Auttaako Terapiat etulinjaan -toimintamalli yhteensovittamaan hyvinvointialueiden ja työterveyden mielenterveyspalveluita?

Tunnistetut haasteet

Työterveyshuollon ja hyvinvointialueen palveluiden välillä liikkuvan mielenterveysasiakkaan arviointi ja hoito on usein päällekkäistä, viiveistä ja satunnaista.

Työterveyshuollon mielenterveyspalveluiden tason ja sisällön vaihtelu palveluntuottajan sekä sopimuksen sisältöjen mukaan tarkoittaa, että palveluketjut pitäisi yhteensovittaa yksilötasolla.

Hyvinvointialueilla ei ole yhteyttä työpaikoille eikä usein tietoa työolosuhteista, joten työkykyyn tai työhön liittyviin asioihin ei siellä aina kiinnitetä oikealla tavalla huomiota. Hyvinvointialueiden mielenterveys- ja päihdepalveluissa tulisi paremmin huomioida myös työkyky ja sen edistäminen. Tässä tehtävässä tulisi hyödyntää työterveyshuoltoa.

Toimintaa ohjaavat myös taloudelliset kannustimet. Työterveyshuollossa sopimukset sisältävät usein palveluiden lisämyyntiin kannustavia elementtejä, kun taas hyvinvointialueiden rahoitus kapitaatiopohjaisena ei kannusta uusien potilaiden hankintaan.

Yhtenä ratkottavana asiana on perustason mielenterveyspalveluiden asema perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välissä. Näihin palveluihin ei yleensä voi lähettää hyvinvointialueen ulkopuolelta kuten erikoissairaanhoitoon, mutta niihin ei myöskään voi vain "kävellä sisään" kuten perustasolle.

Yhteensovittamisen suunnittelu ja käynnistys

Yhteensovittamistyö käynnistyi helmikuussa 2025 kaikilla 13 hyvinvointialueella. Ensivaiheessa kartoitettiin nykytilanne kyselyillä ja haastatteluilla, tunnistettiin keskeiset toimijat ja nimettiin yhteyshenkilöt, koottiin alueelliset verkostot TTH:n ja HVA:n edustajista sekä selvitettiin operatiiviset edellytykset, kuten ohjauskäytännöt, tiedonkulku ja kirjaaminen. Valmistelussa hyödynnettiin TYÖOTE-toimintamallin verkostoa ja työterveyslaitoksen kokemuksia TTH–HVA-rajapinnan hallinnasta. Keskeinen havainto oli, että yhteensovittaminen edellyttää yhteistä käsitystä porrastetusta hoitomallista sekä selkeitä ohjaus- ja yhteydenottokriteerejä perustason mielenterveyspalveluille.

Yhteensovittamisen toteutus

Toteutusvaihe oli mahdollista aloittaa syksyllä 2025, kun työterveyshuollon toimijoilla oli käytössä sama ensimmäisen portaan hoitojen ja hoidon tarpeen arviointimalli kuin hyvinvointialueilla: terapianavigaattori ja ohjattu omahoito.

Alueilla järjestettiin fasilitoituja yhteistapaamisia, joissa määriteltiin ohjautumisen kriteerejä työterveyshuollon ja hyvinvointialueen välillä, kuvattiin asiakkaan palveluprosessi molempiin suuntiin, sovittiin tiedonkulun ja yhteydenoton käytännöt sekä tunnistettiin päällekkäisen työn kohdat.

Työskentelyn tuloksena laadittiin alueelliset prosessikuvaukset ja yhteistyösuunnitelmat, joissa huomioitiin kunkin alueen erityispiirteet.

Yhteensovittamisen konkreettisia tuotoksia olivat:

1. palvelupolkujen visuaaliset kuvaukset
2. ohjeistus työterveyshuoltoon ohjaamisen tilanteista
3. sovitut yhteyshenkilö- ja verkostorakenteet
4. aluekohtaiset jatkosuunnitelmat.

Kuvassa 1 «»1 on esitetty yksinkertaistettu kuvaus siitä, miten saman arviointiprosessin toteuttaminen HVA- ja TTH-puolella (terapianavigaattori ja ensijäsennys) on keskeinen edellytys hoidollisten ja työhön liittyvien interventioiden yhteensovittamiselle.

Yhteensovittamisen jatkaminen hankeajan jälkeen

Hankkeen tavoitteena oli ensisijaisesti aloittaa ja vakiinnuttaa aluekohtainen yhteiskehittäminen.

Yhteisen kehitystyön jatkuvuus pyrittiin turvaamaan luomalla edellytykset toiminnan vakiinnuttamiselle (prosessikuvaukset ja yhteistyörakenteet) ja siirtämällä verkostojen koolle kutsumisen vastuu hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden edustajille. Käytännössä nämä verkostot nivoutuivat useilla hyvinvointialueilla luontevasti osaksi Työterveyslaitoksen TYÖOTE-toimintamallin rakenteita. Muutenkin tavoitteena oli, että yhteensovittamisen pitkäjänteinen kehittäminen ja kansallinen tuki ankkuroituisivat Työterveyslaitoksen pysyviin kehittämisrakenteisiin.

Työterveyshuollon ja hyvinvointialueen työkyvyn tuen ja hoidon porrastetun mallin yhteensovittaminen on esitetty kuvassa 2 «»2. Samalla näkyy miten TYÖOTE- ja Terapiat etulinjaan -toimintamallit sopivat luontevasti yhteen.

Haasteita ja onnistumisia

Hankkeen lopulliset tulokset nähdään vuosien päästä. Kansallisella tasolla Työterveyslaitoksen ja Terapiat etulinjaan -toimintamallin kehittäjien yhteistyö oli sujuvaa. Pelätyistä kannustinhaasteista huolimatta hyvinvointialueiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden johto osoitti vahvaa tukea kehittämistyön jatkamiselle nimeämällä kehitystyöstä hankeajan jälkeen vastaavat henkilöt.

Toimintamallien käyttöönotto vaatii aktiivista johtamista, henkilöstön osaamisen varmistamista sekä arjen käytön seurantaa. Näin voidaan varmistaa, että arviointimenetelmät pysyvät yhdenmukaisina käytössä.

Ammattilaisille koulutusten aikana tarjottu mentorointituki koettiin hyödylliseksi. Työterveyshuolto hyötyy vastaavanlaisesta tuesta, ja tätä tulee jatkokehittää tulevaisuudessa. Ymmärrys arkivaikuttavuuden merkityksestä on syytä pitää keskusteluissa – aito muutos näkyy siinä, mitä palvelut saavat aikaan asiakkaiden arjessa ja työkyvyssä.

Miten tästä eteenpäin

Hankkeessa tuotetut työterveyden tukipalvelut ovat työterveystoimijoiden saatavilla HUSin ylläpitäminä. Terapianavigaattorin työterveysosio ja ensijäsennys yhtenäistävät arviointia, Työ-teemasivun omahoito-ohjelmat tukevat ohjatun omahoidon toteutusta, ja yhteensovittamisen prosessikuvaukset sekä yhteydenottokäytännöt vähentävät viiveitä kumpaankin suuntaan. Esihenkilön tukimateriaali auttaa käyttöönoton johtamisessa ja porrasteisen palveluvalikon rakentamisessa. Kouluttajavastaavan materiaali tukee "oman kouluttajan" mallia työterveyshuollon yrityksissä. Kouluttajakoulutukseen voivat osallistua kaikki palveluntuottajat, vaikka he eivät olisi olleet mukana hankkeessa.

Mielenterveyden hoitoketjujen kehittämisessä sujuviksi ja asiakaslähtöisiksi on vielä paljon työtä jäljellä. Aluekohtaiset, pysyvät kehittämisverkostot työterveyden ja hyvinvointialueiden välillä ovat kuitenkin merkittävä askel eteenpäin. Aluekohtaiseksi visioksi tulisi ottaa mielenterveyden hoidon tarpeen arvioinnin ja porrastetun hoitomallin rakentaminen yhteensopivaksi työterveyden ja hyvinvointialueiden välillä. Hankkeen kokemusten perusteella tämä vaikuttaa olevan yksi keskeisiä mahdollisuuksia tuottaa paremmat mielenterveyspalvelut käytettävissä olevien resurssien puitteissa.