Siistit suonet -ohjelma – valtimokovettumataudin sekundaaripreventioon panostaminen työterveyshuollossa kannattaa

Aineisto ja menetelmät

Siistit suonet -ohjelma on Pihlajalinnan moniammatillisen tiimin kehittämä ja toteuttama hoitajavetoinen valtimokovettumatautien etähoitopolku. Ohjelma on tarkoitettu täydentäväksi työterveyshuollon palveluksi yritysasiakkaillemme. Potilaalle osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Hoito toteutetaan Käypä hoito -suositusten mukaisesti.

Potilaan hoitotiimiin kuuluu sydänhoitaja, vastuulääkäri ja kardiologi. Yhteydenpito potilaan ja hoitotiimin välillä toteutetaan sähköpostitse, puhelimitse tai viestipalvelun kautta.

Hoitopolun alussa potilas käy kattavassa alkukartoituksessa sydänhoitajan etävastaanotolla. Kartoituksessa käydään läpi lääkitys, neljän vuorokauden mittainen verenpaineen seuranta, laboratoriotulokset ja elintavat (ravinto, liikunta, uni, päihteet, työ ja tukiverkosto, stressi ja mieliala). Etävastaanotoilla annetaan lääkitysohjausta, tukea elämäntapamuutoksiin ja toimintaohjeita akuutteihin tilanteisiin.

Vastuulääkäri laatii yksilöllisen hoitosuunnitelman, asettaa tavoitteet sekä tekee tarvittavat lääkemuutokset ja lähetteet mahdollisiin lisätutkimuksiin. Vastuulääkäri on yhteydessä potilaaseen tarvittaessa tai tämän pyynnöstä. Potilaalle ohjelmoidaan tarvittavat välikontrollit lääkemuutosten ja oireiden seurantaa varten.

Seurantakäynnit järjestetään 6 ja 12 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta. Näiden käyntien sisältö vastaa alkukartoitusta. Tämän jälkeen seurantakäynnit jatkuvat vuosittain, ja välikontrollit toteutetaan yksilöllisesti hoitosuunnitelman mukaisesti.

Potilaan poistuessa hoitopolulta vastuulääkäri tekee sairauskertomukseen yhteenvedon ja ohjeistaa potilaan jatkoseurantaan esimerkiksi omalle terveysasemalle.

Artikkelin tulokset perustuvat Stora Enso Oyj:n Siistit suonet -ohjelmaan. Löysimme data-ajon perustella 61 työntekijää, joilla oli todettu merkittävä sydän- ja verisuonisairaus. Heiltä tiedusteltiin halukkuutta osallistua työnantajan kustantamaan kahden vuoden Siistit suonet -hoitointerventioon. Kaikki 61 henkilöä vastasivat myöntävästi, minkä jälkeen heidät ohjattiin etähoitopolulle.

Vuoden hoitointervention tuloksia

Alkukartoitukseen osallistui 61 henkilöä, joista 59 oli miehiä ja kaksi naisia. Taulukossa 1 «»1 on lueteltu osallistujien lähtötiedot ja vuoden seurannan aikaiset muutokset. Alkukartoituksen perusteella 53 henkilölle tehtiin lääkemuutoksia. Vain kuudella henkilöllä kaikki seurantaparametrit ja lääkitys olivat koko seuranta-ajan kohdallaan, eikä muutoksille ollut tarvetta.

LDL-kolesteroli laski merkittävästi (taulukko 1 «»1, kuva 1 «»2). Myös verenpaine oli hyvällä tasolla vuoden seurannan jälkeen (taulukko 1 «»1, kuva 2 «»3). Verenpaine oli keskimäärin 124/78 mmHg, ja 82 prosentilla verenpaine oli hoitotavoitteessa alle 130/80 mmHg. Sydän- ja verisuonisairauksista johtuneet sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi intervention aikana. Interventiota edeltävän kolmen vuoden aikana oli 61 henkilön kohortissa rekisteröity yhteensä 1059 sairauspoissaolopäivää eli 353 päivää/vuosi. Vuoden seurannan aikana kirjattiin vain neljä sairauspoissaolopäivää (kuva 3 «»4).

Yli 90 prosenttia potilaista ilmoitti vuosikontrollissa käyttävänsä lääkkeitään säännöllisesti, ja tämä tieto täsmää myös reseptikeskuksen merkintöjen kanssa. Alkukartoituksen yhteydessä 10 ilmoitti tupakoivansa, vuosikontrollissa enää kuusi.

Osallistujilta pyydettiin anonyymeillä kyselyillä palautetta hoitopolusta. Vastausprosentti oli vuoden kohdalla 52. Suositteluindeksi NPS oli vuoden kohdalla 86. Kaikki vastaajat kokivat osallistumisen Siistit suonet -ohjelmaan vaikuttaneen terveyteen ja hoitomotivaatioon jonkin verran positiivisesti tai erittäin positiivisesti. Tyytyväisyys hoitopolkuun sai arvosanan 9 (asteikko 1–10). Vapaamuotoisissa kommenteissa toistui kiitollisuus työantajalle hoitopolun tarjoamisesta. Työnkykyindeksin ensimmäisen kysymyksen keskiarvo (TKI, skaala 1–10) oli 7,6 seurannan alussa ja 7,8 lopussa.

Pohdinta

Tämä oikean elämän hoitointerventio osoittaa, että vakavaa valtimotautia sairastavia potilaita voidaan seurata turvallisesti ja tehokkaasti etähoidolla ja saavuttaa kliinisesti merkittäviä parannuksia hoitoparametreihin samalla lisäten potilaiden hoitomotivaatiota. Potilaiden antama positiivinen palaute korostaa inhimillisen hoitokontaktin tärkeyttä.

Vain yksi potilas halusi lopettaa hoidon vuoden seurannan aikana. Vuoden "drop out rate" oli näin ollen alle 2 prosenttia. Vuoden aikana todettiin vain yksi lievä sydäninfarkti odotusarvon ollessa 2–3 infarktia. Sairauspoissaolot I-diagnoosiluokassa laskivat erittäin paljon (kuva 3 «»4), eikä yksikään potilas siirtynyt seurannan aikana työkyvyttömyyseläkkeelle sydän- tai verisuonisairauksien vuoksi. Tulokset viittaavat siihen, että hoitointerventiomme vähentää sairastavuutta ja ehkäisee infarkteja jo lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä interventio todennäköisesti vähentää työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Tämän osoittamiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan tulevaisuudessa kuitenkin vielä pidempää seurantaa ja vertailevia tutkimuksia.

Intervention edetessä emme havainneet merkittävää muutosta TKI:n ensimmäisessä kysymyksessä, vaikka sairauspoissaolot I-diagnoosien osalta vähenivät. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että potilaidemme valtimosairaus on rekrytointivaiheessa ollut jo stabiilissa ja lieväoireisessa vaiheessa eikä hoitotoimenpiteemme ole tässä suhteessa heidän vointiinsa vaikuttanut. Johtopäätöksemme oli, ettei TKI:n ensimmäisen kysymyksen mittaaminen tällaisessa hoitointerventiossa tuota lisäarvoa.

Suomessa olemme Pohjois-Karjala-projektin myötä onnistuneet saavuttamaan erinomaisia tuloksia sydäninfarktin primaaripreventiossa ja hoidossa, mutta jatkohoidossa emme ole yhtä hyviä. Äskettäin julkaistun Kansallisen sydänstrategian päätavoite on vähentää työikäisten sydän- ja verisuontautikuolleisuutta 25 prosenttia kymmenessä vuodessa (10). Tässä esitelty etähoitopolku voisi olla yksi työkalu tavoitteen saavuttamiseksi.

Asiakasyrityksemme ovat ymmärtäneet Siistit suonet -ohjelman myötä valtimokovettumataudin jatkohoidon merkityksen sekä yksilölle että työnantajalle. Teimme laskelman myös eläkeyhtiön kanssa hoitamattomien infarktitapausten todennäköisestä vaikutuksesta interventioyrityksemme eläkemenoihin ja maksuluokkaan (analyysituloksia ei ole esitetty tässä yhteydessä). Laskelmat auttoivat perustelemaan asiakasyrityksellemme tehokkaan sekundaariprevention merkitystä.

Osaamisen näkökulmasta Siistit suonet -ohjelma sijoittuu perus- ja erikoissairaanhoidon välimaastoon. Sekundaaripreventiotoiminta kannattaa näkemyksemme mukaan keskittää perusterveydenhuollossa asiansa osaaville tiimeille.

Siistit suonet -ohjelman hinnoittelu on asiakasyritykselle tulosperusteinen. Palvelun hinta määräytyy sen perusteella, miten hyvät tulokset työterveyden palveluntuottaja seurattavien parametrien osalta vuosittain saavuttaa. Tämä uudenlainen tapa hinnoitella kannustaa tuottamaan palvelut mahdollisimman laadukkaasti ja vaikuttavasti.

Siistit suonet -ohjelman kaltaiset onnistuneet interventiot osoittavat, kuinka potilaat voivat saada merkittävää tukea ja hyötyä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista – esimerkiksi parempaa hoitotasapainoa, vähentyneitä sairauspoissaoloja ja parantunutta työkykyä. Tämän kaltaiset vaikuttavat ja potilaille hyötyä tuottavat tulokset auttavat meitä myös jatkossa perustelemaan ja puolustamaan sairaanhoidon asemaa työterveysjärjestelmässämme.