Kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman diagnostiikka loppui – rakennusten korjaamisen terveydelliset perusteet eivät muutu

Rakennusten kosteusvaurio lisää vähän astman riskiä

Astma on työikäisessä väestössä yleinen sairaus, jonka riskiä suurentavat 2–4-kertaisesti esimerkiksi lähisukulaisen astma, allerginen nuha, lihavuus, tupakointi ja työskentely maanviljelijänä, kampaajana tai leipurina.

Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuosituksessa on arvioitu kosteusvaurion, näkyvän homeen ja homeenhajun lisäävän astmariskiä aikuisilla 1,4–1,6-kertaiseksi. Riski oli suurempi atooppisilla ja silloin, kun homeen hajua oli havaittu. Tekijöitä tai mekanismeja, jotka selittäisivät kosteusvaurioon liittyviä terveysvaikutuksia, ei ole tunnistettu.

Työssä tapahtuvaan kosteusvaurio-olosuhteille altistumiseen liittyvästä astmariskistä on paljon vähemmän tietoa. Perustuen kahteen pitkittäiseen hyvin pohjoismaista väestöä edustavaan tutkimukseen astmariski on noin 1,5-kertainen.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki edellyttää syy-yhteyden osoittamista

Ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti johtuu pääasiallisesti työn fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Ammattitaudilta edellytetään, että työssä oleva tekijä lisää sairauden riskiä vähintään kaksinkertaiseksi. Ammattiastmassa on osoitettava yksilön tasolla yhteys sairauden ja työaltistumisen välillä. Tavallisimmin ammattiastma kehittyy herkistymisen kautta ja aiheutuu esimerkiksi lehmän epiteelistä, jauhopölystä tai isosyanaateista.

Lääketieteelliset menetelmät puuttuvat syy-yhteyden osoittamiseen

Kosteusvaurioituneen rakennuksen ja astman välisen syy-yhteyden osoittamiseen yksilötasolla ei ole olemassa lääketieteellisiä menetelmiä. Sairaus ei kehity työperäisen IgE-välitteisen allergian seurauksena, ja syy-yhteyden osoittamiseen käytettiin yksinomaan PEF-työpaikkaseurantaa. Diagnostiikka poikkeaa herkistymisen aiheuttaman ammattiastman osoittamisesta, jossa edellytetään PEF-seurannan lisäksi näyttöä työperäisestä allergiasta. PEF-työpaikkaseuranta yksinään on huono tutkimus syy-yhteyden osoittamiseksi, sillä se ei erottele ammattiastmaa työn pahentamasta astmasta. Tutkimukseen liittyy usein laadullisia ja tulkinnallisia ongelmia. Poikkeavat PEF-tulokset voivat olla myös astmaan liittymättömiä ja johtua esimerkiksi toiminnallisista kurkunpäänoireista.

Työntekijät ovat olleet eriarvoisessa asemassa

Työntekijät eivät ole saaneet yhdenmukaista kohtelua, sillä kosteusvaurioon liittyvässä ammattiastmassa on riittänyt vähäisempi näyttö syy-yhteydestä kuin muissa ammattiastmoissa. Rakennusteknisten selvitysten ja PEF-työpaikkaseurannan toteutuminen on asettanut kosteusvaurioon liittyvät ammattiastmaepäilyt myös keskenään eriarvoiseen asemaan.

Käytäntö on kuormittanut sisäilmaan liittyvistä oireista kärsiviä työntekijöitä ja terveydenhuoltoa. Kosteusvaurion yhteydessä ilmenevän astman työperäisyyttä on tarvinnut tutkia, vaikka luotettavat diagnostiset menetelmät ovat puuttuneet.

Työnantajan on huolehdittava sisäilmaongelmien korjaamisesta

Työterveyslaitoksen asiantuntijat päättivät lopettaa kosteusvaurioon liittyvän astman diagnostiikan loppuvuodesta 2025. Pääasiallisena syynä oli lääketieteellisten perusteiden puuttuminen ja se, että luotettavia diagnostisia menetelmiä rakennuksen kosteusvaurion ja astman kehittymisen välisen yhteyden osoittamiseen ei ole.

Muutoksesta keskusteltiin etukäteen sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden, ammattiliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Suurinta huolta aiheutti se, että muutos vähentäisi rakennusten kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien ennakoivia ehkäisytoimia ja ongelmatilanteiden selvittämistä ja ratkaisemista. Kuitenkin jatkossa rakennusten kosteusvaurioiden tutkimisen ja korjaamisen perusteet säilyvät ennallaan, ja niille voi olla myös terveydellisiä syitä.

Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen vastuu työtilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta, ja sen on huolehdittava sisäilmaongelmien ehkäisystä sekä ongelmien selvittämisestä ja korjaamisesta. Ongelmatilanteiden ratkaisu voi vaatia kokonaisvaltaista tarkastelua ja monialaista yhteistyötä, minkä tueksi työpaikalle voidaan perustaa sisäilmaryhmä. On tärkeää huolehtia, että työn tekeminen on mahdollista ja sujuvaa sisäilmatilanteen ratkaisuprosessin kaikissa vaiheissa.

Työpaikan sisäilmaan liittyvät oireet selvitetään työterveyshuollossa

Työpaikan sisäilmaan liittyvät oireet selvitetään edelleen työterveyshuollossa. Valtaosa oireista on ohimeneviä ja monitekijäisiä. Jos työntekijällä esiintyy astmaan sopivia oireita, tehdään Käypä hoito -suosituksen mukaiset astman perustutkimukset (spirometria bronkodilataatiokokeella, kahden viikon PEF-vuorokausiseuranta, keuhkojen röntgenkuva ja tarvittavat muut tutkimukset). Epäselvissä tilanteissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa. PEF-työpaikkaseurantaa ei tarvitse tehdä kosteusvaurioituneessa rakennuksessa oireilevalle. Muistettava on, että esimerkiksi terveydenhuollossa voidaan altistua ammattiastmaa aiheuttaville herkistäville tai ärsyttäville kemikaaleille, ja ammattitautiselvitykset niiden suhteen voivat olla tarpeellisia.

Astmaa hoidetaan hoitosuositusten mukaisesti. Astmaa sairastaville suositellaan sisäilmaltaan hyvälaatuisia työtiloja, sillä rakennusten kosteusvaurioon on liitetty astmaoireiden pahenemista. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu työkyvyn tukitoimien, kuten sopivien työjärjestelyiden, löytämiseksi. Työtilojen olosuhteisiin liittyvien välttämissuositusten on perustuttava havaittuihin sisäilmaongelmiin. Ilman selkeitä perusteita annetut välttämissuositukset voivat vaikuttaa kielteisesti oireiluun ja työkykyyn.

Työpaikan sisäilmaan liittyvien oireiden taustalla voi olla myös muita sairauksia ja psykososiaalista kuormitusta. Terveydentilaan ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät on tärkeä arvioida ja hoitaa kattavasti. Mahdollisten toiminnallisten mekanismien varhainen huomiointi edistää kuntoutumista. Pitkittyneissä oireissa moniammatillinen yhteistyö ja yksilöllinen tilanteen jäsentäminen tukevat laaja-alaista lähestymistapaa. Hoidossa ja työkyvyn tuessa voi hyödyntää esimerkiksi Työterveyslaitoksen laatimia ohjeita huomioiden koko työyhteisö. Astmaa sairastava voi saada Kelan tukea astmalääkekuluihin, kuntoutukseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.