Lukijalle

Muutokset työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa heijastuvat nopeasti työaikoihin. Erityisesti pyrkimys lisätä laitteiden käyntiaikoja ja työn tuottavuutta muuttavat työaikoja, mutta myös uudet vapaa-ajan tarpeet ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen asettavat työaikojen suunnittelulle haasteita.

Jotta työajat tukisivat työssä jaksamista ja viihtymistä, on niiden kehittämisessä otettava huomioon ihmisen hyvinvointi kokonaisuudessaan. Työajat vaikuttavat erityisesti kolmeen hyvinvoinnin osa-alueeseen: terveyteen, työturvallisuuteen ja työn sekä muun elämän yhteensovittamiseen. Työaikojen vaikutukset terveyteen välittyvät erityisesti sen kautta, kuinka hyvin työntekijä kykenee ennakoimaan ja säätelemään työaikojaan sekä sen kautta, kuinka hyvin työajat on suhteutettu työn kuormittavuuteen ja ihmisen biologisiin rytmeihin. Työvuorojen välillä tapahtuvan palautumisen onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä ovat riittävä uni sekä kyky ja mahdollisuus keskittyä vapaa-aikaan täysipainoisesti (jättää työt työpaikalle). Yhdessä ne takaavat niin henkisen kuin fyysisen palautumisen työpäivien välillä ja tätä kautta hyvän työvireen.

Työajat vaikuttavat voimakkaasti ihmisen kykyyn toimia oikein erilaisissa tilanteissa, mikä puolestaan vaikuttaa työturvallisuuteen. Onnettomuus- ja tapaturmariski kasvaa erityisesti silloin, kun työpäivät ovat ylipitkiä tai kun työ ajoittuu yöhön tai varhaiseen aamuun. Väsyneenä ihminen tekee virheitä, joita hän ei tekisi vireänä. Vireyden merkitys työturvallisuuden kannalta korostuu turvallisuuskriittisillä aloilla kuten liikenteessä, jossa työajat ovat epäsäännöllisiä. Näillä aloilla työaikojen kehittäminen on tulevaisuudessa yhä keskeisemmässä asemassa.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on paljolti kiinni siitä, kuinka hyvin työajat joustavat työntekijän elämäntilanteen mukaan. Nykyinen tieto- ja viestintäteknologia sekä organisaatioiden litistyminen pyramideista verkostoiksi luovat monelle hyvät edellytykset ajoittaa työtään myös omien tarpeiden mukaan. Tämä näyttää olevan myös terveyden kannalta hyvä asia silloin, kun työt saa tehdyksi kohtuullisessa ajassa. Esimerkiksi mahdollisuudet vaikuttaa työpäivän alkamis- ja päättymisaikoihin sekä vapaapäivien ajoittumiseen suojaavat jopa työn korkeiden vaatimusten epäedullisilta terveysvaikutuksilta.

EU:n työaikadirektiivin myötä työajoista sopiminen on siirtynyt voimakkaasti työpaikkatasolle. Tällöin tapa, jolla työajoista sovitaan ja ennen kaikkea se, kuinka niitä kehitetään, on ratkaisevassa asemassa. Koska eri tahoilla – työnantajalla, työntekijällä ja työterveyshuollolla – on oma näkökulmansa työaikoihin, on tärkeää, että työaikoja voidaan kehittää yhdessä. Vain näin voi syntyä lopputulos, joka edistää sekä hyvinvointia että tuottavuutta.

Työaikojen merkitys työterveyden kannalta näkyy myös Työterveyslaitoksen toiminnassa. Työajat ovat yksi niistä asioista, joihin haluamme työelämässä erityisesti vaikuttaa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi pyrimme kehittämään työaikoja suomalaisilla työpaikoilla tutkimustietoon perustuvan koulutuksen, tiedotuksen ja palvelutoiminnan avulla. Tämä kirja on yksi esimerkki tiedottamisestamme. Kirja on uudistettu painos aiemmasta Toimivat ja terveet työajat -kirjasta, jonka julkaisimme yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön kanssa. Kansallisen Ikäohjelman asettama seurantaryhmä osallistui ensimmäisen painoksen suunnitteluun.

Kirjan tavoitteena on edistää uusien, tuottavuutta ja hyvinvointia tukevien työaikaratkaisujen toteutumista Suomessa. Kehittämisen tueksi tarjoamme uusinta tietoa työaikojen vaikutuksista ihmiseen, uusista työaikaratkaisuista sekä tavoista kehittää työaikoja työpaikoilla. Lisäksi kerromme henkilökohtaisten elämäntapojen vaikutuksista, esimerkiksi stressin käsittelyn, ravinnon ja liikunnan merkityksestä. Niiden merkitys korostuu silloin, kun työajat ovat poikkeuksellisen kuormittavia.

Lopuksi haluamme kiittää kaikkia niitä yrityksiä, joiden työaikaratkaisuja olemme kirjassamme käsitelleet. Oma kokemuksemme on, että työaikojen kehittäminen tuottaa hyvän lopputuloksen silloin, kun keskustelu on avointa, apuna käytetään tutkittua tietoa ja matkassa on mukana ripaus ennakkoluulottomuutta.

Tekijät