Työterveyslääkäri

Työterveyshuoltoa ohjaava asetus päivitetty

Työterveyslääkäri
2026;44(3):52-53
Lisbeth Forsman-Grönholm, Kaisu Ahtola ja Kimmo Tarvainen

Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koskevaan asetukseen on tehty muutoksia. Näiden tarkoituksena on työterveyshuollon toiminnan selkeyttäminen työterveyden edistämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä, vaikuttavuuden parantaminen huomioiden työnantajan ja työpaikkojen tarpeet sekä eri toimijoiden yhteistyön edistäminen. Asetusehdotus on valmisteltu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja vastaa heidän yhteistä tahtotilaansa. Asetus tulee voimaan 1.1.2027.

Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä ja ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta annettu valtioneuvoston asetus on uudistettu viimeksi vuonna 2013. Tämän jälkeen työelämä on muuttunut monin tavoin. Työn tekemisen muodot ovat moninaistuneet työn muuttuessa tietointensiivisemmäksi ja paikkariippumattoman työn osuuden lisääntyessä. Kehitys heijastuu myös työterveyshuoltoon ja aiheuttaa tarvetta tarkastella uudelleen sen toimintatapoja ja käytäntöjä. Uudistetun asetuksen on tarkoitus vastata paremmin muuttuneen työelämän tarpeisiin.

Muutoksilla pyritään vahvistamaan työterveyshuoltotoimintaa työterveyden edistämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä sekä selkeyttämään eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi ehdotuksilla pyritään tarkentamaan työterveyshuollolle kuuluvia tehtäviä. Tavoitteena on parantaa työntekijöiden työkykyä ja työelämän laatua työterveyshuollon käytettävissä olevilla keinoilla. Asetukseen ehdotetuilla muutoksilla pyritään kirkastamaan työterveyshuollon tehtäviä ja tarkoitusta.

Työnantajan rooli korostuu, työterveyshuollon selkeytyy

Ehdotetut muutokset tarkentavat työterveyshuollon sisältöä ja ohjaavat hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamista. Ehdotetuilla muutoksilla selkiytetään eri toimijoiden tehtäviä työterveyshuollossa ja työterveysyhteistyössä sekä korostetaan tarveharkinnan merkitystä työnantajan suunnitellessa ja järjestäessä työterveyshuollon palveluja. Tavoitteena on korostaa työnantajan roolia työterveyshuollon sisällön ja laajuuden määrittelyssä. Nykyistä ennakoivampi ja aloitteellisempi työterveyshuollon toiminta on myös tavoitteena, jotta tunnistettaisiin tehokkaammin työkykyä ja terveyttä uhkaavat tekijät niin työpaikalla, työyhteisössä kuin yksilön osalta. Työterveyshuolto toimisi nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja oikea-aikaisemmin havaittujen ongelmakohtien korjaamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi sekä huolehtisi asiakkaiden ohjaamisesta jatkohoitoon olosuhteiden niin edellyttäessä.

Asetuksen nimi muuttuu

Voimassa olevan asetuksen nimi "Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta" on muutettu lyhyempään ja selkeämpään muotoon "Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen periaatteista sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta".

Pykäläkohtaiset muutokset

Asetuksen 1–10 §:iin on tehty muutoksia ja tarkennuksia, joiden tavoitteena on selkeyttää työterveyshuollon toimintaprosesseja. Esimerkiksi 1 ja 2 §:issä on tarkennettu työterveysyhteistyön ja työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välisen yhteistyön toimintatapoja koskevaa sääntelyä. 3 §:ään on lisätty vaikuttavuus työterveyshuollossa noudatettaviin toimintatapoihin sekä uusi 3. momentti, jossa säädetään työnantajan järjestettäväksi säädettyjen työterveyshuoltopalvelujen ja muiden terveydenhuollon palvelujen eritteleminen työterveyshuollon järjestämisestä tehtyyn sopimukseen. 4 §:ään on tehty monia tarkennuksia. Siihen on myös lisätty uusi momentti, jonka mukaan työterveyshuollon sisältöä määriteltäessä on hyödynnettävä työturvallisuuslain 10 §:n mukaista työn vaarojen selvitystä ja arviointia.

Uudistetussa 5 §:ssä säädetään, että jatkossa työterveyshuollon palveluntuottajalla on oltava kirjallinen suunnitelma toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta ja niiden seurannasta sekä hyvän työterveyshuoltokäytännön noudattamisesta. Tällä korvataan nykyisen 5 §:n velvoite siitä, että työterveysyksiköllä on oltava hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattava kirjallinen laatujärjestelmä. Työpaikkaselvityksiä koskeva sääntelyn sanamuotoa on joiltain osin tarkennettu 6 §:ssä sekä 1. momentin sääntelyä on muutettu siten, että jatkossa työpaikkaselvitys on toteutettava työn sisältö ja työolosuhteet huomioon ottaen ja käyttäen tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja asiantuntemusta. 7 ja 8 §:ien sanamuotojen uudistamisella on tarkoitettu selkeyttää soveltamiskäytäntöä. 9 ja 10 §:issä on neuvonnan, ohjauksen ja tietojen antamisen sisältöihin tehty muutamia tarkennuksia. Ryhmämuotoinen toiminta voi tietyissä tilanteissa olla kustannustehokas tapa toteuttaa työterveyshuoltoa. Tämän vuoksi neuvonnan, ohjauksen ja tietojen antamisen toteuttamistapoihin on nostettu ryhmämuotoiset toimintamuodot nykyisen yksilö- sekä työntekijä- ja työpaikkatason rinnalle.

Mikä ei muutu?

Asetuksen ensiapua koskevaan 11 §:ään ei tehty muutoksia. Myöskään ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia koskeviin 12–14 §:iin ei tässä yhteydessä tehty muutoksia, mutta näiden viimeksi mainittujen osalta muutostarpeita arvioidaan vielä erikseen jatkovalmistelussa.

Voimaantulo ja siirtymäaika

Uusi asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2027. Kuitenkin 3 §:ssä uudelle velvoitteelle eritellä työterveyshuollon palveluntuottajalta hankittavat palvelut työterveyshuollon järjestämisestä tehdyssä kirjallisessa sopimuksessa toimintaan, joka on työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuoltoa sekä sairaanhoito- ja muihin terveydenhuoltopalveluihin on säädetty kahden vuoden siirtymäaika. Siten työterveyshuoltosopimukset tulee olla päivitetty viimeistään 1. tammikuuta 2029. Myös 5 §:n osalta noudatetaan kahden vuoden siirtymäaikaa, työterveyshuollon palveluntuottajalla on oltava 5 §:ssä tarkoitettu kirjallinen suunnitelma viimeistään 1. tammikuuta 2029.

Lisbeth Forsman-Grönholm
Ylilääkäri
Sosiaali- ja terveysministeriö
lisbeth.forsman-gronholm@gov.fi
Kaisu Ahtola
Hallitussihteeri
Sosiaali- ja terveysministeriö
kaisu.ahtola@gov.fi
Kimmo Tarvainen
Lääkintöneuvos
Sosiaali- ja terveysministeriö
kimmo.j.tarvainen@gov.fi