Maailmalta

Ilmastonmuutos lisää kuumuutta Pohjolassakin

Ilmastonmuutoksen vaikutusta työpaikkojen lämpöaltistukseen on tutkittu laajalti, ja Current Environmental Health Reports'ssa julkaistiin yhteenveto systemaattisista katsauksista ja meta-analyyseista. Lisääntyvä lämpöaltistus uhkaa yhä enemmän työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta, erityisesti maatalous-, rakennus- ja valmistussektoreilla. Työperäinen kuumuusaltistus lisää merkittävästi muun muassa lämpöuupumuksen ja lämpöhalvauksen riskiä sekä nestehukkaa ja elektrolyyttihäiriöitä.

Tutkimukset vahvistivat, että kuumuus heikentää fyysistä suorituskykyä ja hidastaa työtahtia. Tuottavuuden lasku oli erityisen merkittävää ulkotyössä ja raskaassa fyysisessä työssä. Useissa katsauksissa raportoitiin jopa 10–60 prosenttia tuottavuuden heikkenemistä äärimmäisissä lämpöolosuhteissa. Kuumuus lisää myös poissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä. Ilmaston lämpeneminen lisää kuumuusaltistuksen esiintyvyyttä ja voimakkuutta.

Riskit kasvavat erityisesti matalan ja keskitulotason maissa, mutta myös Euroopassa ja Pohjoismaissa kuumuus on nouseva työterveysongelma.

Lähde: Aditya Nath, Subhashis Sahu ym. An Umbrella Review of Systematic Reviews and Meta-Analyses on Occupational Heat Exposure, Health Risks, and Productivity Losses Globally. Current Environmental Health Reports. 2026. Jan 7;13(1):2.

Keinokiven työstö lisää silikoosiriskiä

Journal of Occupational Medicine and Toxicology julkaisi viime vuonna katsauksen teollisen (keinotekoisen) kiven terveyshaitoista ja niihin liittyvistä haasteista. Teollisen kiven käyttö keittiö- ja kylpyhuonetasoissa on yleistynyt 1980-luvulta lähtien. Materiaali sisältää yli 90 painoprosenttia kiteistä piidioksidia, mikä on huomattavasti enemmän kuin luonnonkivissä, kuten graniitissa ja marmorissa. Teollista kiveä työstävät työntekijät altistuvat erittäin korkeille hengittyvän kiteisen piidioksidin sekä muiden kemiallisten aineiden pitoisuuksille, mikä lisää silikoosin ja muiden keuhko- ja systeemisairauksien riskiä.

Keinokivisilikoosi diagnosoidaan tyypillisesti 7–19 vuoden altistuksen jälkeen, ja se sairastuttaa usein nuoria työntekijöitä (mediaani-ikä 33–55 v). Vuodesta 2010 alkaen tapauksia on raportoitu maailmanlaajuisesti satoja.

Sairastavuus ja kuolleisuus ovat merkittäviä, ja keuhkonsiirrot sekä kuolemantapaukset ovat yleisiä. Työhygieeniset mittaukset osoittavat, että teknisistä torjuntakeinoista – kuten märkätyöstöstä ja poistoventilaatiosta – huolimatta hengittyvän kiteisen piin pitoisuudet ylittävät keinokiveä työstettäessä usein turvalliset raja-arvot.

Katsaus korostaa kiireellistä tarvetta parantaa työturvallisuussääntelyä, tehostaa aktiivista seulontaa ja vahvistaa terveydenhuollon tukea.

Kaikki liikunta kannattaa

Amerikkalainen prospektiivinen kohorttitutkimus selvitti liikunnan vaikutusta metaboliseen toimintahäiriöön liittyvän steatoottisen maksasairauden (MASLD) liittyvään kuolleisuuteen. Tutkimuksessa haluttiin erityisesti selvittää, riittääkö arjen kiireiden keskellä kamppaileville MASLD-potilaille "weekend-warrior"-tyyppinen viikonloppuihin painottuva liikunta vähentämään kuolleisuutta.

Aktiivista liikuntaa harrastavilla aikuisilla – vaikka kyseessä olisi säännöllinen mutta riittämätön liikunta, viikonloppuihin painottuva tai säännöllisesti aktiivinen liikunta – oli alhaisempi kokonaiskuolleisuus verrattuna passiivisiin MASLD:ta sairastaviin. Niille, jotka eivät pysty liikkumaan päivittäin, säännöllinen liikunta viikonloppuihin painottuen riittää hillitsemään MASLD:n etenemistä ja vähentää siihen liittyvän enneaikaisen kuolleisuuden riskiä. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että pitkäaikainen ja säännöllinen liikunta auttaisi saavuttamaan kestävää parannusta väestön terveystuloksissa.

Lähde: Binyu Zhao, Xizhi Yu, Shu Li ym. Association of 'weekend warrior' and other physical activity patterns with mortality in adults with metabolic dysfunction-associated steatotic liver disease: prospective national cohort study. Lipids in Health and Disease 2025 Dec 30;24(1):392.