Erikoistuvien johtamisopinnot madaltavat kynnystä esihenkilötehtäviin ja lisäävät johtamisosaamisen arvostusta

Johtamisopinnot osana erikoistuvien koulutusta

Erikoislääkärien koulutus on osaamisperustaista. Lääkärien työssään tarvitsemaa osaamista kuvataan kansainvälisesti hyväksytyn CanMEDS-viitekehyksen avulla. Lääkärin osaamisen kokonaisuus rakentuu seitsemästä osa-alueesta, joiden keskiössä on lääketieteellinen osaaminen. Yhdeksi osaamisalueeksi on määritelty johtamistaidot, joita ovat muun muassa lääkärien yhteistyöhön perustuva johtajuus sekä osallistuminen tiimien yhteiseen päätöksentekoon ja terveydenhuollon jatkuvaan kehittämiseen.

Erikoistuvien lääkärien ja hammaslääkärien johtamisopintojen tavoitteena on varmistaa kaikkien alojen kaikille erikoislääkäriksi tai erikoishammaslääkäriksi valmistuville hyvät vuorovaikutustaidot, oman työn hallinnan taidot sekä perusvalmiudet itsensä ja moniammatillisen tiimin johtamiseen. Opinnot antavat valmiudet lähiesihenkilönä, työyhteisön jäsenenä ja lääkäriasiantuntijana toimimiseen sekä palvelujärjestelmän eri osien tehtävien, terveydenhuollon kustannusten ja vaikuttavuuden arvioimistaitoja. Lisäksi johtamisopinnot ovat ainoa erikoistuvien opintokokonaisuus, jossa kaikkien erikoisalojen lääkärit ja hammaslääkärit opiskelevat samoissa opetusryhmissä.

Johtamisopinnot rakentuvat valtakunnallisen opetussuunnitelman määrittelemistä ydinteemoista: organisaation toiminta ja johtaminen, sosiaali- ja terveyspolitiikka, henkilöstön voimavarojen johtaminen, johtamisen vuorovaikutus ja viestintä, terveydenhuollon ja johtamisen juridiikka, terveystalous ja tietohallinto. Kukin yliopisto järjestää johtamisopinnot autonomisesti valtakunnallista opetussuunnitelmaa soveltaen.

Tuloksia ja pohdintaa lääkäri-johtaja-identiteetistä ja johtamisen muutoksesta

Erikoistuvat ja vastavalmistuneet erikoislääkärit pitävät opintoihinsa sisältyviä johtamisopintoja välttämättöminä ja tarkoituksenmukaisina ja suhtautuvat johtamisopintoihin myönteisesti. Vastavalmistuneista erikoislääkäreistä lähes 40 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä erikoistumisvaiheessa saamaansa johtamisen koulutukseen. He saavuttavat osana erikoistumisopintojaan esihenkilön johtamistaidot muun muassa henkilöstöjohtamisen, vuorovaikutuksen ja viestinnän, terveystalouden, juridiikan ja palvelujärjestelmän toiminnan osalta. Toisaalta monet vastaajista (74 %) kokivat johtamisopintojen määrän liian vähäiseksi ja tarvitsevansa lisää johtamiskoulutusta. Tärkeimmiksi kehittämistä vaativiksi johtamisen osa-alueiksi nimettiin henkilöstöjohtaminen, terveydenhuollon talous, lainsäädäntö, organisaation johtaminen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikka. Lääkäriprofessiossa on koettu vaikeaksi yhdistää lääkäri-johtaja-identiteetti kliiniseen asiantuntijuuteen. Vaikka terveydenhuollon päätöksenteon ja päätösvallan on katsottu kuuluvan omalle ammattikunnalle, valtaosa lääkäreistä on silti halunnut keskittyä potilastyöhön johtamistehtävien sijaan. Viimeaikaiset tutkimukset tosin osoittavat kasvavaa myönteistä kehitystä lääkärien suhtautumisessa johtamistehtäviin ja -rooliin kliinisen asiantuntijuuden ohella.

Erikoistuvien johtamiskoulutuksella näyttäisi olevan tärkeä rooli myös lääkäri-johtaja-tehtävän arvostuksen edistämisessä. Tulevat erikoislääkärit arvostavat hyviä johtamistaitoja ja haluavat parantaa omaa osaamistaan näissä taidoissa kliinisen asiantuntemuksensa ohella. Suurin osa tutkimukseen osallistujista (83 %) vastasi olevansa kiinnostunut toimimaan tulevaisuudessa johtajana, miehet naisia useammin.

Erikoistuvat pitävät tärkeänä terveydenhuollon johtamisen kehittämistä. Nuoret lääkärit suhtautuvat kriittisesti huonoon ja puutteelliseen johtamiseen. Lääkärin työssä tarvitaan psykososiaalisia voimavaroja, joista tärkeimmiksi koetaan oikeudenmukainen johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omiin työoloihin. Huono johtaminen lisää työntekijöiden vaihtuvuutta tai jopa ammattilaisten eri alalle hakeutumista.

Hyvän johtamisen keskiössä on ihmisten johtaminen. Johtajan ja esihenkilön persoonalla on iso merkitys, mutta samoin työyhteisön kaikilla muillakin jäsenillä. Johtamisessa keskeisessä asemassa on johtajan ihmiskäsitys, ihmisenä olemisen ja ihmisyyden tarkastelu. Johtaminen on mitä suurimmassa määrin yhteistoiminnassa muotoutuvaa, ajassa muuttuvaa ja tilannesidonnaista. Tämän päivän johtajilta ja esihenkilöiltä odotetaan inhimillisyyttä ja ihmislähtöisyyttä, tunnerohkeutta ja keskusteluälykkyyttä. Hyvin toimiva johtaminen on keskeinen tekijä niin työyhteisön toiminnan kuin myös organisaation tuloksen kannalta. Terveydenhuoltojärjestelmän suorituskyvyn on osoitettu korreloivan johtamiskäytäntöjen ja johtajuuden kanssa, mikä heijastuu aina potilasturvallisuuden toteutumiseen saakka.

Summa summarum

Erikoistuvien lääkärien johtamisopintojen opetussuunnitelmauudistusta voidaan pitää onnistuneena kehitysaskeleena erikoislääkärien johtamisosaamisen lisäämiseksi. Nuoret lääkärit arvostavat hyviä johtamistaitoja, suhtautuvat kriittisesti johtamisen laatuun ja haluavat parantaa omaa osaamistaan myös johtamistaidoissa kliinisen asiantuntemuksensa ohella. Erikoistumisvaiheessa johtamisopinnot ovat ainoa opintokokonaisuus, jossa kaikkien alojen erikoistuvat kohtaavat toisensa samojen opintojen äärellä, joten se edistää verkostoitumista myös työelämässä. Erikoistuvien johtamisopintojen merkitystä arvioitaessa tulee huomata myös työyhteisön jäsenien johtamisosaamisen merkitys, sillä johtaminen rakentuu yhteistyössä.

Onnistumisistaan huolimatta nykyinen erikoistuvien 10 opintopisteen laajuinen johtamisopintokokonaisuus jää kattavuudeltaan suppeaksi asetettuihin johtamisopintojen tavoitteisiin nähden, opinnoilla saavutetulla johtamisosaamisella arvioituna sekä terveydenhuollon johtamista ajatellen. Terveydenhuollon organisaatioiden osaava ja hyvä johtaminen varmistavat osaltaan myös potilaiden mahdollisimman hyvän ja potilasturvallisen hoidon.