Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen uusi OPS2026–29 painottaa työpaikkatason yhteistyön ja suunnittelun osaamista

Asetus määrittää erikoislääkärikoulutuksen isot tavoitteet

Erikoislääkärikoulutuksen asetuksen (STM 55/2020) mukaisia koulutuksen tavoitteita (2 §) ovat perehtyminen erikoisalan tieteelliseen tietoon ja tiedonhankintaan sekä valmiudet jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen, erikoisalan ja työyhteisön kehittämiseen ja toimimiseen erikoislääkärinä palvelujärjestelmässä, sisältäen valmiudet vaativaan diagnostiikkaan, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon yksilö- ja väestötasolla. Lisäksi tavoitteita ovat valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössä.

Asetuksen lähtökohta on osaamisperustaisuus. Erikoislääkärikoulutuksen laajuus on 300 opintopistettä ja kesto vähintään viisi vuotta, mutta valmistuminen ei riipu vain ajasta, vaan erikoistuvan lääkärin tulee osoittaa päässeensä yliopistojen määrittämiin osaamistavoitteisiin. Siksi tavoitteiden tuntemus, ohjaus ja läpinäkyvät arvioinnit ovat aivan keskeisiä.

Tavoitteet elävät ajassa tarpeiden mukaan

Koulutus palvelee erikoistujan ohella palvelujärjestelmää: käytännössä sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tilaa yliopistoilta ammatillista jatkokoulutusta. Säädetyt tavoitteet ovat korkeat. Kyse ei ole kurssista tai toimipaikkakoulutuksesta vaan kasvusta erikoisalan laaja-alaiseksi asiantuntijaksi. Yliopistojen tulee huolehtia tavoitteiden tarkoituksenmukaisuudesta. Työterveyshuollon erikoisalalla tämä toteutuu yhteistyössä erikoistujien, kouluttajaverkoston, Työterveyslääkäriyhdistyksen, työelämän osapuolten ja ministeriön edustajien kanssa. Työterveyslaitos toteuttaa tärkeän yliopistosairaalajaksoa vastaavan jakson.

Uutta opetussuunnitelmaa OPS2026–29 rakennettiin samaan aikaan kun STM:ssä päivitettiin kolmikantaisessa työryhmässä Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetusta (HTTHK). Vaikka HTTHK-työryhmä työskenteli suljetusti, ympärillä käytiin vilkasta keskustelua. Esillä oli erityisesti tarve kehittää työnantaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä työterveyshuoltoon (vrt. Nissinen ym. 2024).

Yliopistoilla jäsensimme, miltä osin keskustelussa kyse oli osaamisista ja miltä osin muista seikoista. Laskutuksen läpinäkyvyyttä tai palvelujärjestelmän ohjausta ei koulutuksella tietenkään kehitetä. Tartuimme työpaikkayhteistyön osaamisen kehittämisen haasteeseen siltä osin kuin se on erikoislääkärikoulutuksen keinoin mahdollista. Ajankohtaisiin tarpeisiin vastaten olemme nyt kehittäneet osaamistavoitteita, ohjauksen ja arviointien käytäntöjä sekä teoriakoulutusta.

Uutta virtaviivaisuutta tuttuihin tavoitteisiin

Koulutuspaikkasopimuksiin perustuva monivuotinen erikoislääkärikoulutus edellyttää jatkuvuutta. Koulutuksen yleiset rakenteet säilyvät ennallaan (taulukko 1 «»2, kuva 1 «»1).

Uusi OPS muuttaa tuttujen osaamistavoitteiden keskinäistä järjestystä ja ryhmittelyä (taulukko 2 «»3). Kärkitavoitteeksi nousee työterveysyhteistyön osaaminen. Osaamistavoitteet ryhmitellään nyt viiteen alueeseen (1–5). Koulutuksen suoritettuaan valmis erikoislääkäri: 1. osaa suunnitella ja arvioida työterveyshuollon toimintaa työterveysyhteistyössä työpaikka-asiakkaiden kanssa, 2. osaa arvioida työn ja terveyden yhteyttä, 3. osaa arvioida ja tukea työkykyä, 4. hallitsee erikoisalan yksilölliset osaamiset ja 5. hallitsee erikoisalan käytännön toiminnot eli EPAt (Entrustable professional activities).

Tavoitteiden virtaviivaistamisella tuetaan edistymisten arviointia. Logiikka on, että substanssiosaamiset (1–4) näkyvät ja niitä voidaan arvioida käytännön toimintojen (5, EPAt) osaamisina. EPAt kuvaavat erikoislääkäritason toimintaa, ja niitä on tarkennettu työpaikka-asiakkuuksien osalta. Lisäksi tuttu EPA "Toimintasuunnitelman laatiminen" sai uuden nimen "Toiminnan suunnittelu ja arviointi työterveysyhteistyössä".

Uudet tarkennetut etapit kuvaamaan työpaikkaosaamisen kasvua

EPA-arvioinneissa käytämme asteikkona etappeja (1–5) alkaen tulokkaasta (1) aina erikoislääkärin (4) ja erityisten osaamisten (5) etapeille. Tähän mennessä etappien yleistasoiset selitteet ovat kuvanneet ohjauksen tarvetta kohti tavoitteita. Kentän toiveisiin vastaten olemme nyt rakentaneet ja yhdessä testanneet uudet tarkennetut etapit. Ne löytyvät kunkin EPA-kuvauksen lopusta.

Uusien tarkennettujen etappien ohjaava logiikka kuvaa edistymistä nimenomaan työpaikka-asiakkuuksien osaamisessa (taulukko 3 «»4) – siis kasvua työterveyshuollon erikoislääkäriksi. Erikoislääkärikoulutuksemme tulokas on jo lääkäri, hän osaa lääketiedettä. Työterveyshuollon erikoislääkärin tiedot, taidot ja ajattelutavat rakentuvat koulutuksen edetessä vähitellen.

Pohdintaa OPS2026–29 uudistusten merkityksestä

Työpaikkaosaamisen nostaminen OPS:n tavoitteiden kärkeen ei vie arvoa työlääketieteeltä, työkyvyn arvioinnin ja tukemisen osaamiselta tai erikoisalan muilta osaamisilta. Päinvastoin. Terveydenhuollon työnjaossa näistä vastaamme juuri me. Usein kuitenkin vaikuttavimmat ratkaisut työterveyden, työkyvyn ja työurien tueksi tehdään työpaikoilla. Meidän tehtävämme on tukea työpaikkoja ja työntekijöitä oman erikoisalaosaamisemme pohjalta. Tämä yhteistyö vaatii osaamista.

OPS2026–29 vastaa uuden HTTHK:n osaamishaasteisiin. Uusi HTTHK painottaa työterveyshuollon tavoitteiden asettelua yhdessä työpaikkojen kanssa, tarveharkintaa, tarkoituksenmukaista suunnittelua ja vaikuttavuuden näkökulmaa. Se painottaa työpaikalla tehtävien toimien ensisijaisuutta ja työterveyshuollon palvelusopimuksen merkitystä. Työterveysyhteistyö määritellään työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja työpaikkojen väliseksi.

Asetus painottaa ennakoivaa ja aloitteellista otetta sekä toimintaa ongelmakohtien korjaamiseksi. Uutena sanoituksena on myös, että ratkaisuja tehdessä tulee selvittää niiden vaikutukset muihin työntekijöihin. Työkykyasioissa yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa on jatkossakin välttämätöntä ja työnjakoja halutaan kirkastaa. Asetustekstiin jää vielä tarkempaa opastusta vaativia kohtia työnantajaa velvoittavien ja yhteistyössä sovittavien toimintojen tunnistamiseen. Asetus toisaalta tukee toimintojen tarkoituksenmukaista kehittämistä työelämän tarpeisiin ja helpottaa neuvonnan ja ohjauksen hyödyntämistä. Suunnittelutaitojen vaatimukset joka tapauksessa kasvavat.

Kehitämme koulutusta jatkuvasti yhteiskunnan ja työelämän muutoksia seuraten ja ennakoiden. STM:n sotevisio2040-valmistelu nostaa väestörakenteen muuttuessa työkyvyn tukemisen teemat varsin näkyvästi esille koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työterveyshuollossa tunnemme tehtävän vaativuuden ja yhteistyön tarpeet sekä soten että työelämän kanssa. Uusi OPS2026–29 korostaa makrotason osaamisia, joiden avulla tulevat erikoislääkärit voivat vastata työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin.