Kuulovammaisuuden moninaisuus työelämässä – miten huomioin?

Kuulon apuvälineet työnteon tukena

Kuulovammaisen kuntoutuksen ja tuen keskiössä ovat erilaiset kuulon apuvälineet. Työikäisen kuulonkuntoutuksen prosessi käynnistyy usein työterveyshuollossa, jos alustavissa kuulontutkimuksissa herää epäilys kuulonalenemasta. Tällöin tarvitaan lähete erikoissairaanhoitoon tarkempiin kuulontutkimuksiin ja kuulokojekuntoutuksen aloittamiseen. Kuulokojekuntoutukseen ohjaamisessa tulee huomioida valtakunnalliset suositukset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisesta (STM 2022) sekä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovuttamisperusteet (STM 2023).

Aikuispotilailla kuulon kuntoutuksen aloittamisen suositusarvona pidetään 30 desibelin kuulokynnystasoa paremmin kuulevassa korvassa. Kyseessä on kuitenkin suositusarvo, minkä lisäksi pitää aina huomioida myös yksilöllinen tilanne. Esimerkiksi kuulokäyrän muoto voi tuottaa puheesta selvän saamiseen vaikeuksia jo alhaisemmallakin kuulokynnystasolla. Siksi on olennaista kuunnella ja kartoittaa työikäisen omaa kokemusta kuulovaikeuksista sekä niiden aiheuttamasta haitasta työn tekemiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Työikäisten kuulovammaisten palveluissa korostuu yhteistyö työterveyshuollon ja kuulokeskuksen välillä. Oikea-aikainen kuntoutukseen ohjaaminen tukee työkykyä ja jaksamista. Hoitamattomasta kuulovammasta ja sen aiheuttamasta kuunteluväsymyksestä ja -uupumuksesta voi seurata muita terveyshaittoja, kuten kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä, mielialan laskua, sosiaalista eristäytymistä ja pahimmillaan jopa työkyvyttömyyttä.

Kuulokojekuntoutuksen lähtökohtana on yksilöllisesti sovitettu kuulokoje. Pääsääntöisesti kuulokojeet sovitetaan molempiin korviin. Silti pelkät kuulokojeet eivät auta kaikkia riittävästi työssä. Kuulokojeiden lisäksi saatetaan tarvita muita apuvälineitä tai ratkaisuja. Osa kuulovammoista on myös eteneviä, mikä tuottaa tarvetta kuulokojeiden päivitykseen tai sisäkorvaistutekuntoutukseen ohjaamiseen.

Työterveyshuolto tuntee parhaiten työpaikan vaatimukset, kun taas kuulokeskuksen kuntoutusohjaaja osaa tukea ja auttaa niin apuvälineiden kartoituksessa, pisteen suunnittelussa kuin myös näiden hakemiseen liittyvissä asioissa. Osan muista kuulon apuvälineistä, kuten kuulokojeen lisämikrofonin, voi saada suoraan julkisesta terveydenhuollosta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä.

Vaativia ja kalliita apuvälineitä haetaan Kelasta ammatillisena kuntoutuksena. Hakemukseen tarvitaan B-lausunto liitteeksi. Vaativia ja kalliita apuvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset ryhmäkuuntelulaitteet tai Roger-ryhmän laitteet häiriöttömään kuunteluun. Työtapaturma- ja ammattitautitapauksissa apuvälineiden korvaajana on vakuutusyhtiö.

Yhdenvertaista työelämää kohtuullisilla mukautuksilla

Osa laitteista ja ratkaisuista voidaan hankkia myös työnantajan tekemänä kohtuullisena mukautuksena. Työnantajalla on yhdenvertaisuuslain (2015; 2023) mukainen velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia työhönotossa ja työpaikalla. Lain näkökulmasta kuulon apuvälineiden käyttäjät luetaan yhdenvertaisuuslain tarkoittamaksi vammaiseksi henkilöksi. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon ensisijaisesti vammaisen henkilön etu. Sen lisäksi huomioidaan työnantajan koko, taloudellinen tilanne sekä mukautuksia varten saatavilla oleva tuki. Työnantajat voivat hakea mukautusten tekemiseen työolosuhteiden järjestelytukea.

Työyhteisössä tai organisaatiossa ei voida tehdä samanlaisia ratkaisuja kaikille kuulovammaisille, vaan mukautuksiin vaikuttavat työtehtävien lisäksi yksilölliset tarpeet. Yleisiä kuulovammaisen työntekijän tarvitsemia mukautuksia ovat työtehtävissä vaadittavien lisäapuvälineiden ja laitteiden hankinta, esimerkiksi kuulovammaisen stetoskooppi ja kuulokojeiden kanssa käytettävät kuulevat kuulosuojaimet, kuuloesteettömästä viestinnästä sopiminen, oma työhuone, erilaiset tilaratkaisut, kuten suljettu luokkatila kuulovammaiselle opettajalle avoimen oppimisympäristön tilalle, taustamelun vähentäminen ja akustointi, työtehtävien muokkaus, etätyön käyttö sekä riittävä tauotus työssä.

Osa mukautuksista on maksuttomia, kun taas osaan tarvitaan rahallisia resursseja. Pääsääntöisesti suurin osa kuuloon liittyvistä teknisistä ratkaisuista on saatavilla julkisen terveydenhuollon kautta. Osa työnantajista saattaa silti haluta itse hankkia teknisen laitteen, koska jonot julkisiin palveluihin ovat pitkiä.

Tulkkaus työpaikalla ja vastaanotoilla

Osa kuulovammaisista käyttää tulkkausta työpaikalla kommunikaation tukena ja työtehtäviensä hoidossa. Kuulovammaisten käyttämät tulkkausmenetelmät ovat moninaisia. Äidinkieleltään viittomakieliset henkilöt käyttävät pääasiassa viittomakielen tulkkausta. Viittomakielen tulkkaus on kielten välistä tulkkausta.

Puhuttua kieltä äidinkielenään käyttävät kuulovammaiset henkilöt käyttävät yleensä kirjoitustulkkausta tai viitottua puhetta. Kirjoitustulkkaus on kielen sisäistä tulkkausta. Kirjoitustulkki tulkkaa puhutun puheen tekstiksi näytölle (esimerkiksi tietokoneen tai älylaitteen ruutu). Viitotun puheen tulkkaus on huuliolukua täydentävä kommunikaation tukikeino, missä viittomia käytetään puhutun suomen sanajärjestyksen mukaisesti.

Työelämään liittyvä tulkkaus järjestetään Kelan tulkkauspalveluna, johon tulkkauspalvelulain soveltamisalaan kuuluvalla kuulovammaisella henkilöllä on oikeus. Tulkkaus työpaikalla järjestetään lähtökohtaisesti paritulkkauksena. Tällöin tulkit ovat mukana työpaikan tavanomaisissa tilanteissa, kuten kokouksissa, koulutuksissa ja tapaamisissa. Tulkit ovat aina vaitiolovelvollisia ammattilaisia, joita ohjaa oma ammattieettinen säännöstönsä. Heidän tehtävänsä on varmistaa kuulovammaisen työntekijän yhdenvertaisuus työpaikalla.

Kelan tulkkauspalvelulaki on toissijaista lainsäädäntöä, ja tulkkauksen järjestämistä ohjaavat myös useat ensisijaiset lait. Julkisella sosiaali- ja terveydenhuollolla on velvollisuus tilata tulkki sellaisille vastaanotoille, jotka ovat ennalta tiedossa, kuten ajanvarauksella toteutetut tutkimukset. Hyvää palvelua olisi tarjota tulkkaus työterveyshuollon vastaanotoille tai työterveysneuvotteluun työterveyshuollon järjestämänä. Viime kädessä tulkkaus työterveysvastaanotoille järjestyy Kelan tulkkauspalveluna. Tällöin asiakas itse tilaa tulkin Kelasta ennen vastaanottoa tai neuvottelua. Työterveyshuollon vastaanotoilla voi hyödyntää myös puheesta tekstiksi -sovelluksia, kuten tekoälypohjaista Egala.ai-sovellusta.

Kelan kuntoutuksesta lisätukea työkyvyn ylläpitämiseen

Joskus työkyvyn ylläpitäminen voi vaatia kuulon apuvälineiden, kohtuullisten mukautusten ja tulkkauksen lisäksi yksilöllisiä täsmätoimia. Kela järjestää kuulovammaisille aikuisille harkinnanvaraista moniammatillista yksilökuntoutusta, jota voidaan järjestää myös sopeutumisvalmennuksena. Yksilökuntoutuksen jakso on kolme kertaa viiden päivän mittainen. Jaksojen välissä on välitehtäviä sekä verkostoneuvottelu. Sopeutumisvalmennus on viiden arkipäivän mittainen. Työikäiselle moniammatillisen kuntoutuksen jakso tarjoaa keinon löytää pitkäkestoisia ratkaisuja työkyvyn ja työssä jatkamisen tukemiseksi.

Myös työterveyslääkäri voi olla aloitteellinen Kelan kuntoutukseen ohjaamisessa, jos työkyvyssä on haasteita. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan B-lausunto, jossa kuvataan kuntoutujan tilannetta, kuntoutuksen tarvetta, kuntoutuksen oikea-aikaisuutta, kuulovamman aiheuttamia haasteita työelämässä ja kuntoutuksen vaikutuksia, kuten työkyvyn säilyttämistä.

Kuuloliitto tarjoaa puolestaan työikäisille kuulovammaisille tietoa ja tukea. Kuule, muista ja voi hyvin -toiminnassa järjestämme erilaisia tapahtumia ja monipuolista toimintaa, jonka tavoitteena on tukea työikäisen kuulovammaisen hyvinvointia. Vuosittaisista vertaistukeen perustuvista kuulokursseista yksi on suunnattu työikäisille.

Lopuksi

Kuulovammaisen työntekijän tukeminen työelämässä edellyttää kokonaisvaltaisuutta, jossa yhdistyvät oikea-aikainen kuulon kuntoutus, ratkaisut ja mukautukset työpaikalla ja työtehtävissä sekä kommunikaatiota tukevat toimet. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli erilaisten yksilöllisten tilanteiden tunnistamisessa ja ratkaisujen luomisessa yhdessä työnantajan ja kuulokeskusten kanssa. Jokainen onnistunut ratkaisu ja mukautus ovat askelia kohti työelämää, jossa kuulovamma ei ole este vaan osa monimuotoisuutta.