Pottin kuvaama nuohoojien kivespussin syöpä (Chimney sweeps' carcinoma). Tänään 250 vuotta myöhemmin tieto syöpää aiheuttavista aineista tai työtehtävistä on merkittävästi lisääntynyt. Työperäinen syöpä on miehillä yleisempi johtuen erilaisista työympäristöistä. Vuosien 2019–2020 Työperäisten sairauksien rekisterin yhdistetyssä aineistossa ammattisyöpiä kirjattiin 70–80 tapausta vuodessa. Yhtä puupölyjen aiheuttamaa nenän sivuontelon syöpää ja yhtä asbestin aiheuttamaa kurkunpääsyöpää lukuun ottamatta vahvistetut ammattisyövät olivat keuhkosyöpiä tai mesotelioomia. Kaksi keuhkosyöpää oli kvartsin aiheuttamia, ja muut keuhkosyövät liittyivät voimakkaaseen asbestialtistumiseen. Suurin osa mesotelioomista hyväksytään asbestin aiheuttamaksi ammattitaudiksi. Ammattitaudin hyväksymisen ehtona on, että syöpävaaralliseksi tunnetulle altisteelle altistuneiden sairastumisriski on osoitettu ryhmätasolla yli kaksinkertaiseksi altistumattomien riskiin verrattuna.

Syöpäsairauden vaara työssä

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien ASA-rekisteriä ylläpidetään Työterveyslaitoksella. ASA-rekisteröinti ei kuitenkaan todista syövän työperäisyyttä. Työnantajan tulee pitää kirjaa työpaikalla käytetyistä syöpävaarallisista aineista ja töistä sekä niille altistuvista työntekijöistä. Ilmoitus tehdään kerran vuodessa työsuojelupiirille takautuvasti siten, että edellisen vuoden altistumiset ilmoitetaan kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuonna 2019 altistuneita ilmoitettiin 34 662. Yleisimpiä ilmoitettuja aiheuttajia olivat kromi(VI)-yhdisteet, nikkeliyhdisteet, PAH-yhdisteet, arseeniyhdisteet, bentseeni, kadmiumyhdisteet, asbesti sekä puupöly tässä järjestyksessä. ASA-lainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2020 alusta, jolloin luetteloon lisättiin uusia työmenetelmiä ja poistettiin vanhentuneita. Vuodesta 2020 lähtien suurin osa ilmoituksista on koskenut uusille työmenetelmille altistuneita. Yleisimpiä työmenetelmiä ovat olleet "työ, johon liittyy altistuminen kiteiselle piidioksidille (kvartsipölylle)", "ruostumattoman teräksen hitsaus ja polttoleikkaus", "työ, johon liittyy altistuminen kaikelle lehtipuupölylle", "työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille" sekä "työ, johon liittyy altistuminen dieselmoottorien pakokaasuille". Yleisimmin ilmoitettuihin kuuluu myös formaldehydi, joka on uusi ilmoitettava aine. Taulukossa 1 «»1 on lueteltu eri elimiin kohdistuvia syöpävaarallisia työperäisiä tekijöitä ja Taulukossa 2 «»2 työperäisiä altisteita ja näihin liittyviä syöpävaarallisia töitä.

Tutkimukset

Työperäinen syöpä ei eroa muista syövistä oireiltaan eikä histologialtaan. Syövän työperäisyyden arvioinnissa altistumisen arviointi vaatii yksityiskohtaista potilaan työhistorian tuntemusta koko työuran ajalta. Arvioinnissa käytetään hyväksi muun muassa työnantajan ja työterveyshuollon tietoja työtehtävistä, niihin liittyvistä altistumisista ja työhygieenisistä mittauksista sekä kirjallisuustietoja ja muita yhteenvetotietoja altistumistasoista vastaavissa tehtävissä. Altistumisen arvioinnin asiantuntijoita ovat potilaan työterveyshuolto ja työlääketieteen poliklinikat. Sairaalassa ja muussa hoitopaikassa altistumista voi selvittää esimerkiksi kyselylomakkeella yhdessä sosiaalihoitajan kanssa. Tämä on hyvä tehdä, kun potilas on vielä jokseenkin hyväkuntoinen. Tarvittaessa voidaan konsultoida työlääketieteen poliklinikkaa tai Työterveyslaitoksen asiantuntijoita.

Koska latenssiaika on syövissä pitkä, sairastuessaan potilas on usein jo poissa syöpävaaralle altistavista tehtävistä, eikä työterveyshuolto ole osallisena syövän diagnoosiin tai hoitoon liittyvässä prosessissa. Tästä syystä on tärkeää, että syöpiä diagnosoivat ja hoitavat erikoislääkärit muistavat ammattisyövän mahdollisuuden ja osaavat kysyä mahdollisesta työperäisestä altistumisesta syöpävaarallisille tekijöille. Työterveyslaitoksen toimittamasta Ammattisyöpätyöryhmän muistiosta löytyy tietoa työperäisistä altisteista syövän aiheuttajana. Jatkoselvittelyä vaativia tapauksia arvioidaan Työterveyslaitoksella, jonne hoitava taho tekee tavanomaisen lähetteen. Työperäinen syöpä hoidetaan kuten muutkin syövät, eikä sen ennuste eroa muista syövistä.

Ennaltaehkäisy

Syöpävaarallisille aineille altistuminen tulee poistaa kokonaan tai minimoida korvaamalla käytettyjä aineita sekä työmenetelmiä sellaisilla, joiden ei tiedetä aiheuttavan syöpävaaraa. Jos tämä ei ole mahdollista, on suojauksesta huolehdittava erityisen huolellisesti. Raskaana olevat eivät saa altistua syöpävaarallisille aineille tai työmenetelmille.

Korvaukset

Jos ammattitauti todetaan ja sellaiseksi tapaturmavakuutusyhtiössä hyväksytään, oikeus korvaukseen alkaa sairauden ilmenemispäivämäärästä. Poikkeuksena tähän on sovittu, että asbestin aiheuttaman keuhkosyövän ilmenemispäivämääräksi katsotaan asbestoosin ilmenemispäivämäärä, jos sellainen on todettu. Työnantajan tapaturmavakuutus korvaa ammattitaudin aiheuttamat tarpeelliset sairaanhoito-, lääke- ja matkakulut. Ammattitaudista aiheutunut ansionmenetys (sairauspoissaolot, työkyvyttömyys) ilmenemispäivämäärästä laskien korvataan ensimmäisen vuoden aikana tapaturmalain päivärahana, ja sen vuoden jälkeiset sairauspoissaolot, työkyvyttömyysajat tai kuntoutusjaksot korvataan tapaturmaeläkkeellä. Lisäksi maksetaan haittarahaa, jos sairaudesta jää pysyvä haitta. Jos potilaan pääasiallinen kuolinsyy todetaan ammattitaudiksi, perhe-eläkkeeseen voi syntyä oikeus leskelle, alaikäisille lapsille ja opiskeleville alle 25-vuotiaille lapsille. Hautauskulut korvataan tuolloin myös ammattitaudin lukuun. Korvausasia voi tulla vireille kuoleman jälkeenkin.

Ajankohtaista

Viime aikoina on ollut esillä palomiesten altistuminen syöpävaarallisille tekijöille, vuorotyön mahdollinen syöpävaarallisuus sekä UV-säteilyn merkitys Suomessa työperäisen ihosyövän aiheuttajana. Työterveyslaitos on mukana tutkimassa näitä tekijöitä.