Työterveysneuvottelu ja muut työpaikan työkyvyn tukitoimet osana vaikuttavaa työkykyjohtamista

Työkykyjohtaminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä

Hyvä työkykyjohtaminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä työkyvyn tuen kaikilta toimijoilta.

Työterveyshuolto on työpaikan keskeinen kumppani työntekijöiden työkyvyn edistämisessä sekä työhön paluun tuessa. Kun työntekijän työkyky on heikentynyt, on työterveyshuollon tehtävänä muun muassa seurata työntekijän terveyttä, kartoittaa työhön paluun mahdollisuuksia sekä tarvittaessa ohjata kuntoutukseen.

Työterveysneuvottelu on työpaikan ja työterveyshuollon yhteinen työkalu osatyökykyisen työntekijän työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa. Keskustelun keskeisenä tavoitteena on löytää yhdessä ratkaisuja, jotka tukevat työssä jatkamista. Työterveysneuvottelu edellyttää sujuvaa yhteistyötä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Työterveyshuollon rooli keskustelussa on kuvata työkyvyn rajoitetta lääketieteellisestä näkökulmasta ja sen ennustetta sekä auttaa löytämään sellaisia työkykyä tukevia ratkaisuja, jotka edistävät työhön paluuta.

Työterveysneuvottelu on keskeinen väline myös silloin, kun arvioidaan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Ammatillisen kuntoutuksen tavoite on työntekijän paluu työhön. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että onnistunut ammatillinen kuntoutus edellyttää työkyvyn varhaisia tukitoimia työpaikoilla, kuntoutusmahdollisuuksien kartoittamista sekä kuntoutuksen suunnittelua ja oikeaa ajoitusta. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli kuntoutustarpeen tunnistamisessa ja kuntoutukseen ohjaamisessa.

Tutkimuksen tavoitteet ja aineisto

Kartoitimme, millaisia työkyvyn tuen toimenpiteitä työpaikalla on tehty ennen ammatillista kuntoutusta ja onko tehdyillä toimilla vaikutusta työhön paluuseen. Kuntoutus määriteltiin onnistuneeksi, jos kuntoutuksen päättymisen jälkeen 12 kuukauden seurannassa henkilön palkkatulot olivat vähintään 10 000 euroa. Tutkimusaineistona hyödynnettiin työeläkeyhtiö Varman tekemiä ammatillisen kuntoutuksen päätöstietoja. Hakemuskäsittelyn tiedot sisältävät tietoa muun muassa työkyvyn tukitoimista ja työterveyden tuesta ennen etuuden hakemista. Varman kuntoutusasiantuntijat kirjaavat tiedot tietojärjestelmään hakemuskäsittelyn yhteydessä. Tietoa saadaan hakemukselta ja lääketieteellisistä asiakirjoista. Tutkimusaineisto kattoi henkilöt, jotka saivat ammatillisen kuntoutuksen päätöksen 1.1.2021–31.12.2022. Aineisto rajattiin niihin, jotka olivat hakeneet kuntoutusta itse ja joiden kuntoutuksen toimenpiteenä oli työkokeilu (mukaan lukien oppisopimuskoulutus). Aineisto kattaa 3 722 henkilöä, joista myönteisen kuntoutuspäätöksen sai 61 prosenttia.

Työkyvyn tuen toimenpiteitä on käytössä vaihtelevasti

Työpaikan työkyvyn tukitoimia ennen ammatillisen kuntoutuksen hakemista oli kuvattu 66 prosentilla hakemuksista. Yleisimmät toimet liittyivät työterveysyhteistyöhön. Heistä, joilla tukitoimia oli ollut, työterveysneuvottelu oli mainittu 56 prosentilla ja työn keventäminen ja työtehtävien muuttaminen noin joka kolmanneksella. Osin toimenpiteet erosivat eri sairausryhmissä. Osa-aikainen työskentely oli yleisin niillä hakijoilla, joilla työkyvyttömyyden syy oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö. Sen sijaan työn muokkauksen vaihtoehtojen selvittäminen oli yleisin toimenpide niillä hakijoilla, joiden työkyvyttömyys liittyi tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Työkyvyn tuen toimenpiteiden todennäköisyyttä kasvattivat hermoston sairauksiin ja tule-sairauksiin liittyvä diagnoosi, 1–30 sairauspäivärahapäivää sekä se, että työnantajan henkilöstömäärä oli yli 500. Rakentamisen toimialalla toimenpiteiden todennäköisyys oli muita toimialoja suurempi.

Tuloksemme antavat viitteitä siitä, että monilla työpaikoilla osataan reagoida sairauspoissaoloihin ja ryhtyä toimenpiteisiin mutta usein vasta sairauspoissaolon alettua. Työkyvyn tukeminen voi olla helpompaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa, mutta työkyvyn tukitoimia tarvitaan myös muissa sairausryhmissä ja jo ennen sairauspäivärahakauden alkamista. Tämä edellyttää työpaikoilla kulttuurin muutosta ja parempaa tietoisuutta työkyvyn tukikeinoista.

Rakennusalan muita suurempi työkyvyn tuen toimenpiteiden todennäköisyys saattaa liittyä työn fyysiseen kuormittavuuteen ja siihen, että tule-sairaudet ovat alalla tyypillinen työkyvyttömyyden syy. Suuremmissa organisaatioissa on oletettavasti paremmat valmiudet ja mahdollisuudet tehdä työkyvyn tuen toimenpiteitä kuin pienemmillä organisaatioilla. Tämä voi liittyä työkykyjohtamisen osaamiseen ja käytettävissä oleviin henkilöresursseihin. Työterveyshuolto voi tukea työpaikkoja tarjoamalla sellaista tietoa, neuvontaa ja ohjausta, joka tukee työntekijöiden työkyvyn edistämistä riittävän varhain.

Työterveysneuvottelu kannattaa

Tutkimuksemme osoitti, että työterveysneuvottelun toteuttaminen ennakoi kuntoutuksen onnistumista. Sen toteuttaminen lisäsi kuntoutuksen onnistumisen todennäköisyyttä (vetosuhde 2,10; 95 prosentin luottamusväli 1,07–4,10) verrattuna tilanteeseen, jossa neuvottelua ei ollut pidetty. Yllättävää oli, että kuntoutus onnistui todennäköisemmin silloin, kun työpaikalla ei ollut selvitetty työn muokkauksen tai uudelleensijoituksen vaihtoehtoja. Yksi mahdollinen selitys on, että näissä tapauksissa työntekijät ovat olleet terveempiä, eikä siksi ole nähty tarvetta selvittelylle. Toisaalta voi olla, että työpaikoilla on ryhdytty toimenpiteisiin liian myöhään, jolloin toimenpiteillä ei ole enää ollut vaikutusta. On myös mahdollista, ettei kaikkia toteutettuja työkyvyn tukitoimia ole kirjattu hakemukseen. Jatkossa olisi hyvä tutkia esimerkiksi työterveysneuvottelumuistioita, joille oletettavasti on laajemmin kirjattu työpaikan tukitoimenpiteitä.

Työterveysneuvottelun toteuttaminen siis kannattaa. Siksi on tärkeä varmistaa, että neuvottelu järjestetään aina tarpeen mukaan. Tutkimuksemme osoitti, että huomattavan monella (44 prosentilla) tutkimusaineistoon kuuluvista ei ollut mainittu osallistumista työterveysneuvotteluun. Yhteinen keskustelu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa on tärkeä askel kohti onnistunutta työhön paluuta. Työterveyshuolto voi myös olla aktiivinen ja toimia työterveysneuvottelun koollekutsujana.

Tutkimusaineistossamme on joitakin rajoitteita, jotka osaltaan vaikuttanevat siihen, että työkyvyn tukitoimien vaikutus kuntoutuksen onnistumiseen jäi vähäiseksi. Aineistomme rajoittui kuntoutusta itse hakeneisiin henkilöihin, joilla kuntoutuksen toimenpiteenä oli työkokeilu omalla työpaikalla. Voi olla, että henkilöt, joille työkyvyn tukitoimia on onnistuneesti tehty, eivät ole edes päätyneet hakemaan työeläke-etuutta. Siten aineistomme ei anna kattavaa kuvaa työpaikan tukitoimien merkityksestä. Siltikin työpaikalla kannattaa panostaa työntekijöiden työkykyyn: useat katsaukset sekä laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että monilla työpaikan tukitoimilla on myönteisiä työkykyvaikutuksia.