Verkostoitumisen mestari ja työterveyden puolestapuhuja – Kari Reijula juhlistettuna Helsingin yliopistossa

Professori, varadekaani Kari Reijulan elämäntyötä juhlistettiin 25.9.2025 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, Meilahden Biomedicumissa.

Karin työ työterveyskentässä ja eri verkostojen välisen yhteistyön rakentamisessa on ollut vaikuttava. Tilaisuuden avasi lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Johanna Arola, joka kertoi Karin urasta sekä tärkeästä ja merkityksellisestä yhteistyön rakentamisesta yliopiston Meilahden kampuksen ja HUSin välillä. HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl kertoi, että yhteistyötä Helsingin yliopiston ja HUSin kesken on entisestään vahvistettu viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana, jolloin Kari on ollut HUSin hallituksessa. Hän on pitänyt tiukasti tutkimuksen ja koulutuksen puolta yliopistosairaalan toiminnoista päätettäessä. Bergendahl korosti Karilta saamaansa arvokasta sparrailuapua HUS Työterveyden organisoimiseksi siten, että se parhaiten tukee HUSin työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Karin ideoimana HUS Työterveys toimii yliopiston kanssa tiiviissä yhteistyössä toimien koulutuspaikkana erikoistuville lääkäreille. Toimitusjohtaja totesi Karin ehdottaneen, että HUSin työterveysaseman tulisi olla muiden erikoisalojen tapaan oman erikoisalansa yliopistollinen tutkimus- ja koulutusyksikkö.

Symposium jatkuikin työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen niin kansallisesti kuin Euroopan tasolla. Professori Leena Ala-Mursula kertoi ensin työterveyshuollon historiasta jatkaen siihen, miten 2000-luvulla erikoislääkärikoulutuksessa osaamisperusteisuus nousi vähitellen koulutuksen suunnittelun painopisteeksi. Työterveyshuolto on erikoisalana poikkeuksellinen, sillä viisi yliopistoa tekee tiivistä yhteistyötä ja yksityissektori on otettu mukaan erikoislääkärikoulutustyöhön. Yliopistot ovat rakentaneet yhteisen opetussuunnitelman, lokikirjan, virtuaaliyliopiston, ja panostaneet eri tavoin kentän kouluttajalääkärien osaamiseen, joitakin asioita mainitakseni. Tämän kaiken on mahdollistanut työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen laadittu erillisrahoituslaki. Tänä päivänä opetussuunnitelmassa kuvataan, mitä valmiin erikoislääkärin pitäisi osata. Työterveyshuolto on toiseksi suurin erikoistumisala: meillä on yli 800 erikoistujaa ja yli 300 kouluttajalääkäriä sekä yli 200 sopimuksen tehnyttä koulutuspaikkaa, joista 90 prosenttia on yksityisellä sektorilla.

Erikoislääkärikoulutuksesta Euroopassa puhui Euroopan erikoislääkäriyhdistysten liiton (UEMS) johtotehtävissä pitkään toiminut lääkintöneuvos, dosentti Hannu Halila. Euroopassa on direktiivillä määritetty jo 50 erikoisalaa, joilla on mahdollista työskennellä EU:n jäsenmaissa, kunhan kielitaito on riittävä. Liittoon kuuluu 44 alajaostoa, ja työterveyshuollon koulutusvaatimuksista ja koulutuksen laadunvarmistuksesta sekä niiden kehittämistarpeista Euroopassa puhui Occupational Medicine -alajaoston presidentti, professori Fabrizio Gobba. Kari on toiminut jo 15 vuotta Suomen edustajana tässä alajaostossa. Videon välityksellä tervehdyksen antoi European Association of Scientific Occupational Medicinen (EASOM) presidentti, professori Begoña Martínez-Jarreta.

Professori Jorma Rantanen keskittyi puheenvuorossaan työterveyden haasteisiin nyt ja tulevaisuudessa. Suomi on maana poikkeuksellinen työterveyshuollon kattavuudessaan, kun maailmanlaajuisesti työterveyshuollon piirissä on vain 18,5 prosenttia työssä käyvästä väestöstä. Tulevaisuuden työterveyttä haastavat muun muassa ikääntyvä väestö, uudet työskentelyn muodot ja alustatalous, robotiikka ja muu teknologinen kehitys sekä pandemiariskit.

Kari muisteli omaa elämänpolkuaan ja -työtään, miten tie on johtanut Kerimäeltä Oulun ja Yhdysvaltojen kautta Helsinkiin. Uran varrelle mahtuu monia saavutuksia, joista taitavan verkostoitumis- ja vaikuttamistyön lisäksi nostaisin esiin Karin työpanoksen savuttoman Suomen eteen tehdyssä työssä unohtamatta roolia työterveyshuollon koulutuksen kehittämisessä.

Symposiumin päätti Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehnin esitys Työterveys ja Suomen kansantalous. Hän korosti, että julkisen talouden kestävyys on jatkossakin turvattava. Kestävän talouskasvun eväitä taas on vahvistettava panostamalla koulutukseen ja osaamiseen, sujuvoittamalla työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa unohtamatta työterveyden merkitystä inhimilliselle pääomalle ja kestävälle talouskasvulle.

Juhlasymposiumin jälkeen paljastettiin Karin muotokuva, jonka on maalannut kuvataiteilija Riikka Lenkkeri. Kun kuvaa katsoo tarkasti, löytyy siitä muun muassa viittaus työterveyden esi-isään, Bernardino Ramazziniin (1633–1714).