Työterveyshuollon osaamisen kärjet

Työterveydessä toimivan lääkärin työstä merkittävä osa tehdään työelämän ja terveydenhuollon rajapinnassa tavoitteena terveellinen ja turvallinen työ. Käytännössä tämä tarkoittaa työstä johtuvan sairastumisen ja/tai terveyden heikkenemisen ennaltaehkäisemistä, työkyvyn edistämistä, yksilön ominaisuuksien huomioimista ja työn sekä työolosuhteiden muokkaamista. Työterveyshuollon tehtävän voidaan ajatella olevan tuottaa työkykyä.

Työelämän muutos on kiihtyvää ja se tulee kiihtymään edelleen. Teknologia kehittyy ja digitalisaatio etenee, väestön ikääntyessä työelämään tulee monimuotoisuutta ja kilpailu osaavista tekijöistä kiihtyy. Työelämän ja työtehtävien muutoksessa altisteet ja työn aiheuttama kuormitus on jo muuttunut, ja myös voimavaratekijät ovat osittain erilaiset kuin aiemmin. Muutos, työelämän koettu koventuminen sekä epävarmuus aiheuttavat väsymystä, ja työterveyshuollon on pystyttävä vastaamaan muutokseen. Työntekijä on ihminen, ja työyhteisö koostuu ihmisistä, joille lääkärin on osattava olla tukena muutoksessa. Tarvittavien ammattilaisten kirjo ja osaamisen vaatimukset laajenevat ja monimuotoistuvat.

Lääketieteellinen osaaminen tuo hyvän pohjan työterveyshuollossa toimivan lääkärin työhön, vaikka erilaisten oireiden tunnistaminen ja hoito ei tule riittämään. Työterveyslääkärin on pystyttävä siirtämään työnsä painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisemiseen ja työelämän ymmärtämiseen. Palvelujärjestelmämme on diagnoosikeskeinen, ja diagnostiikkaan koulutettu ammattiryhmä on lääkäri. Jo työterveystoimintaa suunnitellessaan lääkärin on pystyttävä huomioimaan sekä medikalisaation että yli-, ohi- ja alihoidon välttäminen. Lääkäri ei toimi yksin, vaan yhteistyötaidot ja kyky arvostaa muiden osaamista ovat työelämän ilmiöiden lisäksi arjessa tarpeellisia.

Työterveyslääkärin on osattava kohdata uupumusta, ahdistuneisuutta ja erilaisia elämän kriisejä kokeva ihminen. Tämä edellyttää erityisesti hyviä vuorovaikutustaitoja ja kuuntelutaitoja, ja samoja kuuntelutaitoja edellyttää organisaatioasiakkaan tarpeiden ja kokonaistilanteen ymmärtäminen.

Joskus työterveyshuollon toiminta voi näyttää erikoiselta työnantajan silmin. Tehdään "työkyvyn tukea", ja tulos näyttäytyy nousevina sairauspoissaoloina. Työkyvyn arviointi ei ole sairauspoissaolotodistuksen kirjoittamista, vaan työterveyslääkäri eroaa muista lääkäreistä siinä, että hänellä on kokonainen työkalupakki työkyvyn edistämiseen, tukemiseen ja palauttamiseen. Ässä hihassamme on yhteys työpaikalle, konkreettisesti työterveysyhteistyö ja työterveysneuvottelu.

Palveluita toteutetaan siinä laajuudessa kuin työnantajan kanssa on sovittu ottaen huomioon, että palveluilta vaaditaan yhä enemmän näyttöä vaikuttavuudesta. On ilmeistä, että palveluita ostavat organisaatioasiakkaat eivät aina ymmärrä, mitä ovat ostamassa – ymmärrämmekö me palveluita tuottavat asiakkaan liiketoimintaa riittävästi?

Velvollisuuksia ja vastuita liittyen työympäristön ja työyhteisön turvallisuuteen ja terveellisyyteen on säädetty työnantajalle. Työterveyshuolto on parhaimmillaan merkittävä kumppani näiden velvollisuuksien täyttämisessä. Kumppanuus edellyttää luottamusta, luottamus edellyttää yhteistyötä ja yhteistyö edellyttää yhteistä ymmärrystä. Kyky rakentaa ja ylläpitää luottamusta on keskeinen.

Työterveydessä keskiössä on työkyky ja sen eri osa-alueet. Useimmiten toiminnan tavoitteena on työkykyä parantava vaikutus yksilö- ja työyhteisötasolla ja sitä kautta positiivinen vaikuttavuus asiakasorganisaation liiketoimintaan. Voidakseen arvioida työn muokkauksen mahdollisuudet ja työkyvyn heikkenemisen uhan alla olevan henkilön jäljellä olevan työkyvyn, työterveyslääkärin tulee tuntea työpaikan olosuhteet. Käytännössä Suomen työpaikoista merkittävä osa on niin pieniä, ettei aina ole mahdollista tuntea perinpohjaisesti juuri kyseistä työpaikkaa. Tämä edellyttää lääkäriltä laaja-alaista ymmärrystä sekä kuormitus- että voimavaratekijöistä ja toimialojen tyypillisistä erityispiirteistä.

Työkykyä arvioitaessa on huomioitava fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. On jo pitkään tiedetty, että niin sanotut terveelliset elintavat, kuten riittävä uni, fyysinen aktiivisuus, monipuolinen ravinto ja päihteiden välttäminen, luovat pohjaa ihmisen hyvinvoinnille. Työkykyyn vaikuttavat näiden lisäksi toisenlaiset asiat, kuten ihmisen elämäntilanne, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen pienten lasten tai hoidettavien seniorien kanssa, muut ihmissuhteet, perhe ja kiinnostuksen kohteet ja työn tuoma merkitys itselle. Useimmissa töissä tarvitaan itsensä johtamisen taitoja ja myös palautumistaitoja. Kaiken tämän lisäksi on vielä yksi asia, joka vaikuttaa työkykyyn merkittävästi: työyhteisö ja sen toimintatavat, ilmapiiri, normit ja säännöt. Tarvitaan kykyä nähdä yksilön ongelmat osana laajempaa kokonaisuutta.

Työterveyshuollossa oleellinen osa työstä suuntautuu siis koko työyhteisöön. Nostamme esiin ilmiöitä ja tuomme työnantajille sekä yrittäjille tietoa, tukea ja ehdotuksia terveellisen ja turvallisen työelämän ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Työterveyslääkärit ovat tunnistaneet jo pitkään muutostarpeita ja tyytymättömyyden aiheita, joista joitakin esimerkiksi Suomen Yrittäjät on nostanut tämä talvena julkisuuteen.