Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työttömien terveystarkastukset
Työttömien terveystarkastusten toteuttamisessa tulee hyödyntää työterveyshuollon erikoislääkärin työpanosta. Terveystarkastukset ovat laajoja, ja niissä terveydentilan selvittämisen, diagnosoinnin ja hoidon lisäksi arvioidaan laajasti työttömän kuntoutustarve sekä työllistymisen mahdollisuudet huomioiden alentunut toimintakyky.
Työttömien terveystarkastus on lakisääteinen palvelu, jonka tavoitteena on edistää työttömien työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä pitkäaikaista työttömyyttä ja syrjäytymistä. Terveystarkastukset perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, erityisesti terveydenhuoltolakiin (1326/2010) ja työterveyshuoltolakiin (1383/2016), jotka ohjaavat työkyvyn arviointia ja työterveyspalveluiden järjestämistä myös työttömille.
Työttömyyden terveysvaikutukset ja terveystarkastustarpeen tunnistaminen
Työttömyys voi heikentää fyysistä ja psyykkistä terveyttä, lisätä sosiaalista eristäytymistä ja vaikeuttaa työelämään palaamista. Terveystarkastusten tavoitteena on tunnistaa varhain ne tekijät, jotka uhkaavat työkykyä ja hyvinvointia, ja tarjota yksilöllistä tukea työelämään paluun edistämiseksi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työttömille suunnatussa terveystarkastusmallissa hyödynnetään työterveyshuollossa totutun toimintamallin mukaista lähestymistä ja moniammatillista tukea. Malli painottaa työkyvyn kokonaisvaltaista arviointia sekä moniammatillista yhteistyötä (kuva 1 «»1).
Työtön voi olla terveystarkastuksen tarpeessa, jos hänellä on moninaisia työkyky- tai terveysongelmia, joihin ei ole löytynyt ratkaisuja peruspalveluista. Terveystarkastus voi tulla kyseeseen myös silloin, kun tilanne on pitkittynyt tai jumiutunut, eivätkä aiemmat tukitoimet ole tuottaneet tulosta, ja kun työtön tarvitsee tukea ja haluaa yhdessä pohtia vaihtoehtojaan. Tilannetta kuvaa se, että useita palveluja on käytetty tai taustalla on useita keskeytyneitä palveluita, koulutuksia tai työsuhteita. Ongelma on saattanut pitkittyä tai jumiutua, vaikka peruspalveluissa on pyritty tekemään yhteistyötä eri verkostojen kanssa. Usein tällöin työllistymistä tukeneet toimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, eikä jatkosuunnitelma työkyvyn tukemiseksi ole ollut selvä.
Terveystarkastuksia tarjotaan maksutta työttömille työnhakijoille. Palvelu kattaa työ- ja toimintakyvyn arvioinnin. Tavoitteena arviossa on selvittää terveydentila, diagnosoida sairaudet, ohjata hoitoon sekä arvioida kuntoutustarve ja työkyky sekä siihen liittyvät mahdolliset rajoitteet. Olennaista on tunnistaa sosiaalihuollon tukitarpeet ja ohjata asiakas tarvittaessa palveluihin, jotta hän voi edetä kohti työelämää tai eläkettä.
Työterveyslaitoksen kehittämä työkyvyn, toimintakyvyn ja työhön paluun itsearviointilomake on keskeinen osa lääkärin tekemää terveystarkastusta. Lomake on suunniteltu mittaamaan työkyvyn eri ulottuvuuksia, toimintakykyä sekä työhön paluun edellytyksiä.
Olennaista on kartoittaa potilaan nykyistä työkykyä suhteessa hänen aiempaan työhönsä ja terveydentilaansa. Tämä sisältää fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset osa-alueet. Toimintakykyä arvioidaan kartoittamalla päivittäisten toimintojen sujuvuutta ja mahdollisia rajoitteita, jotka voivat vaikuttaa työelämään palaamiseen. Lopuksi lomake sisältää kysymyksiä työhön paluun esteistä ja tukitarpeista, kuten motivaatio, osaaminen ja ympäristötekijät.
Työttömien subjektiivinen työkyvyttömyyden tunne
Työttömien subjektiivinen työkyvyttömyyden tunne on keskeinen este työelämään hakeutumiselle ja työhön paluulle. Tämä kokemus ei aina vastaa objektiivisia terveydellisiä mittareita vaan liittyy vahvasti yksilön mielenterveyteen, itsetuntoon ja sosiaalisiin tekijöihin.
Useat tutkimukset korostavat, että subjektiivinen työkyvyttömyyden tunne voi johtaa työnhaun passiivisuuteen sekä työmarkkinoilta vetäytymiseen. Keskeinen havainto on, että työttömät kokevat työkykynsä heikentyneen pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena, mikä osaltaan heikentää motivaatiota hakeutua työelämään. Tämä kokemus voi olla seurausta mielenterveys- tai päihdeongelmista, jotka vahvistavat subjektiivista työkyvyttömyyden tunnetta. Sosiaalinen eristäytyminen ja ympäristötekijät voivat lisätä kokemusta työkyvyttömyydestä ja vaikeuttaa työnhakua.
Subjektiivisen työkyvyttömyyden tunne liittyy siihen, miten yksilö hahmottaa työhön paluun esteet ja tukitarpeet. Näiden kokemusten ja ulkopuolisten arvioiden välinen ristiriita korostaa kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen työkyvyn arvioinnin merkitystä.
Kokemukset Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella osoittavat, että työ- ja toimintakyvyn itsearviointiin perustuvat terveystarkastukset tukevat työttömien subjektiivisen työkyvyttömyyden kokemuksen havainnointia. Työkyvyn itsearviointilomakkeet, kuten Työterveyslaitoksen kehittämä malli, auttavat tunnistamaan nämä subjektiiviset kokemukset ja mahdollistavat kohdennetun tuen suunnittelun. Moniammatilliset terveystarkastusmallit, joissa yhdistyvät lääketieteellinen arviointi ja psykososiaalinen tuki, ovat osoittautuneet tehokkaiksi työttömien työkyvyn vahvistamisessa.
Tukea ja yhteistyötä tarvitaan erityisesti työvoimaviranomaiselta. Vuoden 2025 alusta voimaan tulleet säädökset ovat siirtäneet työttömien terveyspalveluiden järjestämisvastuun kunnille. Muutos on lisännyt tarvetta tehokkaille yhteistyömalleille eri toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työvoimaviranomaisten, välillä. Työvoimaviranomaisten rooli on korostunut yhteistyötahona, joka tukee työttömien työkyvyn arviointia ja vahvistamista moniammatillisissa malleissa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen terveystarkastusmalli, jossa hyödynnetään työ- ja toimintakyvyn itsearviointilomaketta sekä moniammatillista tukea, vastaa hyvin työttömien tarpeisiin. Malli tunnistaa subjektiiviset työkyvyttömyyden kokemukset ja tarjoaa yksilöllistä ohjausta, mikä voi vähentää työkyvyttömyyden tunnetta ja edistää työhön paluun polkua. Tavoitteena on seuraavaksi edetä tutkimaan keinoja, jolla voitaisiin tarkemmin tunnistaa ne työttömät, joiden subjektiivinen työkyvyttömyyden tunne ei vastaa todellista objektiivista työkykyä. Paremman tunnistamisen avulla kykenemme entistä tarkemmin kohdentamaan työllisyyteen tähtäävät interventiot, kuten ammatillisen kuntouttamisen, tehokkaammin niistä hyötyville.
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Ylilääkäri
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Kirjallisuutta
- Terveydenhuoltolaki (1326/2010): «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326»1
- Rinne H, Sihvonen AP, Väisänen V, ym. Unmet need for healthcare services among unemployed people - findings from a national survey in Finland. BMC Health Serv Res 2025;25(1):1616 «PMID: 41462257»PubMed
- https://www.ttl.fi/sites/default/files/2024-10/tyokyvyn-toimintakyvyn-ja-tyohon-paluun-itsearviointilomake.pdf «https://www.ttl.fi/sites/default/files/2024-10/tyokyvyn-toimintakyvyn-ja-tyohon-paluun-itsearviointilomake.pdf»2