Työterveyshuollon tuki tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisessa

Nikotiinituotteet

Tupakointi on polarisoitunut, ja se on yleisintä alemmissa koulutusryhmissä. Ammattiopistoissa tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö on yleisempää kuin lukioissa. Tietyillä matalapalkka-aloilla tupakointi ja työperäiset altisteet kasautuvat ja haitat kumuloituvat. Työterveyshuollossa tulee tunnistaa elintapoihin ja tupakointiin liittyvät terveys- ja työkykyriskit yhdessä työperäisten altisteiden kanssa. Työterveyden toimintasuunnitelmaan on syytä kirjata nikotiinituotteiden systemaattinen kartoitus ja vieroituksen aloitus. Tätä suosittaa myös vuonna 2024 päivitetty Käypä hoito -suositus.

Uusien nikotiinituotteiden kirjo on laaja, eikä niiden käyttö ole yhtä polarisoitunutta kuin tupakointi. Vuosien 2021–2023 välillä sähkösavukkeiden käyttö kaksinkertaistui nuorissa ikäryhmissä, ja alle 40-vuotiaiden ikäryhmässä nikotiinipussien käyttö kolminkertaistui miehillä vuosien 2022–2024 välillä. Naisilla lisäys oli maltillisempi. Työterveyshuollossa tulee kysyä ja kirjata kaikkien nikotiinituotteiden käyttö (taulukko 1 «»1) sekä tukea lopettamista systemaattisesti. Rinnakkaiskäyttö on tavallista, nikotiinimäärät voivat olla suuria ja riippuvuus vaikea. Uusien tuotteiden kaikkia haitallisia terveysvaikutuksia ei vielä tunneta. Nikotiinilla on useita haitallisia ja monimuotoisia terveysvaikutuksia muun muassa verenkiertoon, leikkaushaavojen paranemiseen ja immunologiseen puolustukseen. Nikotiini on myrkky, ja sen letaali annos voi olla aikuisilla noin 1 mg/kg. Uusissa tuotteissa nikotiinipitoisuudet voivat olla huomattavia.

Työterveyshuollon moniammatillinen yhteistyö vieroituksessa

Moniammatillinen toimintatapa on osa työterveyshuollon kulttuuria – tai näin sen tulisi olla, sillä työterveyshuoltolaki velvoittaa moniammatilliseen yhteistyöhön. Työterveyshuollon kustannuksista 61 prosenttia kohdistuu lääkäreihin, vastaavasti 20 hoitajiin, 9 työpsykologeihin ja 9 työfysioterapeutteihin (Kela 2025).

Moniammatillinen yhteistyö on sateenvarjokäsite, joka sisältää eri määritelmiä ja viitekehyksiä tarkastelijan orientaatiosta riippuen. Suomen kielessä ei ole täsmällisiä vastineita yhteistyön syvyyttä kuvaaville anglosaksisille termeille, mikä voi aiheuttaa sekaannusta toimintamalleja vertailtaessa tai arkikeskustelussa (taulukko 2 «»2). Käsitteiden avaaminen ja yhteisen ymmärryksen lisääminen auttaa kehittämään työkulttuuria yhteistyön suuntaan.

Moniammatillisessa (interprofessional, IPC) yhteistyössä korostuvat yhteistyöosaaminen, työn hallinta ja toimintatapojen yhteinen kehittäminen. Tavoitteet määritellään yhdessä, toimet hahmotetaan selkeästi ja asiakaslähtöisyys ohjaa palvelujen suunnittelua. Eri asiantuntijoiden osaaminen tuottaa lisäarvoa: parhaimmillaan hyödynnetään tieteenalojen erilaisuutta, vältetään vastakkainasettelua ja ylitetään roolirajoja joustavasti. Vahva ammatillinen itsetunto ja oman erityisosaamisen arvostus tukevat sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Tutkimusnäyttö osoittaa, että lopettamisyritykset onnistuvat todennäköisemmin, mitä useampi ammattilainen kannustaa potilasta. WHO ja Käypä hoito -suositus korostavat, että vieroituksen ohjaus kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Vastuu on perinteisesti painottunut lääkäreille ja hoitajille, mutta työfysioterapeuttien potentiaalia ei ole hyödynnetty riittävästi. Keskeinen mahdollistaja on yhteinen kouluttautuminen (interprofessional education, IPE), joka tulisi sisällyttää toimipaikkakoulutuksiin koko tiimille.

Kun sisäinen motivaatio syntyy – ammattilaisen rooli nikotiinivieroituksessa

Tupakka- ja nikotiinituotteista irti pääseminen on yksi haastavimmista elintapamuutoksista riippuvuuden vuoksi. Itsemääräämisteorian (Self-Determination Theory, SDT) mukaan sisäisen motivaation synty edellyttää kolmen psykologisen perustarpeen tyydyttymistä: autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden. Yksilön tulee voida kokea toimintansa omaehtoiseksi; hän tarvitsee pystyvyyden tunnetta ja luottamusta edetäkseen muutoksessa. Laaja tutkimusnäyttö osoittaa autonomisen motivaation merkityksen eri elämänalueilla. Kun ammattilainen tukee autonomiaa, se on vahvasti yhteydessä pystyvyyden kokemuksen vahvistumiseen. Yhteenkuuluvuus toimii sekä myönteisenä että kielteisenä voimana: tarve kuulua joukkoon on voinut alun perin edesauttaa haitallisten elintapojen syntyä (esimerkiksi työpaikan tupakkaporukat), mutta vieroituksessa sama tarve voidaan valjastaa vertaistuen ja empaattisen ammattilaistuen kautta muutoksen moottoriksi.

On tärkeää tunnistaa yksilölliset motivaatiotekijät. Ulkoinen motivaatio (esimerkiksi rahan säästyminen) voi käynnistää muutoksen, mutta sisäisen motivaation synty on pysyvän onnistumisen kannalta keskeistä. Ulkoiset vaikuttimet voivat johdattaa sisäisen motivaation syntyyn, jolloin muutos koetaan henkilökohtaisesti merkitykselliseksi. Lyhytkin interventio voi olla vaikuttava, ja oikeaan nivelkohtaan osuva ammattilaisen "tuuppaus" saattaa käynnistää sisäisen motivaation.

Lopuksi

Kun työterveyshuolto yhdistää moniammatillisen toimintakulttuurin ja SDT:n psykologiset perustarpeet, vieroituspalvelut muuttuvat yksilölle merkityksellisiksi ja organisaatiolle vaikuttaviksi – ja näin vähennämme nikotiinin aiheuttamia terveys- ja työkykyriskejä kestävästi.