Iholla
Työperäinen kosketusihottuma koettelee työssäjaksamista
Tuore tutkimus tarkasteli työperäisen kosketusihottuman vaikutuksia terveydenhuollon työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä pysymiseen. Poikkileikkaustutkimukseen osallistui 1058 työntekijää, joilla oli diagnosoitu tai epäilty työperäinen kosketusihottuma. Tutkimuksessa arvioitiin oirekuormaa, elämänlaatua sekä työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Tulosten mukaan suurempi ihosairauden oirekuorma oli yhteydessä heikompaan työtyytyväisyyteen, koettuun työn laadun heikkenemiseen sekä lisääntyneeseen työuupumukseen. Lähes 40 prosenttia vastaajista raportoi merkittävää työuupumusta ja 17 prosenttia ilmoitti harkinneensa työnsä jättämistä seuraavan vuoden aikana ihosairauden vuoksi.
Tutkimus korostaa, että työperäinen kosketusihottuma voi vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden työkykyyn ja työssä pysymiseen. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli ihosairauksien varhaisessa tunnistamisessa, altistumisen vähentämisessä sekä työntekijöiden tukemisessa.
Li Y, Yeung H, de la Feld S ym. Disease Burden of Occupational Contact Dermatitis and Its Impact on Workforce Outcomes Among Health Care Workers: A Statewide Cross-Sectional Survey. Dermatitis. 2026 Feb 17:17103568261416121. doi: 10.1177/17103568261416121. Epub ahead of print.
Kampaajat edelleen korkean riskin ammattiryhmä työperäiselle ihottumalle
Korealaisessa kyselyyn perustuvassa poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin kampaajien työperäisen kosketusihottuman kliinisiä piirteitä sekä siihen liittyviä riskitekijöitä. Tutkimuksessa kartoitettiin kampaamoalalla työskentelevien tietoisuutta kampaamokemikaalien haitallisista ainesosista, iho-oireita, työtehtäviä ja altistumista hiusten käsittelyssä käytettäville kemikaaleille.
Tutkimuksen mukaan käsien iho-oireet olivat yleisiä. Yli puolet vastanneista raportoi iho-oireista. Oireet ilmenivät tavallisimmin käsissä ja sormissa ja olivat tyypillisesti punoitusta, kutinaa, ihon kuivuutta, hilseilyä ja fissuroita. Iho-oireet liittyivät erityisesti työtehtäviin, joissa altistutaan hiusten käsittelyssä käytettäville kemikaaleille. Riskitekijöiksi työntekijät tunnistivat hiusten värjäämisen, permanenttikäsittelyt, hiusten pesemisen ja toistuvan märkätyön. Pidempi työura kampaamoalalla oli tässä tutkimuksessa yhteydessä suurempaan iho-oireiden ilmaantuvuuteen. Kyselyn perusteella osa käyttää suojakäsineitä, mutta niiden käyttö ei ole johdonmukaista. Kaikki eivät tiedosta, mitkä kemikaalit aiheuttavat oireita, ja monet jatkavat työskentelyä oireista huolimatta.
Tulokset korostavat, että kampaajat muodostavat edelleen korkean riskin ammattiryhmän työperäisille ihosairauksille. Altistumisen vähentäminen, suojakäsineiden asianmukainen käyttö sekä tietoisuuden lisääminen ihoon kohdistuvista riskeistä kampaamoalalla ovat keskeisiä keinoja ihosairauksien ehkäisyssä ja työkyvyn tukemisessa.
Lee J, Kim D, Lee H ym. Clinical Patterns and Risk Factors of Occupational Contact Dermatitis in Hairdressers: A Questionnaire-based Cross-sectional Study. Annals of Dermatology 2025. Jun;37(3):162-168.
Puuntyöstössä esiintyy monia allergisoivia kemikaaleja
Laaja, vuosien 1999–2023 aikana kerättyyn epikutaanitestiaineistoon perustuva epidemiologinen tutkimus tarkasteli puutyöntekijöiden työperäistä allergista kosketusihottumaa. Tutkimuksessa verrattiin puuseppien epikutaanitestien tuloksia muun väestön tuloksiin työperäisten altisteiden merkityksen tutkimiseksi.
Allerginen kosketusihottuma oli aineistossa yleisin puutyöntekijöiden ihosairaus. Oireita esiintyi erityisesti käsissä. Pölyaltistuminen näyttäytyi selkeänä myötävaikuttavana tekijänä. Erityisesti epoksihartsi sekä kasviperäiset aineet, kuten kolofoni ja mehiläiskittivaha, korostuivat tuloksissa keskeisinä herkistävinä tekijöinä. Myös säilöntäaineet, metallit sekä liimoissa ja pinnoitteissa käytettävät kemikaalit nousivat keskeisiksi herkistäjiksi.
Haitallisten aineiden tunnistaminen, turvallisempien materiaalien käyttö sekä asianmukainen suojautuminen ovat keskeisiä keinoja ehkäistä ihosairauksia ja parantaa puualalla työskentelevien terveyttä.
Heizmann L, Schubert S, Bauer A ym. Epidemiological Comparative Study on Contact Sensitisations in Woodworkers With Occupational Dermatitis: Patch Test Data of the Information Network of Departments of Dermatology, 1999 to 2023. Contact Dermatitis 2026. Feb;94(2):125-136.
Marika Löija
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
