Työterveyslääkäri

Nuoret työntekijät kaupan alalla – erityishuomiota palautumiseen ja psykososiaalisiin kuormitustekijöihin myös lääkärin vastaanotolla

Työterveyslääkäri
2026;44(1):66-68
Annina Ropponen, Joonas Poutanen ja Hanna Jantunen

Lähes 10 vuotta sitten, vuonna 2016, kaupan alalla koettiin iso muutos. Silloin kaupan aukioloajat laajenivat niin, että kaupat voivat itse päättää, milloin ne kannattaa pitää auki.

Aukioloaikojen muutos näkyy muun muassa yleistyneenä myöhäisenä ilta- ja yötyönä, jota on vuositasolla 30–40 prosenttia työvuoroista. Toinen kaupan alaa koskeva merkittävä seikka on osa-aikaisten suuri määrä (jopa 70–80 prosenttia). Lisäksi ala on merkittävä nuorten työllistäjä: jopa viidesosa alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista työskentelee kaupan alalla. Työkuormituksen näkökulmasta kaupan alan työssä yhdistyvät fyysisesti kuormittava työ ja psyykkisesti kuormittavat työtilanteet (esimerkiksi hankalat asiakastilanteet tai kiire). Lisäksi työvoiman vaihtuvuus on suurta (22–28 prosenttia vuosina 2018–2024), sillä tyytymättömyys esimerkiksi työaikoihin tai muuten liiallinen kuormitus näkyy helposti työpaikan tai alan vaihtamisena. Vielä on huomioitava, että kaupan alaan vaikuttaa erityispiirteenä kausivaihtelu sesonkien (kuten joulu tai pääsiäinen) mukaan.

Työterveyslaitos on toteuttanut vuosina 2019–2025 kaksi kaupan alaan kohdistunutta laajaa, jopa 15 000 työntekijää koskevaa tutkimus- ja kehittämishanketta. Ne ovat nostaneet esille palautumisen roolin ja kuormitustilanteiden vaihtelun erilaisissa työtilanteissa. Lisäksi on näyttöä, että kaupan alan epäsäännöllisten työaikojen piirteet ovat maltilliset, eli kuormitushuiput ovat satunnaisia, mutta esimerkiksi lyhyet vuorovälit tai vuorojen pituus olivat yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin vastaavalla tavalla kuin on aiemmin havaittu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Vielä julkaisemattomien tulosten perusteella työaikapiirteiden ja hyvinvoinnin väliset yhteydet, joissa esimerkiksi iltavuorojen määrä oli yhteydessä lisääntyneeseen työtapaturmien riskiin, vastaavat havaintoja sosiaali- ja terveysalalta.

Nuorten työntekijöiden erityispiirteitä

Työterveyshuollossakin tulee huomioida kaupan alaan liittyvät erityispiireet. Tämä on erityisen tärkeää, sillä nuorilla työntekijöillä osa-aikaisuus saattaa liittyä esimerkiksi opintoihin tai harrastukseen, jolloin osa-aikaiseen työntekoon liittyy muuta, joskus vaativaakin tekemistä. Osa-aikaisuus asettaa haasteita myös työstä saatavalle toimeentulolle, minkä vuoksi esimerkiksi paremmin korvatut myöhäiset iltavuorot, yövuorot tai viikonlopputyö ovat houkuttelevia. Nuorilla voi olla lisäksi halua urakoida työtä, jolloin peräkkäisiä työvuoroja haalitaan, ja syntyy pitkiä työrupeamia ilman vapaapäiviä. Näissä varmasti jossain määrin pätee ajatus "kyllä nuorena jaksaa", mutta aiempi tutkimusnäyttö korostaa riittäviä lepoaikoja ja palautumismahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Työterveyshuollon vastaanotolla olisikin hyvä huomioida työaikakysymykset, mikäli sinne hakeutuu nuori kaupan alan työntekijä jaksamis-, uni- tai mielenterveysoireiden vuoksi. Lisäksi keskusteluun kannattaa ottaa nuorten työntekijöiden palautuminen ja uni. Mikäli palautumisessa tai unessa on ongelmia, voivat ne pitkään jatkuessaan aiheuttaa kauaskantoisia seurauksia.

Uni ja palautuminen ovat keskeinen tekijä työtapaturmien taustalla. Työtapaturma, joka edellyttää käyntiä työterveyshuollossa, tarjoaa hyvän mahdollisuuden käydä työntekijän kanssa läpi hänen jaksamistaan, epäsäännölliseen työaikaan liittyviä palautumishaasteita ja nukkumista osana terveellisten elintapojen ylläpitoa. Tässä yhteydessä lääkärien on hyvä huomioida, ettei kaikissa kaupan alan toimipisteissä tehdä yötyötä, mutta aikaiset aamuvuorot tai myöhäiset iltavuorot väsyttävät, voivat olla haasteellisia riittävän unen saannin kannalta. Ne voivat olla myös sosiaalisesti työntekijän kannalta harmillisia, kun joutuu joko menemään muita aiemmin nukkumaan tai pääsee mukaan esimerkiksi sosiaalisiin rientoihin vasta työvuoron päätyttyä.

Huomioitavaa terveystarkastuksissa

Työterveyshuollossa ei kannata jäädä odottelemaan epäsäännöllisten työaikojen mahdollisia haittavaikutuksia, kuten edellä mainittuja työtapaturmia, vaan työhöntulo- ja määräaikaistarkastukset sekä vastaanottokäynnit ovat tärkeä osa myös kaupan alan työntekijöiden tukemista ja terveyshaittojen ennaltaehkäisyä. Etenkin työhöntulotarkastuksissa kannattaa ottaa esille uni ja palautuminen suhteessa epäsäännöllisiin työaikoihin. Lisäksi on tärkeää keskustella myös muista elintavoista, kuten terveellisestä ravinnosta ja liikunnasta, sillä epäsäännöllinen työ voi haastaa niiden noudattamista. Lisäksi tiedetään, että terveellinen ravinto ja liikunta auttavat nukkumaan paremmin ja palautumaan, mikä tukee jaksamista. On myös syytä korostaa työterveyshuollon roolia työpaikkojen tukena siitäkin näkökulmasta, että työpaikoille kannattaa tarjota palautetta epäsäännöllisiin työaikoihin liittyen, mikäli havaitaan, että esimerkiksi työterveyshuollon käyntikerrat ovat nousussa.

Työaikapiirteiden lisäksi kaupan alalla on huomioitava, että päihtyneisiin tai aggressiivisiin asiakkaisiin liittyvät haastavat tilanteet, varkaus- ja häiriötilanteet sekä kiire ovat työntekijöille kuormittavia. Näissä tilanteissa lisäkuormitusta voivat aiheuttaa yksintyöskentely, työntekijän osaaminen tai henkilökohtaiset ominaisuudet: esimerkiksi nuoren naisen voi olla vaikeampi pärjätä miespuolisen riehujan kanssa. Myös nämä psykososiaaliset kuormitustekijät on hyvä ottaa puheeksi työterveyshuollossa, mikäli herää huoli työntekijän jaksamisesta tai mielen hyvinvoinnista. Vaikka psykososiaalisten kuormitustekijöiden ratkaisuja täytyykin etsiä työyhteisössä, on lääkärinä hyvä arvioida niiden merkitystä työntekijän työkyvylle, kokonaiskuormitukselle ja jaksamiselle. Lääkäri voi myös kannustaa näiden puheeksi ottoon oman esihenkilön kanssa tai muutoin omassa työyhteisössä. Etenkin nuorten työntekijöiden osalta korostuu mahdollisuus purkaa kokemuksia ja saada vahvistusta tai tukea omalle toiminnalle. Lääkärin vastaanotto tai muu työterveyshuollon kontakti voi olla keskeinen tekijä nuoren työntekijän jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta myös kaupan alalla.

Annina Ropponen
TtT, fysioterapeutti, tutkimusprofessori
Työterveyslaitos
annina.ropponen@ttl.fi
Joonas Poutanen
TtM, fysioterapeutti, tutkija
Työterveyslaitos
joonas.poutanen@ttl.fi
Hanna Jantunen
LT, ylilääkäri
Työterveyslaitos
hanna.jantunen@ttl.fi

Kirjallisuutta

  1. Ropponen A, Hakola T, Hirvonen M ym. Työaikojen kehittäminen kaupan alalla : tutkimus- ja kehittämishanke. Helsinki: Työterveyslaitos; 2021.
  2. Skovlund SV, Bláfoss R, Skals S, ym. The Importance of Lifting Height and Load Mass for Muscular Workload during Supermarket Stocking: Cross-Sectional Field Study. Int J Environ Res Public Health 2022;19(5): «PMID: 35270722»PubMed
  3. Lindström S, Kandolin I, Pahkin K. Esimiehenä kaupan alalla. Helsinki: Työterveyslaitos; 2014.
  4. Työterveyslaitos. Työkuormitus kaupan alalla – kuormitushuipuista sujuvampaan työhön 2025 [Available from: «https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/tyokuormitus-kaupan-alalla-kuormitushuipuista-sujuvampaan-tyohon»1.
  5. Ropponen A, Gluschkoff K, Ervasti J ym. Working hour patterns and risk of occupational accidents. An optimal matching analysis in a hospital employee cohort. Safety Science. 2023;159:106004.
  6. Härmä M, Shiri R, Ervasti J, ym. National recommendations for shift scheduling in healthcare: A 5-year prospective cohort study on working hour characteristics. Int J Nurs Stud 2022;134():104321 «PMID: 35905662»PubMed
  7. Uehli K, Mehta AJ, Miedinger D, ym. Sleep problems and work injuries: a systematic review and meta-analysis. Sleep Med Rev 2014;18(1):61-73 «PMID: 23702220»PubMed
  8. Työterveyslaitos. Vuorotyö 2025 [Available from: «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoaika/vuorotyo»2.
  9. Juvonen-Posti P, Tarvainen K, Helin-Salmivaara A ym. Lääkäri työkykyä tukemassa. Duodecim. 2021;137:293-300.
  10. Tuckey MR, Boyd CM, Winefield HR ym. Understanding stress in retail work: Considering different types of job demands and diverse applications of job resources. International Journal of Stress Management. 2017;24(4):368-91.