Erityisraskausrahan muutokset 1.1.2026 alkaen – mitä työterveyslääkärin pitää tietää?

Miten raskausajan riskejä arvioidaan?

Lisääntymisterveysriskien arviointi on osa työnantajan lakisääteistä riskien arviointiprosessia. On erityisen tärkeää arvioida työn turvallisuus raskaana olevien kannalta ennen raskauden alkua, jotta toimivat ja turvalliset käytännöt työpaikalla on luotu ajoissa. Työterveyshuollon tehtävänä on auttaa työnantajaa riskien tunnistamisessa sekä altistumisen ja sen terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Arvioinnin tulee perustua työntekijän todellisten työolosuhteiden objektiiviseen ja systemaattiseen arviointiin, eli mielellään mittauksiin ja tutkittuun tietoon altisteen/olosuhteen vaikutuksista raskauteen. Vain siten voidaan välttää tarpeettomia työstä pidätyksiä.

Kemialliset ja fysikaaliset altisteet ovat yleensä yksilöllisesti tunnistettavissa, ja altistuminen on usein myös mitattavissa. Osalle kemikaaleista on yksiselitteiset raja-arvot raskauden aikana. Fysikaalisista altisteista vain ionisoivalle säteilylle on säädöksiin perustuva raja-arvo raskauden aikana. Biologiset altisteetkin ovat pääosin helposti tunnistettavissa ja altistumisen arvioinnissa voidaan käyttää tartuntatautiepidemiologian tietoa. Mahdolliset haittavaikutukset ja tartunnan ehkäisykeinot ovat useimmiten hyvin tiedossa. Työn fyysisen raskauden mittaaminen ja arviointi on hyvin haasteellista, eikä tutkimukseen perustuvia raja-arvoja ole olemassa. Arviointi tehdään yksilöllisesti huomioiden raskaana olevan työntekijän kokonaistilanne. Työn henkisen raskauden mittaaminen ja arviointi on vielä haasteellisempaa, ja se oikeuttanee erityisraskausrahaan vain harvoin.

Työperäisen altistumisen turvallisen tason määrittäminen on siis osin perin vaativaa, mikä johtuu puutteellisesta tutkimusnäytöstä.

Työterveyshuollon rooli

Lisääntymisterveysriskit on syytä kattavasti huomioida jo työpaikkaselvityksissä, jotta turvalliset käytännöt voidaan luoda ajoissa ja jalkauttaa työpaikalle.

Työterveyshuollon on tärkeää jakaa tietoa arvioinnista sekä työnantajalle että työntekijöille työpaikalla esiintyvistä vaaratekijöistä ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta lisääntymisterveyteen ja raskauteen. Lisäksi on tärkeää jakaa tietoa sovituista ratkaisuista raskauden varalta.

Työterveyshuollon ammattilaisten osaaminen korostuu vaaratekijöiden tunnistamisessa sekä niiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa, etenkin kun kyseessä ovat vaikeasti arvioitavat altisteet. Vaikka säädökset eivät enää velvoita siihen, on tärkeää, että työpaikalla motivoidaan altistuvia työntekijöitä kertomaan raskaudestaan, jotta tarvittaviin työturvallisuustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa.

Mikä muuttui 1.1.2026 alkaen?

Erityisraskausrahaan oikeuttavien vaaratekijöiden luetteloon on lisätty vaaratekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa raskaana olevalle tai sikiölle. Lisättyjä vaaratekijöitä ovat esimerkiksi melu, ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys tai kuumuus, yötyö, iskut, tärinä tai liike, taakkojen käsittely, liikkeet ja asennot, liikkuminen, henkinen ja fyysinen väsymys. Muutoksen myötä vaaratekijäluettelo vastaa raskaana olevien työntekijöiden suojelua koskevia kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä.

Erityisraskausrahaa voi saada myös osittaisena, jos raskaana oleva työntekijä pystyy jatkamaan työssään osa-aikaisesti, ja hänen päivittäinen työaikansa on enintään viisi tuntia. Osittaiseen erityisraskausrahaan ei ole oikeutta niiltä päiviltä, joina työaika ylittää viiden tunnin rajan. Oikeutta erityisraskausrahaan ei ole myöskään silloin, jos työntekijälle voidaan järjestää osaksi viikkoa tai pidemmäksi ajaksi sellaista työtä, joka ei aiheuta vaaraa raskaudelle. Tällöin työntekijällä voi kuitenkin olla oikeus erityisraskausrahaan sellaisilta päiviltä, joille vaaratekijälle altisteetonta työtä ei voida järjestää.

Erityisraskausrahan ja osittaisen erityisraskausrahan tarkoitus ja edellytykset

Erityisraskausrahan ja osittaisen erityisraskausrahan tarkoitus on turvata raskaana olevan toimeentuloa ja korvata ansionmenetystä, jos hän joutuu jäämään kokonaan tai osittain pois työstään sen takia, että työtehtäviin tai työoloihin liittyy valtioneuvoston asetuksessa mainittu vaaratekijä. Perusedellytyksenä on, ettei vaaratekijää voida poistaa tai rajoittaa työolosuhteista eikä työntekijää voida siirtää muihin altisteettomiin tehtäviin. Työjärjestelyt ovat aina ensisijaisia. Erityisraskausrahaa tai osittaista erityisraskausrahaa voidaan myöntää vasta, jos muiden toimenpiteiden jälkeen jää ainoaksi mahdollisuudeksi työskentely sellaisissa olosuhteissa, joissa altistumista raskaana olevalle tai sikiölle haitallisille tekijöille tapahtuu. Yleisenä edellytyksenä on, että hakijalla on oltava voimassa oleva työsuhde tai hakija on yrittäjä. Opiskelija voi saada erityisraskausrahaa, jos hän työskentelee opintojen ohella ja jää työstä pois vaaratekijän vuoksi. Myös palkallisen työharjoittelun osalta voi olla oikeus erityisraskausrahaan. Hakijan tulee olla työkykyinen. Muusta syystä työstä poissa olevalla ei ole oikeutta erityisraskausrahaan (esimerkiksi vuosilomalla). Etuutta voidaan maksaa enintään siihen saakka, kunnes raskausrahakausi alkaa, eikä se lyhennä varsinaista raskaus- ja vanhempainrahakautta. Erityisraskausrahaa voidaan maksaa myös yksittäisiltä päiviltä tai osalta raskausaikaa jaksoittain. Jos työolot saadaan turvallisiksi tai työsuhde päättyy, oikeus erityisraskausrahaan päättyy. Oikeus erityisraskausrahaan päättyy myös, jos henkilö aloittaa työskentelyn toisessa työssä eikä altistumista enää tapahdu.

Lääkärinlausunto erityisraskausrahaa varten

Kela suosittaa käyttämään tätä etuutta haettaessa aiemmasta poiketen lääkärinlausuntona B-lausuntoa ja jatkossa sähköistä BC-lausuntoa (tulossa loppuvuodesta 2026). Löydät tarkemmat ohjeet ja sisältövaatimukset lausunnon kirjoittamiseen Kelan sivuilta. Jos Kela ei saa lausunnosta riittäviä tietoja, joudumme pyytämään lisäselvityksiä. Lausunnon kirjoittaa hakijan työolot tunteva työterveyslääkäri tai, jos kyseessä on yrittäjä, muu työolot tunteva lääkäri. Lääkärinlausunnosta on käytävä ilmi vaaratekijälle altistumisen luonne, määrä ja kesto vakuutetun työssä. Lausunnossa tulee kuvata, missä tilanteissa ja minkälaisissa työtehtävissä sekä kuinka usein altistumista konkreettisesti tapahtuu. Myös se tulee kuvata, onko riski vältettävissä työsuojelun toimenpitein työn sisällön, työolosuhteiden tai työaikojen muokkauksella. Mikäli kyse on mitattavissa olevasta tekijästä, tulisi lausunnosta käydä ilmi vaaratekijän työpaikalla mitattu arvo. Jos työntekijän työpaikalla ei ole tehty altistumismittauksia tai jos työntekijän henkilökohtaisen altistumisen tasosta ei ole tietoa, tulee lausunnossa mahdollisuuksien mukaan esittää yleinen alakohtainen altistumistaso. Useasta altisteesta löytyy tarkempaa tietoa Työterveyslaitoksen Raskaus ja työn altisteet -oppaasta.

Pohdintoja lakimuutoksen vaikutuksista

Nähtäväksi jää, millaiseksi Suomen käytäntö uusien vaaratekijöiden ja osittaisen erityisraskausrahan mahdollisuuden osalta muotoutuu. Tässä erityisesti korostuu yhteistyössä työnantajan kanssa tehty riskinarviointi ja aktiivinen työn muokkaus raskaus huomioiden. Työpaikkaselvityksissä tulee aikaisempaa selvemmin huomioida raskaudelle riskialttiit työtehtävät ja mahdolliset turvalliset korvaavat työtehtävät. Osittainen erityisraskausraha on uusi mahdollisuus, jota voidaan hyödyntää turvallisen työn suunnittelussa. Kaikki uudet vaaratekijät eivät myöskään ole sellaisia, jotka edellyttäisivät työstä poisjäämistä heti raskauden alkuvaiheessa. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa vastaavaa etuutta on haettu lyhyempiä jaksoja vasta raskauden loppuvaiheessa. Lisätietoa ja hyödyllisiä linkkejä on koottu oheiseen tietolaatikkoon.