Osaaminen ei säily itsestään – työterveyslääkärin tärkein työväline on jatkuvasti päivittyvä tietotaito

Työterveyshuolto on ala, jossa kukaan ei voi tietää kaikkea, mutta yhdessä osaamisemme on poikkeuksellisen vahvaa. Juuri siksi on ilo oppia toisilta, haastaa omaa ajatteluaan ja kehittää ammattitaitoaan läpi työuran.

Osaaminen ei kuitenkaan säily itsestään. Työterveyslääkärin tärkein työväline on jatkuvasti päivittyvä tietotaito. Ammattitaito, joka rakentuu lääketieteelliselle tiedolle, kliiniselle kokemukselle ja kyvylle soveltaa niitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Juuri siksi lääkärin työssä kouluttautuminen ei ole etuoikeus tai harrastus, vaan ammatillinen velvollisuus.

Lääkärinvalassa sitoudumme ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoamme sekä arvioimaan työmme laatua. Myös lainsäädäntö velvoittaa lääkäriä ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan koko työuran ajan. Jatkuva ammatillinen kehittyminen ei ole vain osa hyvää lääkärin ammattietiikkaa, vaan välttämätön edellytys laadukkaalle potilastyölle.

Tarve jatkuvalle oppimiselle ei ole koskaan ollut yhtä suuri kuin nyt. Lääketieteellinen tieto uusiutuu kiihtyvällä vauhdilla. Hoitosuositukset päivittyvät, tutkimusnäyttö lisääntyy ja teknologia muuttaa sekä diagnostiikkaa että hoitoa. Samalla toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti. Viime vuosina olemme nähneet pandemian, etä- ja hybridityön yleistymisen, työelämän rakennemuutoksia, taloudellisia epävarmuuksia sekä geopoliittisia kriisejä. Jokainen näistä heijastuu tavalla tai toisella työikäisen väestön terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn.

Työterveyslääkärin työssä osaamisvaatimukset ovat erityisen laajat. Perinteisen lääketieteellisen osaamisen rinnalla tarvitaan syvällistä työlääketieteellistä asiantuntemusta. Lisäksi työterveyslääkärin on ymmärrettävä työkyvyn tukemista, työelämän ilmiöitä, tiedolla johtamista ja myös terveystaloustiedettä. Vaikuttavan työterveyshuollon rakentaminen edellyttää kykyä hyödyntää dataa, arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tunnistaa, miten terveyteen tehtävät panostukset näkyvät kollektiivisena työkykynä, yksilöiden työkykynä, tuottavuutena ja pidempinä työurina.

Lääkäriliiton vuoden 2022 työmarkkinatutkimuksen mukaan ennen pandemiaa 70 prosenttia lääkäreistä piti oman täydennyskoulutuksensa määrää riittävänä. Vuonna 2022 osuus oli laskenut 58 prosenttiin. Samana vuonna lääkärit osallistuivat toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen keskimäärin vain 6,8 päivää.

Luvut herättävät kysymyksen: miten varmistamme osaamisen jatkuvan kehittymisen aikana, jolloin tiedon määrä sekä vaatimukset kasvavat nopeammin kuin koskaan? Kouluttautuminen vaatii aikaa ja resursseja. Samalla on tunnistettava myös lääkäreiden oma vastuu osaamisensa ylläpitämisestä. Jatkuva oppiminen ei aina tarkoita useiden päivien kongresseja tai pitkiä koulutusjaksoja. Se voi olla myös säännöllistä perehtymistä uusiin tutkimuksiin, verkkokoulutuksia, kollegiaalista oppimista tai osallistumista ammatillisiin verkostoihin.

Työterveyslääkäreinä meidän on kuitenkin muistettava myös toinen tärkeä näkökulma: osaamisen kehittämisen tulee olla kestävää. Ammatillisen kehittymisen ei pitäisi tapahtua oman palautumisen kustannuksella. Osaamisen ylläpitämisen olisi hyvä olla suunnitelmallinen osa työtä, ei vapaa-ajalle siirretty velvollisuus.

Onneksi työterveyslääkäreillä on käytettävissään vahva ammatillinen yhteisö. Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen tarjoama koulutustarjonta tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen ja verkostoitumiseen. Kevään ja syksyn koulutuspäivät, kevätseminaari yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa, syysseminaari sekä paikallisyhdistysten iltakoulutukset muodostavat kokonaisuuden, joka tukee muiden tahojen koulutustarjonnan lisäksi työterveyslääkäreiden jatkuvaa ammatillista kehittymistä eri uravaiheissa.

Muuttuvassa maailmassa vanha tieto vanhenee nopeasti, mutta utelias halu oppia uutta säilyy. Se on ammattimme vahvuus, etuoikeus ja velvollisuus.