Kymmenen minuutin päivittäisellä taukojumpalla merkittävä vaikutus Helenin sairauspoissaolojen määrään

Esteiden raivaamista ja esimerkin voimaa

Uusien käytäntöjen jalkauttaminen laajaan, yli 700 hengen työyhteisöön ei ollut yksinkertaista. Tunnistimme, että kaikki kyllä tietävät taukoliikunnan merkityksen, mutta harva tekee siitä arjen rutiinin. Keskeisenä tavoitteena oli tehdä osallistumisesta mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Jokaisen työntekijän kalenteriin ajastettiin yhteiset 10 minuutin jumppahetket, joihin voi osallistua joko toimistolla tiimin kanssa tai etäyhteydellä omalta työpisteeltä Teams-yhteyden välityksellä. Jos yhteiseen jumppahetkeen ei ehdi, jumpan voi tehdä myös myöhemmin itselleen sopivana hetkenä tallenteen avulla, yksin tai yhdessä.

Jumppareina toimivat tutut kasvot omasta henkilöstöstä, mikä osaltaan madaltaa osallistumisen kynnystä ja tuo yhteisöllisyyttä arkeen. Vapaaehtoiset jumpparit, "energisoijat", saavat kuukausittain ammattilaisen valmennusta ja uusia liikkeitä vetämiinsä taukojumppahetkiin. Näin varmistetaan, että harjoittelu on nousujohteista ja että liikkeet ohjataan oikealla tekniikalla.

Jokaisesta suoritetusta jumpasta maksetaan yksi euro hyvinvointirahaa, jonka voi käyttää esimerkiksi kuntosalijäsenyyden maksuihin tai muuhun harrastustoimintaan. Näin pyritään kannustamaan henkilöstöä taukojumppien juurruttamiseen osaksi jokapäiväistä työelämää ja säännölliseen liikkumiseen myös vapaa-ajalla.

Uskoimme myös esimerkin voimaan. Halusimme johtoryhmänä näyttää, että jumppiin todellakin voi osallistua kesken työpäivän. Niinpä osallistuimme itse jumppiin aktiivisesti esimerkiksi kesken johtoryhmän kokouksen ja jaoimme videokuvaa jumppaamisestamme.

Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi

Taukojumppien vaikutus ulottuu liikkumista pidemmälle. Liikunnan ohella taukohetki tarjoaa mahdollisuuden myös palautumiseen työpäivän aikana. Työpäivän katkaiseminen lyhyellä tauolla auttaa irrottamaan ajatukset hetkeksi vaativan asiantuntijatyön tehtävistä, mikä puolestaan parantaa keskittymiskykyä. Palautumista edistävä tauko on myös edistävä tekijä työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Yhteiset jumppahetket ovat lisänneet työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, jonka merkitys on korostunut erityisesti etätyön aikakaudella. Yhteisöllisyyttä lisätään viestinnällä ja yhteisillä tavoitteilla. Esimerkiksi viime kesänä juhlimme miljoonan kyykyn tavoitteen saavuttamista, ja henkilöstötilaisuudessa palkitsimme aktiivisimman jumppiin osallistujan.

Kuten mikrotauolla, myös yhteisöllisyyden kokemuksella on myönteisiä vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin. Palautumista edistävien mikrotaukojen ja yhteisöllisyyden kokemuksella ei sairauspoissaolojen määrän tapaan ole suoraa mitattavaa arvoa, mutta uskomme, että vaikutus työssäjaksamiseen on merkittävä.

Pienellä panostuksella suuria vaikutuksia

Ottaessamme taukojumpat osaksi arkeamme tavoitteena ei niinkään ollut suoritus vaan kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa jokainen työntekijä voi tuntea olonsa energiseksi ja jaksavansa paremmin. Taukojumpalla on kuitenkin ollut selkeä monitahoinen vaikutus: se tukee henkilöstön hyvinvointia ja työssäjaksamista vahvistaen samalla positiivista työnantajamielikuvaa.

Myös kustannussäästöt ovat ilmeisiä. Taukojumppahetki työpäivän keskellä on pieni mutta vaikuttava investointi, joka on tuottanut Helenillä konkreettisia tuloksia: sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja niiden muutokset ovat suoraan euromääräisesti mitattavissa. Ajattelemme myös niin päin, että työssäolopäivä ei ole vain säästetty kustannus, vaan se vie eteenpäin puhtaan siirtymän strategiamme toteuttamista ja tällä tavalla myös Helsingin ja Suomen ilmastotavoitteita. Jokaisen panos jokaisena päivänä on tärkeä.