Generatiivinen tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä – mitä työterveyshuollossa tulisi huomioida?

Tekoäly ei vain nopeuta vaan muuttaa työnkulkuja

Julkisessa keskustelussa generatiivisesta tekoälystä puhutaan usein tuottavuuden, tehokkuuden tai työpaikkojen katoamisen näkökulmasta. Työn muutoksen ymmärtämisen kannalta nämä näkökulmat ovat kuitenkin liian kapeita.

Tekoäly voi nopeuttaa yksittäisiä työvaiheita, mutta samalla se synnyttää uudenlaista työtä olemassa olevien työnkulkujen sisään ja muuttaa työn sisäistä rakennetta. Havaintoa tukee vuoden 2025 Työolobarometri, jonka mukaan tekoäly näyttää toistaiseksi tuovan työhön useammin uusia tehtäviä kuin korvaavan vanhoja.

Kun työn tekemisen tavat muuttuvat, muutokset voivat heijastua kokemuksiin työn kuormittavuudesta ja hallittavuudesta. Kansainvälinen työjärjestö ILO on tuonut esiin, että tekoäly ja digitalisaatio voivat parantaa työturvallisuutta ja työoloja, mutta myös synnyttää uusia riskejä, jotka edellyttävät ennakoivaa työterveys- ja työsuojelunäkökulmaa. Työterveyshuollon näkökulmasta on tärkeää tarkastella, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa työn arkeen: miten työ mahdollisesti kevenee ja mitä uusia vaatimuksia työhön syntyy.

Työn painopiste siirtyy arvioimiseen ja tarkistamiseen

Ennen generatiivista tekoälyä monet asiantuntijatyön tehtävät edellyttivät tiedon kokoamista eri lähteistä ja järjestelmistä sekä tekstin tai muun tuotoksen laatimista pääosin omatoimisesti. Näin tapahtui esimerkiksi silloin, kun asiantuntija laati muistion tai yhteenvedon hajanaisten aineistojen pohjalta.

Tekoälyn myötä ensimmäinen luonnos voi syntyä aiempaa nopeammin, mutta työnkulkuun tulee uusia tarkistamisen ja laadunvarmistuksen vaiheita. Asiantuntijan on arvioitava, missä tilanteissa tekoälyä voi käyttää, mitä tietoa sille voi syöttää ja täyttääkö lopputulos työn vaatimukset. Yksittäisen työvaiheen nopeutuminen ei siis vielä kerro, keveneekö työ kokonaisuutena. Olennaista on tarkastella, mitä työstä vähenee, mitä tulee tilalle, millaista uusi työ on luonteeltaan ja miten se asettuu osaksi työnkulkuja.

Tämä on tärkeää erityisesti asiantuntijatyössä, jossa työn laatu usein perustuu asiayhteyden ymmärtämiseen, ammatilliseen harkintaan ja kykyyn tunnistaa, mikä on olennaista. Tekoälyn tuotos voi vaikuttaa sujuvalta ja valmiilta, vaikka sen taustalla olisi väärä rajaus, puuttuvia tietoja tai virheellinen päätelmä. Tekoälyn käyttö vahvistaa näin tarvetta arviointi- ja riskilukutaidolle eli kyvylle tunnistaa, milloin tuotos on käyttökelpoinen, milloin se vaatii lisäselvitystä ja milloin sitä ei pidä käyttää lainkaan.

Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää teknisen käyttötaidon lisäksi siis ammatillisen harkinnan soveltamista tilanteessa, jossa osa työstä on tuotettu järjestelmän avulla. Tämä voi olla kuormittavaa erityisesti silloin, kun työssä on kiire, vastuun rajat ovat epäselviä tai yhteiset käytännöt puuttuvat.

Samalla teknologialla on erilaisia vaikutuksia

Tekoälyn vaikutuksia työhyvinvointiin ei pidä kuitenkaan nähdä vain kuormituksen näkökulmasta. Tekoäly voi vähentää epämielekkäiksi koettuja tehtäviä, tukea ideointia, auttaa jäsentämään laajoja kokonaisuuksia ja tehdä työstä sujuvampaa. Se voi myös vahvistaa työn hallintaa, jos työntekijä saa sen avulla paremman otteen vaikeasti hahmottuvasta tehtävästä.

Kuormitus voi sen sijaan kasvaa, jos tekoälyn käyttöä odotetaan ilman aikaa opettelulle, jos työn luonteen muutoksia ei sanoiteta tai jos työntekijä ei koe voivansa tuoda esiin käyttöön liittyviä epävarmuuksia. Huolta voi aiheuttaa myös se, miten tekoälyn lisääntyvä käyttö vaikuttaa oman työn jatkuvuuteen tai oman osaamisen arvoon.

Työn rytmin tihentyminen on yksi tekoälyn hyödyntämiseen liittyvistä riskeistä. Jos luonnokset syntyvät aiempaa nopeammin, voi samalla kasvaa odotus siitä, että asiantuntija reagoi, arvioi ja viimeistelee aiempaa tehokkaammin.

Tekoäly voi vaikuttaa myös kokemukseen työn mielekkyydestä. Joillekin tekoäly voi vapauttaa aikaa työn kiinnostavimpiin osiin. Toisille se voi muuttaa työn sisältöä tavalla, jossa aiemmin merkityksellinen tekeminen korvautuu valmiin oloisten tuotosten tarkistamisella.

Tekoälyn käyttöönotossa on tärkeää tunnistaa työntekijöiden erilaiset lähtökohdat. Tekoälytaidot eivät ole pelkkää teknistä osaamista, vaan ne edellyttävät kykyä arvioida tuotosten laatua, tunnistaa virheitä, ymmärtää vastuun rajoja ja suhteuttaa tekoälyn ehdotuksia omaan ammattitaitoon. Nämä valmiudet vaihtelevat esimerkiksi kokemuksen, työnkuvan, kielellisten valmiuksien, kuormitustilanteen ja digitaalisen itsevarmuuden mukaan. Tämän vuoksi tekoälyn käyttöönottoa ei pidä jättää yksilön sopeutumiskyvyn varaan.

Työterveyshuollolla rooli työn muutosten tarkkailijana

Kun generatiivinen tekoäly yleistyy asiantuntijatyössä, työterveyshuollossa on syytä seurata työn hallittavuutta, osaamisvaatimusten muutoksia, kuormitusta sekä työn mielekkyyden ja palautumisen edellytyksiä.

Työn hallittavuutta tukee se, että työntekijät tietävät, milloin tekoälyä voi käyttää, milloin sitä ei pidä käyttää ja millaisia arviointi- ja tarkistamiskäytäntöjä sen käyttö edellyttää. Jos nämä asiat jäävät epäselviksi, työntekijän vastuulle voi huomaamatta siirtyä lisää arviointia ja varmistamista ilman, että sitä tunnistetaan osaksi työn vaatimuksia.

Kuormituksen ja oppimisen näkökulmasta olennaista on, tulevatko uusi teknologia, uudet toimintatavat ja muuttuvat odotukset muun työn päälle vai otetaanko ne huomioon työn suunnittelussa. Työntekijöiden on opittava käyttämään välineitä ja ymmärtämään niiden rajoja. Tämä vaatii koulutusta, aikaa ja turvallisia harjoittelumahdollisuuksia. Työpaikan tekoälykyvykkyys ei voi tarkoittaa sitä, että jokaisen työntekijän oletetaan omaksuvan samat välineet yhtä nopeasti ja samoilla ehdoilla.

Epäselvyydet vastuunjaon kysymyksissä voivat lisätä kuormitusta. Tekoälyn käyttöön liittyvien tarkistus- ja hyväksymisprosessien tulee olla yhteisesti sovittuja ja työntekijöiden tiedossa. Yhteisiä toimintatapoja tarvitaan myös tilanteisiin, joissa tuotos herättää epäilyjä tai virhe havaitaan vasta, kun työ on jo viety eteenpäin.

Työn mielekkyyden ja palautumisen näkökulmasta on seurattava, tihentääkö tekoäly työn rytmiä ja lisääkö se odotuksia työn nopeutumisesta. Palautumisen edellytykset voivat heikentyä, jos työpäivään tulee lisää arvioitavaa, tarkistettavaa ja päätettävää ilman, että työn kokonaismäärää tai aikatauluja tarkastellaan uudelleen. On myös tärkeää tunnistaa, milloin tekoäly helpottaa työtä ja milloin se lisää epävarmuutta tai aiheuttaa hallinnan tunteen horjumista.

Tekoälyn käyttö edellyttää työn suunnittelua

Kestävä tekoälyn käyttöönotto edellyttää työn suunnittelua ja työssä tapahtuvien muutosten tarkkailua. Työpaikoilla on tarkasteltava, miten tekoäly muuttaa työnkulkuja, osaamisvaatimuksia ja kuormitusta. Parhaimmillaan tekoäly voi tukea asiantuntijatyön sujuvuutta ja jättää enemmän aikaa olennaisiksi koetuille tehtäville. Tämä edellyttää, että tekoälyn käyttöön liittyvät rajat ja vastuut tunnistetaan ja sovitaan yhteisesti.

Työterveyshuolto voi osaltaan auttaa tunnistamaan, miten tekoälyn käyttöön liittyvät muutokset näkyvät työn vaatimuksissa, kuormituksessa ja palautumisen edellytyksissä.