Käsiekseemasta ammattiastmaan – tunnistatko kauneudenhoitoalan riskit?

Kemialliset altisteet näkyvät iholla ja hengitysteissä

Kampaajilla on altistumattomaan väestöön verrattuna noin kaksinkertainen riski sairastua astmaan. Astmaa ja nuhaa voivat aiheuttaa muun muassa vaalennusaineet, hapettavat kestovärit ja luonnonväriaineet, kuten henna, ja oireita voivat pahentaa muun muassa sumutettavat hoito- ja muotoilutuotteet (proteiinihydrolysaatit). Viivästynyt kosketusallergia on yleistä kampaajilla. Sen tavallisimpia aiheuttajia ovat kestohiusvärit (parafenyleenidiamiini johdoksineen), pesu- ja muotoiluaineiden säilöntäaineet ja hajusteet sekä permanentti- ja vaalennusaineet (persulfaatit). Persulfaatit, proteiinihydrolysaatit, kestohiusvärit ja henna aiheuttavat myös kosketusnokkosihottumaa. Myös kosmetologeilla kosmeettisten tuotteiden tavallisimpia viivästyneen ihokosketusallergian aiheuttajia ovat hajusteet ja säilöntäaineet.Muita ihokosketusallergeeneja ovat muun muassa mykerökukkais- ja muut kasviuutteet, auringonsuoja-aineet, villa-alkoholi eli lanoliini (lanolin), kookosyhdisteet (kokamidopropyylibetaiini ja sen epäpuhtaudet), pantenoli, klooriheksidiini, setostearoli ja sorbitaaniseskvioleaatti. Ihoa ärsyttäviä tekijöitä ovat esimerkiksi kosmeettisten tuotteiden sisältämät säilöntäaineet, maitohappo, urea, propyleeniglykoli sekä aldehydi- ja alkoholipohjaiset hajusteet. Ihottumia aiheuttavat myös toistuva käsien kastuminen ja ihon hautuminen käsineissä.

Geeli- ja akryylikynsimateriaalit – pieni määrä, suuri herkistävyys

Kaikki geeli- ja akryylikynsimateriaalit sisältävät herkistäviä yhdisteitä (metakrylaatteja), vaikka tuotepakkauksissa ei yleensä kerrota herkistymisen mahdollisuudesta. Akrylaattitekniikan metakrylaattiyhdisteet ovat helposti haihtuvia ja voimakkaan tuoksuisia, ja ne leviävät helposti koko työtilan ilmaan. Geelikynsimateriaalien sisältämät metakrylaatit eivät haihdu ilmaan suuressa määrin, mutta niiden hengittäminen on mahdollista lähietäisyydellä. Ihokosketus kovettumattomiin kynsiaineisiin voi aiheuttaa allergista ihottumaa, ja hengitettynä ne voivat aiheuttaa astmaa ja nuhaa. Kynsien hionnassa syntyvä pöly voi ärsyttää hengitysteitä ja ihoa. Ripsi- ja rakennekynsityössä herkistymisriskiä voidaan yleensä pitää kohtalaisena. Metakrylaateille allerginen henkilö voi saada ihottumaa useista eri metakrylaateista, jolloin rakennekynsituotteiden vaihtamisesta toisiin ei ole apua. Raskaana olevien ei tulisi olla tiloissa, jossa tehdään kynsiä akryylitekniikalla, ellei mittauksin ole osoitettu, että sikiölle ei ole vaaraa. Geelitekniikkaa käytettäessä hengitystiealtistuminen on vähäisempää, eikä se yleensä aiheuta terveysriskiä raskaana olevalle.

Ripsitöiden syanoakrylaatit herkistävät ja ärsyttävät

Ripsitöissä käytettävät liimat sisältävät syanoakrylaatteja, jotka voivat hengitettynä aiheuttaa nuhaa ja astmaa. Ihokosketus kovettumattomiin ripsiliimoihin voi aiheuttaa allergista ihottumaa. Syanoakrylaattia on kaikissa kestoripsien liimaukseen käytettävissä liimoissa, myös sellaisissa, joita mainostetaan niin sanotusti terveydenhuollon vaatimukset täyttävinä ("medical grade") tuotteina. Ripsityössä herkistymisriskiä voidaan yleensä pitää kohtalaisena.

Huomio työtapoihin

Ripsiliimoja ja kovettumattomia geeli- ja akryylikynsiaineita voi päästä työntekijän iholle tahraantuneiden työvälineiden, liima-, geeli- tai akryylinestepullojen ja pintojen kautta tai jos aineita pyyhitään paljaalla sormella tai niitä tippuu suoraan iholle. Työskentelytilan ilmanvaihdolla ja työskentelytekniikalla on merkittävin vaikutus altistumisen vähentämiseen.

Biologiset riskit

Ihoa rikkoviin kosmeettisiin toimenpiteisiin, kuten neulauksiin, lävistyksiin, mikroneulaukseen ja tatuointiin verrattaviin käsittelyihin, liittyy tartuntariski, koska taudinaiheuttajat voivat päästä elimistöön rikkinäisen ihon tai limakalvon kautta. Tartunta voi tapahtua kontaminoituneiden välineiden, käsien tai pintojen välityksellä, ja riskiin vaikuttaa myös asiakkaiden mahdollinen infektiokantajuus. Vaikka toimenpiteisiin liittyy periaatteellinen tartuntariski, biologisten altisteiden aiheuttamia ammattitauteja ei kauneudenhoitoalalla ole käytännössä todettu. Mahdolliset neulanpisto- tai muut vastaavat tapaturmat käsitellään työtapaturmina.

Ammattitaudit näkyvät erityisesti iholla ja hengitysteissä

Käsi-ihottuma on hius- ja kauneudenhoitoalan yleisin työperäinen sairaus. Jopa seitsemälle kymmenestä kampaajasta kehittyy uransa aikana käsi-ihottuma. Usein oireet alkavat käsien kuivuutena ja ihon karheutena, mutta voivat edetä kivuliaaksi ihottumaksi, jos ärsytys- ja allergiatekijöitä ei tunnisteta ajoissa. Oireet helpottavat tyypillisesti työstä poissa ollessa ja pahenevat jälleen altistuksen jatkuessa.

Silloin, kun hius- ja kauneudenhoitoalalla työskentelevälle kehittyy uusi astma tai hänellä esiintyy työssä pahenevia astma- tai nuhaoireita, tulee epäillä ammattiastmaa tai -nuhaa. Tyypillisiä oireita ovat yskä, limaisuus, hengenahdistus, rasituksen siedon aleneminen ja hengityksen vinkuna, jotka erityisesti sairauden alkuvaiheessa helpottavat vapaapäivinä tai pidempinä vapaa-aikajaksoina. Oireiden kestettyä pidempään erot työ- ja vapaapäivien välillä vähenevät.

Fyysinen kuormitus – toistotyötä ja hankalia asentoja

Hius- ja kauneudenhoitoalan eri työvaiheissa haitallista fyysistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ovat jatkuva seisominen, pitkäaikainen istuminen, selkärangan kumarakierteinen asento, yläraajojen kohoasennot, nopeat yhtäjaksoiset pienet työliikkeet ja kaularangan eteen taipunut asento. Yläraajojen rasitussairaudet, kuten jännetuppitulehdukset, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä ovatkin tavallisia. Kuormitusta voidaan vähentää ergonomisesti suunnitelluilla työvälineillä, säädettävillä työskentelykorkeuksilla sekä mikrotauoilla ja omaehtoisesta fyysisestä kunnosta huolehtimisella. Hyvässä työasennossa selkäranka on suorana ja pää selkärangan jatkeena, hartiat alhaalla ja olkavarret lähellä vartaloa sekä ranteet keskiasennossa.

Tapaturmat ovat useimmiten lieviä, mutta toistuvia

Liukastumiset, kompastumiset ja terävistä työvälineistä syntyvät haavat muodostavat alan tyypilliset tapaturmat. Myös kemikaalien roiskeet ja sähkölaitteiden käyttöön liittyvät vaaratilanteet ovat mahdollisia. Yleensä seuraukset ovat lieviä, mutta niiden toistuvuus korostaa työtilojen selkeyden ja huolellisen työvälineiden huollon merkitystä.

Lopuksi

Kauneudenhoitoala on kemiallisesti, ergonomisesti ja psykososiaalisesti kuormittava työala, jossa ammattitautien riski on todellinen. Kun altistuminen tunnistetaan ajoissa ja siihen puututaan sekä yksilön että työpaikan tasolla, voidaan sairastumista ehkäistä. Sairauksien varhaisessa tunnistamisessa tärkeää on kysyä riittävän usein: voisiko oire olla työperäinen?

Lisää voit lukea Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston uudelta kurssilta: Työpaikkaselvitys – Hius- ja kauneudenhoitoala.