Tekoäly työterveydessä on hyvä renki, mutta huono isäntä

Tekoäly on huono isäntä

On kuitenkin tärkeää muistaa, että tekoälyn tekemästä hausta voi jäädä puuttumaan tärkeää dataa ja se voi tulkita väärin hakukriteereitä ja tuottaa virheitä. Pahimmassa tapauksessa tekoäly voi myös hallusinoida eli tuottaa täysin keksittyä tietoa, kuten Helsingin Sanomien drooniuutinen osoitti. Tekoäly on apuri, jonka tuottama data ja käyttämät lähteet pitää aina arvioida ammattilaisen toimesta kriittisesti ja systemaattisesti. Eri tekoälymallien käyttö ja niiden tulosten vertailu vähentää virheriskejä. Huolellinen niin kutsuttu lisä-promptaaminen eli lisäkysymysten teko tuo usein lisätietoa ja vähentää virheriskejä. Toistuva promptaaminen tuo kuitenkin myös enemmän ja monimutkaisempaa dataa, jota voi olla yhtä vaikea tulkita kuin alkuperäistäkin aineistoa.

Tekoälyn käyttäjä ja yritys, joka sitä käyttää, on aina itse vastuussa tuloksista ja niiden soveltamisesta. Työterveyslääkärin pitää pyytää tekoälyltä tietolähde ja tarkistaa aina faktat, viitteet ja analyysit. Avoimelle tekoälylle ei saa syöttää yritysten sensitiivistä dataa (esimerkiksi liikesalaisuuksia). Tekoälyn käyttö pitää myös kuvata lopullisessa dokumentissa, jotta loppukäyttäjä on tietoinen tekoälyn käytöstä.

Case työpaikkaselvitys ampumaradalla

Työlääketiede on hyvin spesifinen erikoisala, ja esimerkiksi osasta altisteista löytyy edelleen huonosti tietoa julkisista kielimalleista. Työterveyden sanasto suomeksi poikkeaa myös esimerkiksi englanninkielisistä vastaavista käsitteistä, joten sinällään ei ole yllättävää, että dataa liittyen altisteisiin on joskus vaikea löytää. Altisteen todellinen merkitys ja sen aiheuttamat toimenpiteet työpaikalla ovat työterveyden ydinosaamista, johon tekoäly ei anna suoraa vastausta koskaan (suojautuminen ja mahdollinen tarve biomonitorointiin ja/tai terveystarkastuksiin). Työterveyslääkärin pitää siis olla kriittinen suhteessa tekoälyn tuottamaan tietoon: suhteuttaa aina oma arvionsa työpaikan omaan riskien arviointiin ja työpaikkaselvityskäyntiin. Yhteistyössä työpaikan edustajien kanssa arvioidaan systemaattisesti työn altisteet, kuormitustekijät ja vaarat, huomioiden nykyiset käytännöt ja nykyinen lainsäädäntö.

Kuvaan seuraavaksi, miten etsin tietoa ampumaradan työpaikkaselvitystä varten. Ampumaratojen työpaikkaselvityksiä on todennäköisesti tulossa jatkossa enemmän, koska heikentyneen kansainvälisen turvallisuustilanteen takia ampumaratoja suunnitellaan perustettavaksi lisää Suomeen.

Ampumaradan työpaikkaselvityksen tekoälyhauissa käytin samaa hakuohjetta eli promptia kaikissa hauissa: "ampumaradan työntekijöiden altisteet". Ruutisavu löytyi vain 2/4:sta tekoälyhauista. Ruutisavua ei löytynyt lainkaan Työterveyslaitoksen verkkosivun haulla hakusanoilla "ampu" tai "ruuti". Lyijy löytyi hyvin kaikista eri tekoälyhauista (4/4:sta) ja myös Työterveyslaitoksen sivuilta hakusanoilla "ampu" ja "lyijy". Tapaturman vaara löytyi vain yhdestä tekoälyhausta. Sitä ei löytynyt myöskään työterveyslaitoksen verkkosivuilta hakusanalla "ampu". Osuudesta "Tapaturmavaaralliset työt" löytyi kohta "räjähdysvaaralliset tilat", mutta ei mitään ammunnasta. Onko tapaturmavaara altiste? Tekoälyn vastaus oli kyllä. Se kertoi, että tapaturman riski lasketaan työturvallisuudessa ja riskien arvioinnissa yhdeksi ampumaradan keskeisimmistä altistavista tekijöistä. Vaikka sana altiste viittaa usein kemiallisiin tai fysikaalisiin tekijöihin (kuten lyijy tai melu), laajemmassa turvallisuusajattelussa puhutaan tapaturmavaaralle altistumisesta. Väkivallan uhkaa ei löytynyt yhdestäkään tekoälyhausta eikä työterveyslaitoksen sivuilta hakusanalla "ampu", mutta sivuilla on kuitenkin hyvä osuus teemasta. Väkivallan uhka ampuradalla on kuitenkin ilmeinen, mikä onkin huolella huomioitu ampumaratatoiminnan työsuojelussa. Allekirjoittanut on itse käynyt ampumaradalla, ja siksi osasin odottaa kyseistä altistetta. Ampumaradalla ohjaajilla on kaikilla poliisin myöntämä erillinen lupa ja kattava turvallisuuskoulutus. Melualtiste löytyi hyvin kaikista neljästä tekoälyhausta ja myös Työterveyslaitoksen verkkosivuilta (hakusanalla "melu", mutta ei "ampu").

Tekoälyhakujeni yhteenveto oli, että mikään tekoäly ei tarkoituksellisesti tekemäni rajallisen (huonon) promptauksen avulla löytänyt kaikkia altisteita ja riskejä. Myöskään Työterveyslaitoksen verkkosivuilta ei löytynyt hakusanalla "ampu" kaikkia altisteita ja riskejä. Kaikki altisteet löytyivät kuitenkin, jos osasi kysyä tai promptata tekoälyltä oikein tai riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti sekä toistetusti eri prompteja käyttäen. Tässäkin yhteydessä tulee esille, että työpaikan riskien arviointi ja työterveyshuollon työpaikkakäynti olivat ainoat menetelmät, jotka paljastivat kaikki merkittävät altisteet ja riskit. Tekoäly auttoi kuitenkin orientoitumaan ennen työpaikkakäyntiä ja selvittämään biomonitoroinnin tarpeen ja voimassa olevan ohjeistuksen esimerkiksi lyijyn suhteen. Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löytyi myös tärkeä, tuore (7.4.2026) tieto siitä, miten lyijyaltistumisen raja-arvot kiristyvät jatkossa ja mitä se tarkoittaa työpaikoilla ja työterveyshuollossa. Työpaikkakäynnin jälkeen raporttia laatiessani sain avoimeksi jääneisiin kysymyksiin työterveyslääkärinä parhaan avun edelleen soittamalla suoraan työterveyslaitoksen asiantuntijalle ampumaratojen altisteista, ammattitautiriskeistä ja terveystarkastustarpeista (ylilääkäri Irmeli Lindström, vanhempi asiantuntija Piia Taxell ja tutkimusprofessori Tiina Santonen).

Lopuksi

On tärkeää ymmärtää, että tekoälyn käyttö ei sinällään ratkaise kaikkia ongelmia tai tehosta automaattisesti työterveyden toimintaa. Tekoälyn huolimaton käyttö työpaikkaselvityksissä ilman i) työpaikan riskien arviota, ii) kemikaaliluetteloa, iii) ammattilaisen tekemää työpaikkaselvitystä tai iv) tekoälyn käytön asianmukaista riskien hallintaa, voi aiheuttaa haittaa tuottamalla puutteellista, virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. Työpaikkaselvityksessäkin tekoäly on vain apuväline – ammattilaiset työterveydessä tekevät työpaikkaselvityksen. Tekoälyn avulla tullaan kuitenkin jatkossa enenevässä määrin tehostamaan laadukasta ja kustannusvaikuttavaa toimintaa työterveydessä. Pitää kuitenkin ymmärtää, että tekoäly työterveydessä on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Tämän artikkelin datahakuun työpaikkaselvityksessä on käytetty tekoälyä (Chat GTP, Microsoft Copilot, Claude ja Google Gemini), mutta itse jutun kirjoittamiseen ei ole käytetty tekoälyä lainkaan.