Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen työterveyshuollossa – työterveyslääkärin ydinvaikuttavuutta

Mielen hyvinvointi haasteenamme

Vakavien mielenterveysongelmien sairastavuus on vähentynyt lähes kaikilla alueilla Suomessa kansallisen terveysindeksin tulosten perusteella. Kelan tuore tilastonäyttö kertoo myös mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen pitkän kasvun pysähtyneen vuonna 2024. Kuitenkin ahdistuneisuushäiriöiden osuus poissaoloista on edelleen suuri ja jatkanut kasvuaan.

EU-vertailussa vuosien 2014–2024 välillä Suomessa kuten myös Ruotsissa kansalaisten itsearvioitu mielen hyvinvointi on heikentynyt, ja koulutusluokkien välinen ero kasvanut voimakkaasti. Terve Suomi -tutkimuksessa suomalaisista 20–64-vuotiaista viidennes ilmoittaakin olevansa psyykkisesti merkittävästi kuormittuneita ja neljännes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä eläkeikään asti. Osuudet ja kehityssuunnat vaihtelevat yhteistyö- ja hyvinvointialueittain, mutta ilmiö ja sen yleistyminen kohdistuvat erityisesti matalasti koulutettuihin henkilöihin kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vakavat mielenterveysongelmat vähentyvät, mutta emme voi paremmin.

Työterveyslääkärin näkökulmasta tämä vaatii varhaista kuormituksen arviointia, työhön vaikuttamisen mahdollisuuksien selvittämistä ja asteittaisen työhön paluun suunnittelua.

Hyte perustuu lakiin ja ohjaukseen

Työterveyshuoltolaki antaa työterveyslääkärille selkeän mandaatin hyte-työhön: työn terveellisyyden kehittäminen, työkyvyn tukeminen ja sairauksien ehkäisy ovat juridisesti ja ammatillisesti velvoitettua työtä. Tämä tarkoittaa, että hyte on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan. Yhtä lailla uusi sotelainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueet, HUS-yhtymän ja kunnat toteuttamaan hyte-työtä omassa toiminnassaan sekä tekemään sitä yhdessä ja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma laaditaan valtuustokausittain hyvinvointialueen, kuntien ja muiden hyte-toimijoiden yhteistyönä. Hyvinvointisuunnitelmassa esitetään tavoitteet ja monialaisia toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi vuosittaisissa hyte-neuvotteluissa sovitaan yhteisistä tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä, seurannasta ja tiedonkulusta.

Asetetut tavoitteet toteutuvat yhteistyöllä, joka tulee näkyväksi kunkin yksittäisen potilaan tukemisessa ja asioiden edistämisessä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuulla olevat työttömien terveystarkastukset toteutuvat ja hyödyttävät vain, jos ne suunnitellaan ja toteutetaan vahvassa yhteistyössä työllisyysalueiden ja kuntien kanssa. Samoin hyvinvointialuekohtaisten digitaalisten palvelutarjottimien hyöty asukkaille ja potilaille realisoituu vain, jos tiedotamme niistä ja hyödynnämme ja ylläpidämme niitä yhdessä. Nämä vuonna 2025 käyttöönotetut palvelutarjottimet kokoavat yhteen järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja.

Riskien varhaisesta tunnistamisesta voimavarojen varhaiseen vahvistamiseen

Sairauksien ennaltaehkäisy erilaisia riskejä tunnistaen on sisäistetty terveydenhuollolle kuuluvaksi tehtäväksi. Sydänsairauksien ja diabeteksen riskiarviot ohjaavat työmme kohdentamisessa. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja riskissä olevien tukeminen on vaativaa ja tärkeää. Arvioimme myös masentuneen työntekijän itsemurhariskiä ja nuoren koulupudokkaan syrjäytymisriskiä.

Edellä kuvattujen preventiivisten keinojen ohessa hyte-työn promotiiviset mahdollisuudet tulisi ottaa entistä vahvemmin käyttöön. Hyvinvointia tukeva ja vahvistava voimavarakeskeinen työote huomioi hyvinvoinnin ja terveyden moniulotteisuuden. Tukea ja huomiota vaatii tyypillisimmin tunnistettujen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen terveyden lisäksi henkinen terveys, jolla tarkoitetaan ihmisen arvoja, asenteita, uskomuksia ja koettua terveyttä. Terveyden osa-alueiksi tulee jokaisella potilaalla myös nähdä toimintakyky, aivoterveys ja seksuaalisuus.

Vahvistavista hyte-keinoista kannattaa ottaa käyttöön potilaan osallisuuden tukeminen, vertaistuen piiriin ohjaaminen, luonnon terveysvaikutusten esiintuominen ja kulttuurin, musiikin ja taiteen ääressä käytetyn ajan arvostaminen. Voimme auttaa potilaitamme tunnistamaan juuri omaa jaksamista tukeva arjen tekeminen.

Yksilön tukemisesta työn tervehdyttämiseen

Samanaikaisesti tulee siirtää katse yksilöstä yhteisöön. Lääkärin ei tule yksilöllistää rakenteellisia ongelmia, ja ensisijainen vastuu työolosuhteista on luonnollisesti työnantajalla. Esimerkiksi etätyöhön jumiutuneiden tunnistaminen on esihenkilötyön ydintä. Työterveyshuollolla on kuitenkin mahdollisuus nostaa työn järjestelyt, vaikutusmahdollisuudet ja palautuminen systemaattisesti esiin vastaanotoilla ja työpaikkakäynneillä. Aivan kuten kuntien vastuulla oleva hyte-työ kohdistuu rakenteisiin, yhteisöihin ja mahdollisuuksien tarjoamiseen, on työterveyshuollolla käytössään rakenteellisen ja yhteisöllisen hyte-työn keinot.

Työterveyslääkärin hyte käytännössä

• Kiinnostu potilaan elämäntilanteesta. Kysy perheestä, lapsista, kumppanista, harrastuksista. Kysy myös, miten teillä riidellään.
• Kysy kuormituksesta aina. Ota mielen hyvinvoinnin edistäminen rutiiniksi: vaikutusmahdollisuudet, palautuminen ja työn muokkaus ovat hyte-peruskysymyksiä.
• Kannusta ja voimaannuta. Tue pystyvyyttä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tarjoa tukea ja ohjaa tuen piiriin.
• Kytke sairausloma aina työhön paluun suunnitelmaan. Hyte on aktiivista työkyvyn johtamista, ei passiivista dokumentointia.
• Käytä osasairauspäivärahaa ja muokkaa työtä ennakoivasti. Hyte on toimintaa, ei vain neuvontaa.
• Hyödynnä TYÖOTE-tyyppisiä siirtoprosesseja. Rajat ylittävä yhteistyö on hyte-työtä tehokkaimmillaan.
• Tee seurattavista hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittareista kevyet ja vaikuttavat. Tulosten käsittely on tärkeämpää kuin datan määrä.
• Nosta etä- ja hybridityö aktiivisesti esiin. Yhteisöllisyys, ergonomia ja työn rajat ovat hyte-teemoja. Tunnista etätyöhön jumittuneet.
• Pysy ajan tasalla lain ja ohjeiden päivittymisestä. Hyte kehittyy ja sen mukana myös työterveyslääkärin rooli.

Lopuksi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on työterveyslääkärin vaikuttavinta työtä – ja vaikuttavuus kasvaa, kun se tehdään yhdessä työpaikan, hyvinvointialueen, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kanssa. Hyte-näkökulma muuttaa vastaanottojen sisältöä, työpaikkayhteistyötä ja järjestelmätason johtamista. Kun hyte on työn ytimessä, ihmiset pysyvät työssä, työurat pitenevät ja työyhteisöt voivat paremmin.