Näkövammainen ja -ongelmainen työelämässä

Apuvälineet ja käytönohjaus

Tietotekniset ja optiset apuvälineet helpottavat näönvaraista työskentelyä merkittävästi, ja niiden avulla toimintakyky sekä työ- ja opiskelukyky voidaan useissa tapauksissa säilyttää.

Näönvaraista työskentelyä parantavat tai mahdollistavat puhelimeen ja tietokoneeseen tehtävät säädöt ja erilliset ohjelmat sekä erilliset suurentavat tai puhuvat optiset laitteet.

Tietokoneeseen asennettava ruudunlukuohjelma välittää näytöllä olevan tiedon ohjelman puhesynteesille tai erilliselle pistenäytölle. Työntekijä voi itse määrittää muun muassa sen, mitä tietoja ohjelma välittää ja millä nopeudella ja äänellä se lukee. Nämä ohjelmat sisältävät laajasti näppäin- ja puhekomentoja sivulla liikkumiseen ja sisällön lukemiseen niin, ettei käyttäjä joudu aloittamaan kuuntelua tai lukemista aina sivun alusta. Joskus luettavat sivut voivat kuitenkin olla niin puutteellisia, etteivät ruudunlukuohjelmat pysty lukemaan niitä oikein.

Tekoälyn huima kehitys on toisaalta tuonut uusia käyttöapuja näkövammaiselle työntekijälle, kun hän käyttää tietokonetta tai kännykkää. Näkövammaiset käyttävät samoja tekoälyn tuomia mahdollisuuksia kuin muutkin, esimerkiksi ChatGPT:tä. Matkapuhelimeen voi ilmaiseksi ladata esimerkiksi SeeingAi- ja BeMyEyes-sovellukset, jotka helpottavat näkövammaisten työtehtävien tekemistä.

Optisiin apuvälineisiin kuuluvat muun muassa elektroniset laitteet, joissa nimenomaan optisilla ratkaisuilla pyritään helpottamaan näkemistä. Koska työtehtävät ovat oleellisesti muuttuneet eikä perinteistä paperitekstiä enää kovin paljon lueta, elektronisten laitteiden käyttö työtehtävien tekemisen aikana on vähentynyt.

Lisääntynyttä häikäistymistä ja heikentynyttä kontrastien erottelua voivat helpottaa erityistyölasit, sopiva valaistus ja tietotekniset säädöt.

Kuka korvaa apuvälineistä koituvat kustannukset

Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena henkilön työssä tai koulutuksessa tarvitsemat vaativat ja kalliit apuvälineet. Useimmiten B-lausunnon kuntoutusta varten tekee silmälääkäri. IT-apuvälinekartoituksessa selvitetään henkilön tietokoneen käyttötaito ja -tarve, ja se tehdään yleensä Kuntoutus-Iiriksessä. Kartoituksessa määritellään sopivan IT-laitteiston kokoonpano ja tarvittavat apuvälineet sekä laaditaan maksajataholle (pääsääntöisesti Kela) suositus hankintaa ja käytönopetusta varten.

Yksilöllisillä mukautusratkaisuilla vahvistetaan työkykyä

Työkykyä voidaan tukea muokkaamalla työtä tai työtehtäviä, työaikaa, työympäristöä, tukemalla työmatkaliikkumista tai hankkimalla henkilökohtainen avustaja.

Työn ja/tai työtehtävien organisointi: työtehtävät kartoitetaan ja niistä kootaan ammattitaitoon, kokemukseen ja työntekijän yksilölliseen tilanteeseen soveltuva kokonaistyönkuva.

Työajan mukautukset: työntekijä voi siirtyä osa-aikaiseen työhön, ja työnkuva järjestetään sen mukaiseksi. Osatyökyvyttömyyseläkettä voidaan tietyissä tilanteissa hakea korvaamaan osa-aikaisuudesta johtuvaa palkan alenemaa.

Työympäristön mukautukset: näkövammaisen ja -ongelmaisen henkilön työympäristön kannalta avainsanoja ovat säädettävyys ja muunneltavuus. Työympäristö on usein toimiva silloin, kun valaistusta, pöytätasoa ja työpisteiden kalusteita voi yksilöllisesti ja tilanteen mukaan säätää ja muuttaa.

Työmatkojen järjestyminen: vammaispalvelulain mukaista liikkumisen tukea kuljetuspalveluna voidaan käyttää työmatkoilla, mikäli työmatkojen kulkeminen julkisilla liikennevälineillä ilman kohtuuttomia vaikeuksia ei onnistu. Mikäli työmatka on erityisen kuormittava, voidaan myös sopia etätyöstä.

Henkilökohtainen avustaja: näkövammaisella työntekijällä on mahdollisuus henkilökohtaisen avun käyttöön työssä vammaispalvelulain mukaisena palveluna. Henkilökohtaisen avustajan käyttö voi parhaimmillaan vähentää huomattavasti työn kuormitusta. Esimerkiksi työssä, johon kuuluu työmatkoja sekä liikkumista vieraissa ympäristöissä ja runsaasti sosiaalisia tilanteita, henkilökohtaisen avustajan käyttö auttaa keskittymään itse työhön sen sijaan, että joutuisi keskittymään ympäristön hahmottamiseen.

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys on ajankohtaista, jos näköongelmasta tai näkövammasta on aiheutunut tai tulee lähivuosina aiheutumaan työ- tai opiskelukyvyn heikkenemistä, ja henkilö tarvitsee ohjausta ammatillisten asioiden selvittämisessä. Henkilön ei siis välttämättä tarvitse olla näkövammainen päästäkseen ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Ammatillinen kuntoutusselvitys edeltää usein muuta mahdollista ammatillista kuntoutusta, jotta apuvälineasiat saadaan ensin selvitettyä asianmukaisesti.

Ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on arvioida henkilön työ- ja toimintakykyä sekä selvittää mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen tai työtapojen muokkaamiseen. Ammatillinen kuntoutusselvitys sisältää neuvontaa ja ohjausta. Edellä mainituilla toimilla varmistetaan henkilön ammatillisen suunnitelman toteutumisedellytykset sekä kuntoutuspolun jatkuminen.

Näköongelmaisen ja -vammaisten ammatillista kuntoutusselvitystä tekee Näkövammaisten liiton Kuntoutus-Iiris. Pääasiallisena ostajana on Kela. Selvityksessä kartoitetaan työ- ja toimintakykyä muun muassa toiminnallisten näkötutkimusten avulla sekä arvioidaan apuvälineiden tarve sekä ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Selvitykseen sisältyy verkostoneuvottelu esimerkiksi työterveyshuollon kanssa.

Ammatillisen kuntoutusselvityksen jälkeen eläkevakuutusyhtiöiden ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdoista voivat tulla kyseeseen työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmentajan palvelut, uudelleenkoulutus ja elinkeinotuki.

Näkövammaisten liiton työelämäpalvelut myös työterveyshuollon tukena muutostilanteissa

Näkövammaisten työntekijöiden tukena työelämän eri kysymyksissä ovat työelämäasiantuntijat ja digitalisaatioasiantuntija Näkövammaisten liiton työelämäpalveluissa. Työelämäpalvelut tarjoaa maksutonta näkövammaisuuden erityiskysymyksiin liittyvää neuvontaa ja ohjausta sekä työntekijöille, työnantajille että sidosryhmille, kuten työterveyshuolloille. Neuvonta auttaa löytämään yksilöllisiä ratkaisuja näkövammaisen kokonaistyöympäristön mukauttamiseen, kuten apuvälineiden ja teknologian hyödyntämiseen ja työtilojen suunnitteluun. Myös työn muut järjestelyt ja kohtuulliset mukautukset, kuten työkokeilun käytännön järjestäminen, osa-aikainen työnkuva ja työmatkojen järjestäminen, kuuluvat ohjaukseen. Työelämäasiantuntijat osallistuvat vuosittain työterveysneuvotteluihin etäyhteyksillä kaikkialla Suomessa. Vuonna 2024 he osallistuivat noin 80 näkövammaisen työntekijän neuvotteluihin ja niitä seuranneisiin mukautusratkaisuihin. Neuvonnan tavoitteena on, että työpaikoilla löydettäisiin hyviä yksilöllisiä ratkaisuja, joilla näkövammainen työntekijä voi olla täysipainoinen omien työtehtäviensä osaaja ja tekijä.