Pelihaitoista puhuminen on välittämistä – miten pelihaittojen ehkäisy integroidaan työpaikan rakenteisiin?
Sain haastatella Veikkauksen HR-koordinaattori Outi Mobergia ja vastuullisen rahapelaamisen asiantuntija Henna Vuorentoa pelihaittojen ehkäisystä ja siitä, miten ohjelma on saatu osaksi arjen toimintaa.
Henkilöstölle suunnattu pelihaittojen ehkäisyohjelma on ollut osana Veikkauksen strategiaa noin kymmenen vuotta, uuden Veikkaus Oy:n perustamisesta asti. Tutkimukset osoittavat pelihaittojen riskin olevan toimialalla keskimääräistä korkeampi, minkä vuoksi ohjelma on nähty Veikkauksella erityisen tärkeänä ja tuotu osaksi vastuullisuusohjelmaa ja strategiaa.
Termeillä on väliä
Moberg ja Vuorento korostavat, että Veikkauksella lähestytään pelihaittojen ehkäisyä avoimen keskustelukulttuurin ja välittämisen kautta ja on tietoinen valinta, ettei puhuta peliriippuvuudesta vaan -haitoista. Näin halutaan kattaa koko haittojen kirjo ja painottaa varhaista välittämistä. Ohjelmaa ei ole haluttu sitoa päihdeohjelmaan, koska haitat poikkeavat päihdehaitoista ja ohjelma on suunnattu erityisesti henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen. Veikkauksen toimiala huomioiden pelihaittojen ehkäisyohjelma on kuitenkin haluttu nivoa osaksi vastuullisuusohjelmaa.
Ohjelmaa seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2025 ohjelmaan tehtiin laajempi päivitys, Vuorento kertoo. Terminologiaa päivitettiin vastaamaan nykypäivää. Tietoa pelihaitoilta suojaavista tekijöistä tuotiin mukaan ohjelmaan ja rakennettiin selkeä yksilöllinen hoitopolku ja uudistettiin esihenkilöiden valmennusmateriaali, jossa myös ohjeistettiin, miten ottaa sensitiivisesti puheeksi pelihaittojen ilmeneminen ketään syyllistämättä.
Ohjelma on integroitu osaksi arkea
Pelihaittojen ehkäisyohjelma näkyy Veikkauksessa rekrytointiprosessista alkaen. Ohjelma on kuvattu selkeästi sekä työntekijöille että esihenkilöille. Ohjelmasta viestitään henkilöstölle säännöllisesti eri kanavissa, kuten vastuullisuusviikoilla, henkilöstön perehdytyksissä ja verkkokursseilla, jotka tulee läpikäydä kolmen vuoden välein. Intrassa on myös linkkejä erilaisiin itsearviointitesteihin. Johdon sitoutuminen ohjelmaan näkyy viestinnässä ja avoimen keskustelukulttuurin tukemisessa.
Pelihaitoista kysytään työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksissa sekä kerran vuodessa henkilöstötutkimuksessa ja vuosittain osana henkilöstölle suunnatun vastuullisuusviikon terveyskyselyä. Moberg vinkkaa, että hyvä seulontakysely pelihaittojen kartoittamiseen on vain kolme kysymystä sisältävä BBGS (Brief Biosocial Gambling Screen). Työterveyshuolto raportoi vuosittain tekemiensä kyselyiden tulokset. Henkilöstötutkimuksen tulokset käsitellään ja niihin reagoidaan tiimitasolla ilman yksilöiden tunnistamista. Pelihaitat ovat aihe myös esihenkilön ja työntekijän kahdenvälisissä keskusteluissa, mikäli kyselyjen perusteella tiimissä koetaan huolta omasta pelaamisestaan.
Mikäli työntekijä tarvitsee tukea pelihaittoihin, voidaan hyödyntää työterveyshuollon kanssa rakennettua pelihaittojen hoitopolkua. Tarjolla on esimerkiksi hoidollinen keskustelu asiantuntijan kanssa, digivalmennukset ja tarvittaessa hoitoonohjaus työterveyshuollon kautta. Ohjelmassa kerrotaan lisäksi anonyymeistä tukipalveluista ja vertaisryhmistä, joita esimerkiksi pelihaitoissa auttava valtakunnallinen apu- ja tukipalvelu Peluuri tarjoaa.
Osaamisen kehittäminen on tärkeää
Tunnistaminen, avoimen keskustelukulttuurin ylläpito ja matala kynnys puheeksiottoon ovat keskeisiä varhaisen tuen toteutumiseksi. Vuorento kuvaa, että pelihaittojen varhaisia merkkejä voivat olla poikkeava kiinnostus pelaamiseen, käyttäytymisen muutokset, lisääntynyt kuormitus, keskittymisvaikeudet, poissaolot ja rahahaasteet, mutta yksittäiset merkit eivät vielä kerro ongelmasta. Toisaalta pelaaminen voi aiheuttaa salailua ja häpeää, minkä vuoksi sitä voi olla vaikea tunnistaa.
Koska aihe on monelle hyvin sensitiivinen, koulutukseen ja viestintään panostetaan. Esihenkilöille on tarjolla erillinen valmennusmateriaali ja ohjeita varhaisen välittämisen keskusteluihin, ja intrassa on kaikille avointa tietoa tukitoimista ja toimintamalleista. Huolen ilmaiseminen on työyhteisön kaikkien työntekijöiden vastuulla, ei vain esihenkilöiden, Moberg lisää.
Vuorento kertoo aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa yhteistyötä tehdessään havainneensa, että kynnys rahapelihaitoista puhumiseen on selvästi isompi kuin vastaavasti päihdehaitoissa. Näin siitä huolimatta, että molemmille löytyy omat diagnoosikoodit. Hän arvelee asian liittyvän osin siihen, että pelihaittojen ja -riippuvuuden hoitamiseen ei ole yhtä selkeitä hoitopolkuja kuin päihdepuolella on. Sen vuoksi Veikkauksella nähdään tärkeänä, että pelihaittojen hoitoon on kehitetty oma hoitopolku.
Ohjelman vaikutukset ja seuranta
Moberg toteaa, että ohjelma on lisännyt avointa ja turvallista ilmapiiriä, jossa huolista voidaan keskustella. Minkäänlaista hämmennystä ohjelman ympärillä ei ole ollut, vaan se on ollut luonteva osa vastuullisuusohjelmaa. Moberg kertoo uuden työntekijän kokeneen pelihaittojen ehkäisystä kertovan kurssimateriaalin hyvin positiivisena yllätyksenä perehdytyksessä.
Kyselyjen tuloksia seurataan säännöllisesti ja henkilöstökyselyjen ja työterveyshuollon raporttien perusteella pelihaittojen esiintyvyys on pysynyt matalana ja vakaana vuosien ajan. Rahapeliriippuvuushaasteita on ollut hyvin vähän ja hoitoonohjauksia vain satunnaisesti. Työterveyshuolto raportoi vuosittain myös aloitettujen digivalmennusten määrät. Edelleen ohjelmaa kehitetään tarpeen mukaan.
Tärkeimmät opit
Jotta osaaminen säilyy, täytyy koulutuksen olla säännöllistä. Avoimen keskustelukulttuurin säilyttäminen on tärkeää, jotta pelihaitoista olisi turvallista keskustella. Ohjelman parhaaksi onnistumiseksi Moberg ja Vuorento kuvaavat sen, että ohjelma on mukana koko työsuhteen matkalla aina rekrytoinnista ja henkilöstökyselyistä alkaen ja että haittojen ilmetessä apua on saatavissa selkeän hoitopolun kautta.
Haastateltavat
Outi Moberg, HR koordinaattori
- Koulutus: mielenterveydenhoitaja ja restonomi
- Ura: 35 vuotta RAY:llä ja Veikkauksella eri tehtävissä
- outi.moberg@veikkaus.fi
Henna Vuorento, vastuullisen rahapelaamisen asiantuntija
- Koulutus: valtiotieteiden maisteri (VTM) sekä koulutus rahapeliriippuvuuden tunnistamiseen ja hoitoon kognitiivisen käyttäytymisterapian ja motivoivan haastattelun menetelmin.
- Ura: noin 15 vuotta A-klinikkasäätiössä riippuvuuksien ja rahapelihaittojen ehkäisyn parissa sekä viimeiset kaksi vuotta Veikkauksen yritysvastuuyksikössä vastuullisen rahapelaamisen asiantuntijatehtävissä.
- henna.vuorento@veikkaus.fi
Outin ja Hennan terveiset lukijoille: "Pelaaminen on hyvä huomioida työterveyden terveyskartoituksissa siinä missä päihteiden käyttö ja mielenterveyskin. Varhainen tunnistaminen auttaa ehkäisemään haittojen syvenemistä ja ohjaamaan avun piiriin ajoissa."
