Työterveyslääkäri

Kylmätyön vaikutus sydän- ja verisuoniterveyteen

Työterveyslääkäri
2026;44(1):19-21
Jenni Hekkanen

Kylmätyö luokitellaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi altisteeksi (Työturvallisuuslaki 738/2002). Kylmätyö on alle +10 °C lämpötilassa työskentelyä. Joillakin ammattialoilla on työehtosopimuksissa asetettu pakkasrajat ulkotyöhön.

Työskentely kylmissä olosuhteissa kuormittaa elimistöä monin tavoin. Se lisää kardiovaskulaarista kuormitusta ja voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja erityisesti riskiryhmille ja johtaa sydän- ja verisuonisairauksien pahenemiseen. Tyypillisiä ammatteja, joissa kylmätyötä esiintyy, ovat maa- ja metsätalous, rakennus- ja infratyöt ulkona, elintarviketeollisuus (pakastamot, kylmävarastot), ahtaus- ja varastotyö, kalastus ja merityöt sekä talvikunnossapito ja ulkoalueiden hoito. Työterveyshuollon rooli on keskeinen kylmätyön terveydellisen merkityksen arvioinnissa, työntekijöiden ja työnantajien tiedonannossa, neuvonnassa ja ohjauksessa, riskien tunnistamisessa ja ehkäisyssä sekä työntekijöiden sopivuuden arvioinnissa.

Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että kylmyys selittää suurimman osan lämpötiloihin liittyvästä kokonaiskuolleisuudesta. Maailmanlaajuisesti noin kahdeksan prosenttia kuolleisuudesta johtuu ympäristön lämpötilasta, ja viileästä lämpötilasta on todettu olevan enemmän haittoja kuin kuumasta. Suomessa yleisesti kylmyyden arvioidaan aiheuttavan 2 000–3 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain.

Patofysiologiset vaikutukset

Kylmyys kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä toimintakykyä (kuva 1 «»1). Kylmäaltistus aktivoi sympaattista hermostoa ja aiheuttaa perifeeristen verisuonten supistumista, mikä nostaa verenpainetta ja lisää sydämen kuormitusta. Sydämen hapenkulutus kasvaa, mikä voi johtaa rintakipuun ja rytmihäiriöihin erityisesti sepelvaltimotautia sairastavilla. Lisäksi kylmä voi supistaa hengitysteitä ja aiheuttaa bronkospasmeja. Oireilu lisääntyy merkittävästi niillä, joilla on sydän- ja verisuonisairaus, krooninen hengitystiesairaus, diabetes ja astma (taulukko 1 «»2).

Työperäiset riskit ja tapaturmat

Lievä jäähtyminen heikentää käsien toimintakykyä ja voi alkuun joko parantaa tai heikentää kognitiivista toimintakykyä. Kohtalainen elimistön jäähtyminen heikentää käsien ja jalkojen toimintakykyä, heikentää ääreisosien lihasvoimaa ja kognitiivista toimintakykyä (kuva 2 «»3). Lihasten jäähtyminen heikentää toimintakykyä: yhden asteen lasku lihaksen lämpötilassa vähentää dynaamista suorituskykyä 2–10 prosenttia. Kylmä heikentää huomiokykyä ja lihasten koordinaatiota, mikä lisää tapaturmia. Paksut vaatteet aiheuttavat kömpelyyttä, ja liukastumisriski kasvaa. Työteho voi laskea 5–20 prosenttia tavanomaisissa talviolosuhteissa. Eniten haittaa kylmettymisestä on töissä, joissa tarvitaan dynaamista lihastyötä eli näkyviä liikkeitä.

Sopeutuminen kylmään

Kylmän haitat voivat ilmetä 2–3 viikon kuluessa. Sopeutumista tukevat:

  • tauotus ja lämpimät taukotilat
  • kerrospukeutuminen ja tuulen-/kosteudensuoja
  • riittävä energiansaanti ja nesteytys
  • hyvä fyysinen kunto ja terveydentila
  • mahdollisten sairauksien hyvä hoitotasapaino.

Työterveysyhteistyön rooli

Tärkeää on tunnistaa ne työtehtävät, joissa on kyse kylmätyöstä. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä, onko työympäristössä sellaisia tekijöitä, mukaan lukien lämpöolot, joista voi olla vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle. Jos lämpöoloista aiheutuu haittaa tai vaaraa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle sekä päätettävä arvioinnin perusteella, miten haitta poistetaan tai sitä vähennetään. Työntekijöille ja työnantajalle tulee antaa ohjausta kylmätyön riskeistä, terveydellisestä merkityksestä, riskien hallinnasta ja suojautumisesta. Työterveyshuollon tehtävä on arvioida kylmätyön terveydellinen merkitys työpaikkaselvityksissä ja työntekijöiden sopivuus lakisääteisissä alku- sekä määräaikaisterveystarkastuksissa. Kontraindikaatiot (esimerkiksi sydäninfarkti, vaikea verenpainetauti) on tunnistettava.

Johtopäätökset

Kylmätyö kuormittaa sydäntä ja verisuonistoa ja voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja erityisesti riskiryhmille (taulukko 2 «»4). Työnantajan, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö on keskeistä haittojen ennaltaehkäisyssä ja niihin reagoinnissa. Hyvässä yhteistyössä tehty kylmätyön terveydellisen merkityksen arviointi on työterveysyhteistyön perusta. Huolellinen terveydentilan ja sopivuuden arviointi, sairauksien hyvä hoitotasapaino, oikea pukeutuminen ja tauotus ovat avaintekijöitä työntekijän sydänterveyden turvaamisessa kylmissä olosuhteissa.

Jenni Hekkanen
LT, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Työterveyslääkäri, Lääkärikeskus Aava Kamppi
jenni.hekkanen@aava.fi

Kirjallisuutta

  1. Gasparrini A, Guo Y, Hashizume M, ym. Mortality risk attributable to high and low ambient temperature: a multicountry observational study. Lancet 2015;386(9991):369-75 «PMID: 26003380»PubMed
  2. Näyhä S. Environmental temperature and mortality. Int J Circumpolar Health 2005;64(5):451-8 «PMID: 16440607»PubMed
  3. Hassi J, Ikäheimo TM. Ympäristölämpötilan vaikutus terveyteen. Suom Lääkäril 2013;68:1652–7.
  4. Hassi J, Ikäheimo TM, Näyhä S. Kylmä ja kuuma ympäristö. Kirjassa: Paunio, M, toim. Ympäristöterveyden erityistilanteet. Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, s. 136 - 48.
  5. Khraishah, H., Alahmad, B., Ostergard, R.L. et al. Climate change and cardiovascular disease: implications for global health. Nat Rev Cardiol 19, 798–812 (2022).
  6. https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/lampoolosuhteet-tyopaikalla «https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/lampoolosuhteet-tyopaikalla»1
  7. Työturvallisuuslaki 738/2002.
  8. https://tyosuojelu.fi/tyoolot/fysikaaliset-tekijat/lampoolot «https://tyosuojelu.fi/tyoolot/fysikaaliset-tekijat/lampoolot»2
  9. Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) 4 §