Organisaatiotason toimet työn ja hyvinvoinnin tukena

Työkykyinterventioiden vaikutuksesta tuottavuuteen on vielä niukasti näyttöä

Systemaattisessa katsauksessa arvioitiin 29 työkykyä tukevaa organisaatiotason interventiotutkimusta, joiden tavoitteena oli parantaa työntekijöiden työkykyä, vähentää poissaoloja ja lisätä tuottavuutta. Tarkastellut toimet sisälsivät muun muassa ergonomisia parannuksia, työkykykoordinaattorien ohjausta, työn muokkausta sekä terveysneuvontaa. Vain noin 15 prosenttia tutkimuksissa suoritetuista interventioista tuotti tilastollisesti merkitsevän vaikutuksen tuottavuuteen.

Vaikuttavimmiksi osoittautuivat interventiot, joissa työntekijät osallistettiin työn muokkaamiseen ja ergonomian kehittämiseen. Näissä havaittiin poissaolojen vähenemistä. Työkykykoordinaattorien ohjaus ja yksilöllinen seuranta työkyvyn ylläpitämiseksi olivat yhteydessä työkykyindeksin paranemiseen. Monitasoiset elämäntapainterventiot – esimerkiksi liikunta- ja ravitsemusohjaus työpaikalla – tuottivat hyötyä poissaolojen vähentymisenä sekä kustannussäästöinä, mutta tulokset vaihtelivat merkittävästi.

Kirjoittajat arvioivat, että vaikutusten vaatimattomuus tuottavuuteen johtui ennen kaikkea interventioiden hajanaisuudesta ja toteutusten lyhyestä aikajänteestä. Monissa ohjelmissa johdon sitoutuminen jäi vähäiseksi, työntekijöitä ei osallistettu suunnitteluun riittävästi ja seuranta päättyi liian varhain. Lisäksi käytetyt arviointimenetelmät erosivat toisistaan, mikä heikensi johtopäätösten vertailtavuutta.

Työkyvyn ja tuottavuuden välinen yhteys on monitekijäinen ja näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Tulokset painottavat rakenteellisen tuen, selkeän seurantamallin ja organisaatiokulttuurin merkitystä, jotta interventioiden hyödyt voisivat muuttua pysyviksi parannuksiksi.

Lähde: Kekkonen P, Savolainen E, Immonen M ym. Effectiveness of work ability interventions on productivity: a systematic review. J Occup Health 2025; 67:uiaf051.

Työhyvinvointia tukevat toimet onnistuvat vain sitoutuneissa organisaatioissa

Tutkijat kokosivat 52 systemaattista katsausta, joissa arvioitiin organisaatiotason interventioiden vaikutusta työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, terveyteen ja työntekijöiden pysyvyyteen. Aineisto sisälsi lähes tuhat yksittäistä tutkimusta.

Vaikuttavimmiksi osoittautuivat interventiot, joissa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikaan lisättiin, työntekijät osallistuivat aktiivisesti työympäristön kehittämiseen ja joissa johdon tuki oli keskeinen osa toteutusta. Näillä havaittiin yhteys parempaan hyvinvointiin, vähäisempään työuupumukseen ja pienempään henkilöstön vaihtuvuuteen. Pelkät yksilötason koulutukset ja kampanjat sen sijaan tuottivat vain rajallisia muutoksia.

Kirjoittajat korostavat, että vaihtelevat tulokset selittyvät suurelta osin sillä, että monissa organisaatioissa toimet jäävät irrallisiksi projekteiksi. Muutokset jäävät usein pintatasolle, jos niitä ei juurruteta osaksi johtamisjärjestelmää tai jos työntekijöiden osallistumismahdollisuudet ovat rajallisia. Lisäksi organisaatiomuutokset, kuten rakennemuutokset, henkilöstövähennykset, suuri vaihtuvuus esihenkilöissä tai työntekijöissä sekä samanaikaiset muut hankkeet voivat vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten hyvin interventio toimii käytännössä.

Lähde: Aust B, Möller J, Nordentoft M ym. How effective are organizational-level interventions in improving the psychosocial work environment, health and retention of workers? A systematic overview of systematic reviews. Scand J Work Environ Health 2023; 49:315–329.