Migreeniystävällisillä teoilla kohti parempaa työelämää
Migreeniä sairastaa jopa 700 000 suomalaista. Heistä valtaosa on työelämässä. Migreenin vaikutukset työelämään voivat olla merkittäviä, mutta niihin voidaan puuttua hyvällä yhteistyöllä. Jo pienillä migreeniystävällisillä teoilla voi olla suuri vaikutus migreeniä sairastavien työntekijöiden työkykyyn.
Migreeni on yleinen neurologinen sairaus. Suurin osa migreeniä sairastavista on työelämässä. Tutkimusten mukaan migreeni on erityisesti työikäisten naisten (15–49-vuotiaat) keskuudessa tautitaakaltaan merkittävin elämää ja työntekoa haittaava sairaus.
Migreenikohtaus heikentää työkykyä jo ennen kohtausta ja sen jälkeen. Työteho voi palautua nopeasti, mutta pahimmillaan työkyvyttömyys kestää useita päiviä. Hyvässä hoidossa on kiinnitettävä huomiota lääkehoidon rinnalla myös yksilöllisiin laukaiseviin tekijöihin.
Migreeni vaikuttaa työntekoon
Migreenillä on huomattavia vaikutuksia työelämään ja työkykyyn. Migreeniyhdistyksen vuodenvaihteessa 2023–2024 teettämän kyselyn mukaan jopa 94 prosenttia sairastavista kertoo migreenin vaikuttavan työntekoon. Migreenin vaikutuksia työhön ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, työtehon lasku, muistihaasteet sekä sairauspoissaolot.
Kyselyn mukaan yksi suurimmista haasteista on koettu ymmärryksen puute sairautta kohtaan työyhteisössä ja se, että sairaudesta ei uskalleta puhua. Työntekoon vaikuttaa usein erityisesti sairausläsnäolo, eli työntekoa jatketaan migreenikohtauksen aikana. Tällä on vaikutuksia työtehoon ja migreenin pitkittymiseen ja pahentumiseen.
Hoitamaton migreeni ja ymmärryksen puute sairautta kohtaan tulevat kalliiksi sekä yhteiskunnalle että työnantajille. Migreenistä aiheutuvien kustannusten on arvioitu olevan EU-maissa keskimäärin noin 1 200 euroa henkilöä kohden vuodessa. Kustannuksiin lasketaan mukaan epäsuorat ja suorat kustannukset.
Migreeniä sairastavan työntekijän työkyvyn ylläpitäminen vaatii työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Migreenitietoisuutta lisäämällä vaikutetaan työkykyyn sekä vähennetään sairaudesta aiheutuvia kustannuksia.
Työterveyshuolto on tärkeä tuki
Migreeniä sairastavat saattavat piilotella sairauttaan ja esittää olevansa työkykyisiä migreenikohtauksesta huolimatta. Sinnittely ja tunnollisuus ovat heidän piirteitään. He ovat myös saattaneet kohdata vähättelyä sairautta kohtaan. Näistä syistä sairauden puheeksi otto on tärkeää ja ennaltaehkäisy helpompaa, kun migreenistä tiedetään ja sen vaikutuksista kysytään varhaisessa vaiheessa.
Migreenin pitkittyessä tai kroonistuessa on suositeltavaa pitää työterveysneuvottelu. Migreeniä sairastava työntekijä ei useissa tapauksissa tiedä eri vaihtoehdoista, joten niistä kannattaa keskustella ennen neuvottelua. Tieto mahdollisuuksista tuo toivoa, ja neuvotteluun osallistuminen on helpompaa.
Työterveyshuolto voi olla ratkaisevassa roolissa, kun etsitään erilaisia vaihtoehtoja työkyvyn tueksi. Keskusteluun voi nostaa esimerkiksi sijaiskäytänteet, työtehtävien rajaamisen, akustiikkasuojat sekä vuorotyön ja valaistuksen säädöt. Muutosten tekeminen ei usein vaadi isoja kustannuksia. Isompiin muutostöihin työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea työvoimaviranomaiselta. Työolosuhteiden järjestelytukea on mahdollista saada, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön sairaus edellyttää esimerkiksi uusia työvälineitä tai kalusteita tai muutostöitä työpaikalla. Työterveyslääkärin osaaminen tukee ratkaisujen kohdentamista tuloksekkaasti juuri sairauteen vaikuttaviin tekijöihin.
Moni pystyy palaamaan sairauspoissaololta töihin osa-aikaisesti, jos työtä muutetaan migreeniystävällisemmäksi. Kuntoutusratkaisuja voi myös miettiä. Ammatillinen kuntoutus ei ole migreeniä sairastavan kohdalla mahdotonta, mutta tavoitteet ja tarkoitus on perusteltava hyvin. Työterveyslääkärin lausunnolla on iso painoarvo.
Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatti on kaikkien etu
Sertifikaatti on uusi työkalu, joka auttaa työnantajia tukemaan migreenistä kärsiviä työntekijöitä. Sertifikaatin tärkein tehtävä on edistää avointa keskustelua migreenistä työpaikoilla ja tätä kautta lisätä myös työntekijöiden psykologista turvallisuutta.
Maksuttomaan sertifikaattiin voi lähteä mukaan jokainen työnantaja organisaation koosta tai muista ominaisuuksista riippumatta. Sertifikaattia varten organisaatio saa itselleen listan migreeniystävällisistä teoista, joista voi valita toteutettavat kohteet. Teko voi olla työnantajalle pieni, esimerkiksi valaistukseen, ergonomiaan tai työkuormaan liittyvä asia, mutta migreeniä sairastavalle työntekijälle olennainen muutos työympäristössä. Kaikilta työnantajilta odotetaan vähintään avoimen keskustelukulttuurin luomista migreeniin liittyen.
Varhaisella tuella voidaan pidentää migreeniä sairastavan työntekijän työuraa jopa vuosilla. Kun työoloihin kiinnitetään huomiota, migreenikohtaukset ja sen myötä myös migreenin aiheuttamat poissaolot voivat vähentyä. Tätä kautta työntekijän työkyky ja -tehokkuus paranevat ja migreenin aiheuttamat kustannukset niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle vähenevät. Kestävät toimintamallit tukevat migreeniä sairastavien lisäksi koko työyhteisön hyvinvointia.
Suomen Migreeniyhdistyksistä sekä lääkealan yrityksistä koostuva Migreeniverkosto* lanseerasi syyskuussa Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatin kaikkien työnantajien käyttöön. Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatista ja mukaan lähtemisestä saa lisätietoja Migreeniyhdistyksen verkkosivuilta «https://migreeni.org/migreeni-ystavallinen-tyopaikka-sertifikaatti/»1.
*Migreeniverkoston ovat perustaneet vuonna 2023 yhteistyössä Migreeniyhdistys sekä Abbvie, Lundbeck, Pfizer ja Teva. Verkoston kumppanina toimii viestintätoimisto Tekir.
Sosionomi (AMK), työkykykoordinaattori
Kuntoutuskoordinaattori
Suomen Migreeniyhdistys ry
sari.kalliomaa@migreeni.org
Kirjallisuutta
- Atula S, 2024. Migreeni. Lääkärikirja Duodecim. «https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00047»2
- Burch R, Buse D, Lipton, R, 2019. Migraine: epidemiology, burden, and comorbidity. Neurol Clin 37, 4. «https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31563224/»3
- Migreenin Käypä hoito –suositus, 2024. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. «https://www.kaypahoito.fi/hoi36050»4
- Migreeniyhdistyksen kysely, 2024. Suomen Migreeniyhdistys ry.
- Linde M, Gustavsson A, Stovner LJ, ym., 2012. The cost of headache disorders in europe: The eurolight project. European Journal of Neurology 19, 5. «https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1468-1331.2011.03612.x/abstract»5
- Martelletti P, Schwedt T.J., Lanteri-Minet M ym., 2018. My Migraine Voice survey: a global study of disease burden among individuals with migraine for whom preventive treatments have failed. J Headache Pain 19, 115. «https://doi.org/10.1186/s10194-018-0946-z»6
- Steiner TJ, Stovner LJ, Jensen R, ym., 2020. Lifting The Burden: the Global Campaign against Headache. Migraine remains second among the world's causes of disability, and first among young women: findings from GBD2019. J Headache Pain 21, 137. «https://thejournalofheadacheandpain.biomedcentral.com/articles/10.1186/s10194-020-01208-0»7
