Työelämää tuetaan laadukkaalla työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksella – osallistuthan tutkimukseen, erikoistuva

Erikoistuvasta elinikäiseksi oppijaksi

Erikoislääkärikoulutus on aikuisiällä tapahtuvaa ammatillista jatkokoulutusta, joka tähtää elinikäiseen oppimiseen. Oppimista tukeva erikoistujan työympäristö ja oppijalähtöinen ohjaus mahdollistavat laadukkaan oppimisen sekä edistävät opintojen etenemistä. Erikoislääkärikoulutuksen tavoitteena on erikoistuvan roolin muuttuminen asiantuntijaksi koulutuksen aikana.

Koulutuksen järjestäjien on hyvä osata tunnistaa ja ymmärtää tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa erikoistumisen polun sujuvuuteen. Esimerkiksi työn, perheen ja opiskelun yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Opintojen loppuun saattamisessa ei ole pelkästään kyse erikoistujan motivaatiosta, vaan tärkeätä on osata ohjata ja johtaa toimintaansa kohti tavoitteita. Muodollisen pätevyyden tuottavassa työssäoppimisen kontekstissa korostuvat itsesäätelyn taidot eli prosessit, joilla opiskelija pyrkii säätelemään oppimistilanteisiin liittyviä kognitiivisia ja emotionaalisia sekä motivaatioon liittyviä tekijöitä.

Laadukkaalla ohjauksella pyritään tukemaan erikoistuvan lääkärin itseohjautuvuutta, motivaatiota sekä pystyvyyden tunnetta ja siten koulutuksen etenemistä. Tavoitteena on, että jokainen erikoistumisensa aloittava saavuttaa erikoislääkärin pätevyyden. Ohjaus ja oppimisen tukeminen käsittää Postareffin mukaan neljä erilaista ulottuvuutta: 1) ohjausprosessin, 2) oppimisympäristön, 3) ohjaajan oppimiskäsityksen ja 4) ohjaajan pedagogisen kehittymisen.

Oppimislähtöisessä opetuksessa ohjaajan ja erikoistujan välistä suhdetta pidetään tasa-arvoisena. Oppimista edistävä ilmapiiri on tärkeä oppimislähtöisessä ohjauksessa. Psykologisesti turvallinen oppimisympäristö mahdollistaa myös virheistä oppimisen. Kouluttajalääkärin ja erikoistujan välinen ohjaussuhde on kahden ihmisen välinen vuorovaikutussuhde, joka noudattaa samanlaisia lainalaisuuksia kaikilla tieteen- sekä oppialoilla.

Erikoistuvan polku

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen oma sisäinen selvitys toteutettiin vuonna 2023 professori Tuula Oksasen johdolla. Selvitystyöryhmä selvitti erikoistuvien lääkäreiden valmistumista edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä teki toimenpidesuosituksia erikoistuvan lääkärin valmistumisen tukemiseksi. Selvitystyöryhmän loppuraportissa kuvataan ongelmaksi suuntaus, jossa erikoislääkärimäärän kasvu hiipuu, vaikka opinto-oikeuden omaavien määrä kasvaa. Opinto-oikeuden omaavat erikoistuvat lääkärit pitää saada motivoitumaan opintojen loppuun suorittamiseen.

Selvitystyöryhmän analyysi perustui ilmiöpohjaiseen havainnointiin sekä asiantuntijoiden (STM, Työterveyslaitos, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys, palvelujärjestelmä, työmarkkinajärjestöt) laajaan kuulemiseen.

Selvityksessä tunnistettiin haasteita erikoistumisen eri vaiheissa. Erikoistumisen aloituksessa valintaprosessi määrittelee aloituspaikkojen määrän. Lisäksi esteitä voi olla erikoistumisen aloituksessa ja koejaksolla saadussa tuessa. Opetussuunnitelman mukaiset osaamistavoitteet toteutetaan monipaikkaisessa koulutusjärjestelmässä. Erikoistumisen keskellä voi olla hankala lähteä monipaikkaisessa koulutusjärjestelmässä uuteen paikkaan, kuten työkyvyn arvioinnin ja kuntoutusjaksolle tai työterveyslaitosjaksolle. Samalla heräsi kysymys, onko kaikissa palvelujärjestelmän osissa prioriteettina tukea erikoistuvaa saattamaan opinnot loppuun. Työryhmässä tunnistettiin haasteelliseksi Kela-korvausjärjestelmä sekä työterveyslääkärinimikkeen käyttö, jotka voivat ohjata palvelujärjestelmää toiseen suuntaan kuin opintosuunnitelman mukaiset oppimistavoitteet. Erikoistumisen lopussa voi olla myös pullonkauloja koulutuspaikoissa, jotka voivat viivästyttää erikoistumisen loppuun saattamista.

Toimintamalli erikoistumisen sujuvoittamiseksi

Meidän tavoitteenamme on löytää ne kehittämisen kohteet, joilla sujuvoitamme erikoistuvan lääkärin opintojen etenemistä. Siten pystymme tehostamaan koulutuksen läpivirtausta ja tuottamaan osaavia työterveyshuollon erikoislääkäreitä työelämän palvelukseen nykyistä tehokkaammin. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto (#250189) 1.6.2025–31.12.2027 aikavälillä.

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit Suomessa. Kvantitatiivinen aineisto kerätään ajalla 1.10.2025–31.3.2026 kyselylomakkeella. Tutkimuksen sisäänottokriteerit on työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit, joilla on opinto-oikeus Suomessa. Kysely lähetetään Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Oulun yliopiston työterveyshuoltoon erikoistuville lääkäreille sähköpostitse opintohallinnolta saatuihin osoitteisiin. Työterveyshuoltoon erikoistuvia lääkäreitä on valtakunnallisesti noin 850. Luotettavien tutkimustulosten varmistamiseksi tarvitaan 137 erikoistuvan lääkärin otoskoko.

Kyselylomakkeen lisäksi kerätään laadullinen aineisto vuoden 2026 aikana. Järjestämme haastatteluja fokusryhmissä, joissa kussakin osallistujia on minimissään 10 henkilöä.

Kyseessä on monimenetelmällinen tutkimus, jossa yhdistetään kvalitatiivista ja kvantitatiivista aineistoa. Aineiston kerääminen ja käsittelytapa noudattavat hermeneuttista toimintamallia. Tulokset ja niiden tulkinta ovat osa tiedon sekä ymmärryksen laajenemista aineistojen dialogisessa käsittelyssä.

Fokusryhmien aineiston analysoinnin perusteella kutsutaan koolle työpajoja, joissa lähdetään rakentamaan erikoistuvien lääkäreiden tarpeiden perusteella toimintamallia erikoistumisen loppuun saattamiseksi. Tällainen malli voi olla uusien opetusmenetelmien käyttöönotto, mentoroinnin toimintamalli tai vertaisryhmien perustaminen.

Lopuksi

Erikoistumisen loppuunsaattaminen pohjautuu oppijan omaan itseohjautuvuuteen. Kenenkään ei tarvitse kuitenkaan selviytyä yksin, vaan yhdessä olemme vahvempia. Pyydämme kohteliaimmin vastaamaan aktiivisesti kyselyyn ja osallistumaan työpajoihin. Tehdään erikoistumisväylästä yhteinen tavoite. Kysy rohkeasti lisää tämän artikkelin kirjoittajilta.