Työterveyshuollon valtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun tenttikysymyksiä vuosilta 2025–2026

2/2025

1. Osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen yksi tavoite on, että lääkäri saavuttaa valmiudet oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään. Siksi on tarpeen tunnistaa, millaisia osaamisia käytännön työtä varten tulee oppia ja arvioida. Pohdi seuraavassa osaamistavoitetta 'Erilaisten työterveystarkastusten tarpeen arviointi, suunnittelu ja toteuttaminen': Kuvaa luettelomuodossa: (yht. 6p.)

• a) keskeiset työterveystarkastusten tyypit ja mitä niillä tavoitellaan
• b) millaisia tietoja (opiskeltavia tiedon osa-alueita) työterveyslääkäri tarvitsee osaavan työterveystarkastusten tarpeen arvioinnin, suunnittelun ja toteutuksen pohjalle?
• c) millaisia taitoja (tietojen soveltamisessa) hän tällöin tarvitsee?
• d) millaisia ammatillisia ajattelutapoja ja asenteita hän tällöin tarvitsee?
• e) millaisia mahdollisia ongelmia osaamisten vajeista voi seurata? Pohdi lopuksi lyhyesti
• f) millä tavoin työterveyslääkäri voi tukea työterveystarkastustoiminnan oppimista ja osaamista moniammatillisessa tiimissä?

2. Käsitärinän aiheuttamat ammattitaudit ja niiden diagnostiikan pääperiaatteet (6p.)

3. Lihavuuden Käypä hoito -suositus uudistui tänä keväänä. Kuvaa aikuisten lihavuuden hoidon keskeiset periaatteet työterveyslääkärin kannalta (6p.)

4. Työeläkelaitoksen tuella toteutuva työkokeilu työterveyslääkärin työn kannalta (6p.)

5. Työpaikkojen tarpeet ja työterveysyhteistyö: Luettele keskeisiä näkökulmia, miten työterveyshuolto voi tukea työpaikkoja niiden a. työturvallisuustyössä b. työkykyjohtamisessa Luettele vielä c. keskeisiä näkökulmia ja indikaattoreita edellä mainituissa toiminnoissa suoriutumisen arvioimiseen (6p.)

6. Ohessa on tenttilehti Occupational and Environmental Medicinessä 2/2025 ilmestyneen artikkelin abstrakti.

Perehdy siihen ja

• a) kuvaa tutkimuskysymys suomeksi ja nimeä tutkimusasetelman tyyppi
• b) arvioi aineiston ja menetelmien kuvausta ja mahdollisia virhelähteitä suhteessa tutkimuskysymykseen
• c) arvioi tulosten merkitsevyyttä/merkittävyyttä esitettyjen numerojen pohjalta
• d) arvioi päätelmien perusteltavuutta
• e) pohdi abstraktin käytännön antia suomalaiselle työterveyshuollolle, muulle terveydenhuollolle ja työelämälle

Camilla Sandal Sejbaek, Hannah Nørtoft Frankel, Esben Meulengracht Flachs, Karin Sørig Hougaard, Ingrid Sivesind Mehlum, Sandra Soegaard Toettenborg, 0Ida E H Madsen, Jens Peter Ellekilde Bonde, Luise Moelenberg Begtrup.

Physical workload during pregnancy and adverse pregnancy outcomes: results from a Danish nationwide occupational register-based pregnancy cohort (DOC*X-Generation)

ABTRACT OBJECTIVES. The objective was to investigate if high physical workload during pregnancy is associated with adverse pregnancy outcomes. METHODS. The register-based cohort, DOC*X-Generation included employed pregnant women in Denmark (1977–2018). A summary score of physical workloads, based on a job exposure matrix with eight physical work activities, was linked to the job held during pregnancy (coded by DISCO-88). The exposure was divided into five groups from low to high exposure. Data on miscarriages were retrieved from the Danish National Patient Register. Preterm birth (PTB) and small for gestational age (SGA) were determined by gestational age and birth weight from the Danish Medical Birth Register. Other nationwide registers provided data on potential confounders. RESULTS. We included pregnancies for approximately 1 million unique women where 13% terminated in miscarriages (of ~1.9million pregnancies), 5% were PTB (of ~1.5million pregnancies) and 13% were SGA (of ~1.6million pregnancies). Employment in occupations with high physical workload was associated with increased risk of all three outcomes in a dose-dependent manner. For the highest compared with the lowest exposed group, adjusted ORs were 1.24 (95% CI 1.22 to 1.27) for miscarriage, 1.15 (95% CI 1.12 to 1.19) for overall PTB and 1.12 (95% CI 1.10 to 1.14) for SGA. CONCLUSIONS. This study, based on an unselected cohort of employed women over a 40-year period, corroborates previous findings of an increased risk of adverse pregnancy outcomes due to high physical workload during pregnancy. A general recommendation to decrease the overall occupational workload of pregnant women might prevent adverse pregnancy outcomes.

3/2025

1. Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) ja Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksessa (VNa 708/2013) säädetään työterveyshuollon ammattihenkilöistä ja siitä, ketkä voivat toimia työterveyshuollossa lääkäreinä.

• Mitä ne sanovat asiasta? (3 p)
• Miten analysoisit niiden perusteella oheista taulukkoa (liitteenä) Nissinen ym. Työterveyshuollon toiminta ja laatu -raportista vuodelta 2023? (3 p)

2. Miten työterveyshuolto voi edistää päivystävien lääkäreiden työkykyä? Älä ole pelkästään idealisti, vaan kerro realistisesti, mikä toisi päivystävät sairaala- ja terveyskeskuslääkärit työterveyshuollon vastaanotolle tai muuten saamaan tukea. (6 p)

3. Mikä on työuraeläke, kenellä on siihen oikeus ja mikä on työterveyshuollon rooli? (6 p)

4. Tärinätaudin neurosensoriset muutokset ja niiden ammattitautidiagnostiikka. (6 p)

5. Työperäinen kemiallinen altistuminen palo- ja pelastustyössä ja sen terveyshaitat (6 p)

6. Vastaanotollesi saapuu nuori tarjoilija, joka on pitkään kärsinyt ahdistuksesta töihin liittyen. Oletkin hänet niissä merkeissä aiemmin tavannut, koska ahdistusta on aiheuttanut mm. epätasainen viikonlopputöitten jako ja esihenkilön epäasiallinen käytös töissä. Nyt hän on raskaana (12 vk), ja pelkää, että jatkuva stressi töissä vaikuttaa sikiöön. Hän on eniten huolissaan keskenmenoriskistä. Googletat ja löydät oheisen artikkelin.

• Mihin kohtaan tutkimusnäytön hierarkiassa meta-analyysi sijoittuu? (1 p)
• Mikä on tutkimuksen tulos liittyen tarjoilijan huoliin? (2 p)
• Mitkä asiat vaikuttavat tuloksen luotettavuuteen? (3 p)

Admas et al. The effects of prenatal psychosocial work stress on adverse pregnancy outcomes: A comprehensive systematic review and meta-analysis. Scandinavian Journal of Work Environment and Health. 2025;52:355-69.

ABSTRACT: OBJECTIVE: Psychosocial work stress is a predictor of adverse pregnancy outcomes. However, there is limited comprehensive and conclusive evidence available on the associations between psychosocial work stress and adverse pregnancy outcomes. This systematic review and meta-analysis paper addressed this gap by synthesizing the available evidence. METHODS: Studies were retrieved from six electronic databases that include pregnant mothers as study population, psychosocial work stress as variable exposure, and adverse pregnancy outcomes - including pregnancy loss, gestational hypertension and diabetes mellitus, preterm birth, low birth weight, and low fetal growth - as the outcomes of interest. The quality and certainty of evidence were assessed. Depending on the study characteristics, either a fixed or random effect model was employed. Heterogeneity was assessed using I2 statistics, and further subgroup and sensitivity analysis was employed as appropriate. RESULTS: A total of 26 studies (N=1 346 686) were included. Psychosocial work stress decreased birth weight by 77.09 grams, increased the occurrence of preeclampsia by 50%, and preterm birth by 18% with moderate certainty of evidence, and increased the chance of pregnancy loss by 20% with low certainty of evidence. With a low grading scale, low birth weight and small-for-gestational-age had no significant association with psychosocial work stress. CONCLUCIONS: Psychosocial work-stress increased the risks of pre-eclampsia, preterm birth, and pregnancy loss, and decreased fetus weight. Therefore, occupational therapists, employers, policy makers, and relevant stakeholders should work together to minimize the impact of psychosocial work-stress on the mother and baby.

1/2026

1. Milloin työpaikkaselvitys voidaan tehdä etänä? Mitä asioita silloin on huomioitava? Pohdi etänä toteutettavan työpaikkaselvityksen etuja ja haittoja osapuolten näkökulmista. (6p)
2. Märkätyön aiheuttama ihottuma ja sen ehkäisy (6p)
3. Epäasiallinen kohtelu, häirintä ja kiusaaminen työyhteisössä. Määrittele mitä nämä tarkoittavat ja luettele pääkohdat ratkaisukeinoista. (6p)
4. Vastaanotollesi tulee työntekijä, joka epäilee työpaikalla esiintyvien yskäoireidensa liittyvän toimistohuoneensa vesivahinkoihin ja homeenhajuun. Miten toimit nykyisten hoitosuositusten mukaan? (6p)
5. Missä tilanteissa ja miten voit tutkia kognitiivista työkykyä työterveyshuollossa? (6p)
6. Luettele keskeiset työterveyden epidemiologisessa tutkimuksessa mahdolliset harhat (systemaattinen harha, bias). Esitä kustakin lyhyt esimerkki. (6p)