Työkykyjohtaminen – kuka johtaa ja miten?

Meillä on työterveyshuollossa paljon vaikeasta hahmotettavia termejä, esimerkiksi työkykyjohtaminen. Jos kysyt asiakasyrityksen toimitusjohtajalta, yrittäjältä tai HR:ltä mitä on työkykyjohtaminen, saat todennäköisesti yhtä monta vastausta kuin esität kysymyksiä. Työterveyslääkärille olisi arvokasta tietää, mitä asiakas työkykyjohtamisella ymmärtää. Mitä hänelle tulee mieleen sanasta työkykyjohtaminen? Ehkä asiaa kannattaa lähestyä käytännönläheisemmillä kysymyksillä, kuten mitä tapahtuu, jos työntekijällä on paljon sairauspoissaoloja.

Työnantaja johtaa työkykyä ja työterveysyhteistyötä. Tai ainakin pitäisi johtaa. Useinkaan näin ei tapahdu, ja joskus työterveyshuolto joutuu johtamaan ainakin työterveysyhteistyötä. Se ei ole optimaalinen tilanne, mutta ymmärrettävää, mikäli yritys ei sitä tee.

Sujuva työ ja hyvin toimivat työkykyjohtamisen prosessit tukevat yrityksen liiketoimintaa. Mitäpä jos alkaisit asiakkaan kanssa keskustellen hahmottaa heidän tarpeitaan liiketoiminnan näkökulmasta? Mikä on muuttumassa, miten se mahdollisesti vaikuttaa työn organisointiin, työvälineisiin, rooleihin ja vastuihin, työyhteisöön tai asiakaskohtaamisiin? Mihin pitäisi varautua? Tästä keskustelusta syntyy tarpeita, joihin työterveyshuollollakin olisi usein annettavaa. Ja entäpä jos selvittäisit yrityksen edustajan ymmärryksen työkykyasioista ennen kuin alat suositella hänelle mitään? Miten hän ymmärtää varhaisen tuen, työkyvyn tuen tai työhön paluun tuen? Eri maturiteettitasoilla tarvitaan erilaista tukea. Ei kannata puhua varhaisen tuen keskustelun sisällöstä, jos koko keskusteluja ei vielä käydä. Tärkeintä on kertoa toiminnan hyödyistä ja saada keskustelut käyntiin.

Myös käsitys työkyvystä voi olla hyvin suppea. Edelleen kuulen käytettävän lausetta "töihin saa tulla, kun on sataprosenttisen työkykyinen". Kuka on jatkuvasti näin työkykyinen? En minä ainakaan – ehkä joskus osan päivästä, kun on oikein flow päällä. Ihmisen työkyky vaihtelee päivänkin aikana paljon. Työnantajankin olisi tärkeää ymmärtää, kuinka monet asiat vaikuttavat työkykyyn, jotta hänelle avautuisi myös vaikutusmahdollisuuksien laajuus työkyvyn edistämisessä ja tukemisessa. Myös tässä voisi olla yksi "tanotuksen" paikka erityisesti monelle pienemmälle yritykselle.

Työterveyshuollolla on valtavasti tietoa työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä sekä henkilöstön terveyteen ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä. Tiedetään, että krooniset sairaudet lisäävät työkyvyttömyyden riskiä ja lihavuus on kansantauti. Silti koen, että niiden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi ei työterveysyhteistyössä tehdä tarpeeksi. Myös kroonisten sairauksien hoito voi olla retuperällä, hoitopaikasta riippumatta. Työpaikan terveyden ja turvallisuuden edistämisen sekä työkyvyn tukemisen lisäksi tehtävää siis on, eikä työ taida tekemällä ihan heti loppua.

Toivotan kaikille lukijoille mahdollisimman hyvää työkykyä kaamoksen keskellä!

Tampereella marraskuussa 2025