Yhteistyöllä onnistumisiin työkykyjohtamisessa

Johto: työkykyjohtamisen suunnannäyttäjä

Johto määrittää organisaation strategisen suunnan ja resurssien kohdentamisen, mikä vaikuttaa suoraan siihen, millä edellytyksillä työkykyä johdetaan. Johto myös seuraa työkyvyn tilaa organisaatiossa, mikä edellyttää vahvaa tietopohjaa päätöksenteon tueksi.

Monessa julkisen alan organisaatiossa ylimmän johdon sitoutuminen työkykyjohtamiseen on yhä puutteellista. Erityisesti pienissä organisaatioissa työkykyjohtamiselle ei aseteta johtoryhmissä tavoitteita, eikä työkyvyn tilaa käsitellä järjestelmällisesti. Yleinen ilmiö on, että työkykyjohtamisen toimenpiteet painottuvat työntekijöiden yksilöllisten tilanteiden ratkaisemiseen.

Kestävää työelämää -hankkeen aikana syntyi uusia työvälineitä tiedolla johtamisen ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevän toiminnan tueksi, joista esimerkkeinä ovat Kevan Työkyvyttömyysriskiennuste sekä henkilöstökokemuksen mittaamiseen Pulssi-palvelu.

Henkilöstöhallinto: rakenteiden ja prosessien mahdollistaja

Henkilöstöhallinto toimii työkykyjohtamisen rakenteiden ja prosessien mahdollistajana. Se varmistaa, että työkykyyn liittyvät tiedot ovat käytettävissä organisaation päätöksenteossa. Henkilöstöhallinto tukee esihenkilöitä työkyvyn tuen toteuttamisessa esimerkiksi laatimalla ohjeistuksia ja koulutuksia niin, että toiminta on johdonmukaista. Se koordinoi myös yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Julkisella alalla henkilöstöjohto luo keskimäärin hyvät puitteet tiedolla johtamiseen tuottamalla tietoa henkilöstökokemuksesta ja työkyvyttömyysriskeistä. Sen lisäksi etenkin hyvinvointialueilla ja suurissa kuntaorganisaatioissa on viimeisen kahden vuoden aikana kiinnitetty huomiota työkyvyn tuen toimintatapojen ohjeistukseen ja esihenkilöiden kouluttamiseen.

Kestävää työelämää -hankkeessa kehitetyt ennakoivat toimintatavat sekä niiden yhteiskehittäminen tukivat henkilöstöhallintoa ja auttoivat muun muassa yhtenäisten toimintamallien rakentamisessa sekä esihenkilöiden osaamisen kehittämisessä.

Esihenkilöt: työkyvyn tuen käytäntöjen toteuttajat

Esihenkilöt ovat avainasemassa työkykyjohtamisen toteutumisessa arjessa. Heidän tehtävänään on tunnistaa varhaiset merkit työkyvyn heikkenemisestä, käydä rakentavia keskusteluja työntekijöiden kanssa ja tehdä tarvittavia järjestelyjä työssä jatkamisen tukemiseksi. Henkilöstöhallinto nostaakin hyvän esihenkilötyön, keskustelukulttuurin kehittämisen ja työyhteisön ilmapiirin vahvistamisen keskeisiksi keinoiksi vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja.

Julkisella alalla lähiesihenkilöt seuraavat hyvin usein henkilöstön työkyvyttömyysriskejä ja ovat aktiivisesti yhteydessä työterveyshuoltoon, jos työntekijän työkyky on uhattuna. He tukevat työntekijöiden työssä jaksamista esimerkiksi työn muokkauksen ja työaikajärjestelyjen avulla. Henkilöstöasioista vastaavien arvioiden mukaan esihenkilöiden toiminta työkyvyn tuen toimintamallin mukaisesti kuitenkin vaihtelee. Moni esihenkilö arvioi aikaresurssinsa puutteellisiksi, mikä voi vaikeuttaa työkyvyn tukea käytännössä.

Kestävää työelämää -hankkeessa panostettiin systemaattisesti esihenkilöiden koulutukseen, mikä osallistuneiden työnantajien kokemuksen mukaan näkyi muun muassa työyhteisöjen ilmapiirin paranemisena. Esihenkilöt kokivat saavansa tukea, ja siten heillä oli myös paremmat valmiudet kohdata haastavia tilanteita ja tukea työntekijöitä yksilöllisesti.

Työterveyshuolto: tiedon tuottaja ja yhteistyökumppani

Työterveysyhteistyö edellyttää tietoon perustuvaa työpaikan tuntemusta, aktiivista yhteydenpitoa ja yhdessä tekemistä sekä sovittuja toimintatapoja. Työterveyshuollon asiantuntemus on keskeistä, kun arvioidaan työntekijän jäljellä olevaa työkykyä ja suunnitellaan tukitoimia.

Julkisen alan organisaatioissa työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan usein tilaajan tarpeiden mukaan, mikä luo hyvän perustan työterveysyhteistyölle. Työterveyshuolto tuottaa ajantasaista tietoa työkyvystä ja tunnistaa työkyvyttömyysriskissä olevat henkilöt aiempaa tehokkaammin. Yhteistyö kuitenkin vaihtelee, ja etenkin hyvinvointialueilla toivotaan vahvempaa tukea tiedolla johtamiseen. Kaiken kaikkiaan työterveyshuolloilta toivotaan nykyistä aktiivisempaa yhteydenpitoa esihenkilöihin, osallistumista työkyvyn tuen suunnitteluun ja esimerkiksi selkeää kantaa työntekijän jäljellä olevaan työkykyyn työhön paluun yhteydessä.

Kestävää työelämää -hankkeessa työterveyshuollon ja työnantajan välistä yhteistyötä vahvistettiin yhteisillä koulutuksilla esihenkilöiden kanssa, yhdessä sovituilla toimintamalleilla ja säännöllisillä tapaamisilla, joissa käsiteltiin työkykyyn liittyviä haasteita ja ratkaisuja sekä rakennettiin yhteistä toimintasuunnitelmaa. Näillä toimilla työterveyshuollon asiantuntemus saatiin vahvemmin organisaation käyttöön.

Lopuksi

Hyvä työkykyjohtaminen edellyttää monen eri toimijan välistä tavoitteellista yhteistyötä, jossa riittää vielä kehitettävää. Yksittäisten toimenpiteiden sijaan huomio tulee kiinnittää työkykyjohtamisen kokonaisuuteen ja rakenteisiin: yhteiset tavoitteet, tietoon perustuva johtaminen, ennakoivat toimintamallit ja vuoropuhelu eri toimijoiden kesken sekä tarvittavat foorumit, joissa jaetaan tietoa ja aktiivisesti etsitään ratkaisuja henkilöstön työkyvyn tukemiseksi.