TYÖOTE-toimintamalli myös perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyöhön

TYÖOTE-toimintamalli tarvitaan myös perusterveydenhuoltoon

Iso osa työssäkäyvästä väestöstä asioi sekä työterveyshuollossa että julkisessa perusterveydenhuollossa. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että osalla työterveyshuollon asiakkaista työterveyshuoltosopimus rajoittuu lakisääteisiin, ennaltaehkäiseviin työterveyshuollon palveluihin. Nämä henkilöt hakevat sairaanhoidon palvelut tyypillisesti hyvinvointialueen perusterveydenhuollosta. Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan reilu 90 prosenttia työterveyshuollon henkilöasiakkaista saa työterveyshuollosta myös sairaanhoitopalveluita, mutta sairaanhoidon laajuus vaihtelee hyvin paljon työterveyshuoltosopimuksen mukaan. Pitkäaikaissairauksien hoito on tyypillisesti rajattu työterveyshuollon ulkopuolelle. Rinnakkaisesta terveyspalveluiden käytöstä huolimatta aiemmin järjestelmällistä yhteistyötä julkisen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä ei ole ollut.

Noin puolitoista vuotta sitten Työterveyslaitos aloitti TYÖOTE-toimintamallin levittämistoimet perusterveydenhuoltoon. Tavoitteena on lisätä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon toimijoiden tietoisuutta ja ymmärrystä toistensa työstä. Perusterveydenhuollossa tulee olla tietoa työterveyshuollon toiminnan ydintavoitteista, lakiperustasta ja toiminnan reunaehdoista. Toisaalta työterveyshuollon toimijat tarvitsevat tietoa esimerkiksi alueellisista hoitoketjuista ja periaatteista, joilla hakeudutaan hyvinvointialueen hoitoon. Tärkeimpänä tavoitteena perusterveydenhuollon TYÖOTE-toiminnassa on rakentaa sujuvat toimintamallit siihen, että työikäisen potilaan työkykyasiat ohjataan työterveyshuoltoon. Alueellisesti sovitaan ne toimintamallin käytänteet, missä tilanteissa ja miten potilas ohjataan työterveyshuoltoon. Jatkossa tavoitteena on tiivistää yhteistyötä myös sairaanhoidossa ja sopia yhteistyökäytännöistä esimerkiksi tilanteissa, joissa potilaan sairaanhoidon päävastuu on työterveyshuollossa, mutta jokin yksittäinen tutkimus ei sisälly työterveyshuoltosopimukseen. Voisiko työterveyshuollosta tehdä lähetteen hyvinvointialueelle tätä yksittäistä tutkimusta varten ilman, että siellä tarvitsisi aloittaa kyseessä olevaa hoito- ja tutkimusprosessia uudelleen? Tällaista yhteistyötä jonkin verran jo tehdään, mutta laajamittaisia malleja tai sovittuja käytäntöjä ei näihin tilanteisiin ole vielä luotu.

TYÖOTE-toimintamallin toteuttaminen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyössä

TYÖOTE-toimintamallin toteuttamisessa perusterveydenhuollossa on tärkeää, että kriteerit potilaan ohjaamiseen työterveyshuoltoon ovat selkeät ja että kaikki yhteistyötä tekevät ammattilaiset ovat perillä näistä kriteereistä. Toimintamallin mukaisesti potilas voidaan ohjata työterveyshuoltoon selkeästi työkykyyn liittyvissä tilanteissa. Periaatteena on, että sairaanhoidon vastuu jää hyvinvointialueelle, ja mikäli tarvitaan diagnostisia tutkimuksia, tulee ne toteuttaa hyvinvointialueella. Joillakin alueilla on sovittu, että lääkärin lisäksi esimerkiksi suoravastaanottoa pitävät fysioterapeutit voivat ohjata potilaan työkykyasioissa työterveyshuoltoon. TYÖOTE-toimintamallin toteutus ja tilanteet, joissa potilas voidaan ohjata työterveyshuoltoon, on esitetty kuvassa 1 «»1.

TYÖOTE-toimintamallin rakentamisessa on oleellista, että suunnittelussa ovat aktiivisesti mukana sekä hyvinvointialueen että työterveyshuoltojen edustajat. Yli puolella hyvinvointialueista on nimettynä hyvinvointialueorganisaation sisällä toimiva TYÖOTE-koordinaattori. Nimetty koordinaattori helpottaa toimintamallin jalkauttamista. Työterveyslaitoksen kehittäjät ovat tukemassa alueita TYÖOTE-toimintamallin käyttöönotossa. Alkuvuodesta 2026 vajaalla puolella hyvinvointialueista TYÖOTE-toimintamalli oli otettu käyttöön tai käyttöönotosta oli sovittu lähiaikoina. Ilahduttavan monella alueella myös potilastietojärjestelmien välinen sähköinen lähete on jo mahdollinen (kuva 2 «»2).

Miten varmistetaan yhteistyön toimivuus ja vältetään sudenkuopat?

Hyvinvointialueen johdon sekä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon alueellisten vastuuhenkilöiden sitoutuminen yhteistyöhön on tärkeää. Osana TYÖOTE-toimintamallin juurruttamistoimia on perusterveydenhuollon toimijoille järjestetty koulutuksia, ja muutamalla alueella on ollut käytössä myös erillinen verkkopohjainen TYÖOTE-oppimismateriaali. Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon toimijoiden yhteiset työpajat ovat rakentaneet keskinäistä luottamusta, mikä on avainasemassa onnistuneelle yhteistyölle. Tärkeää on myös toimintamallin aloittamisen jälkeen seurata yhteistyön toteutumista ja viiveettä korjata epäkohdat, jos sellaisia ilmenee.

Työterveyshuollossa on huomioitava, että perusterveydenhuollosta ohjatulle potilaalle toteutetaan työkyvyn arviointi ja tukitoimet siinä laajuudessa, mikä kulloinkin on tarpeen. Asiakasyrityksen on voitava luottaa siihen, että TYÖOTE-toimintaa toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja että työterveyshuollossa tehdään toimenpiteitä vain siinä laajuudessa, mistä on työnantajan kanssa sovittu. TYÖOTE-toimintamallin käytöstä tulee tehdä kirjaus työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

TYÖOTE-toimintamalli on laajentunut perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyöhön jo isossa osassa Suomea. Toistaiseksi työterveyshuoltoon tehtyjen lähetteiden määrä on kuitenkin ollut vielä melko vähäinen. Ensimmäiset kokemukset yhteistyöstä ovat olleet varsin positiivisia. Aktiivinen seurata näyttää, mihin suuntaan yhteistyö on kehittymässä. Tarkoituksenmukaisesti toteutettu toimintamalli hyödyttää kaikkia: työikäinen potilas saa oikea-aikaisen työkyvyn tuen, työterveyshuolto saa ajoissa tiedon potilaan työkykyyn liittyvästä ongelmasta ja tukitoimet päästään aloittamaan ennen kuin ongelma pitkittyy. Perusterveydenhuollossa jää enemmän aikaa ydintoiminnoille, ja B-lausuntojen kirjoitustarve vähenee. Yksilöllisesti ja ajoissa suunnitellut työkyvyn tukitoimet tuovat myös laajempia taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnassamme. Todellinen win-win-tilanne siis!

Työterveyslaitos on levittänyt TYÖOTE-toimintamallia osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Työelämän mielenterveysohjelmaan. Hankkeen rahoitus tuli EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.