Työaikalainsäädäntö

Työaikalaki (605/1996) noudattaa EU:n työaikadirektiiviä (93/104/EY). Työaikadirektiivin tavoitteena on suojata työntekijän turvallisuus ja terveys vahvistamalla työajan järjestämistä koskevat tietyt vähimmäisvaatimukset. Direktiiviä täydennettiin vuonna 2003 (2003/66/EY), ja direktiivin uudistaminen on ollut vireillä taas syksystä 2004 lähtien. Tämä työaikadirektiivi täydennyksineen on vähimmäisdirektiivi. Se tarkoittaa, että direktiivissä edellytetty työntekijöiden suojelun taso on vähintään toteutettava kansallisessa lainsäädännössä. Kansallisesti voidaan siten ylläpitää parempaa työntekijöiden suojelun tasoa kuin direktiivi edellyttää. Suomen työaikalaki asettaakin useassa kohdin työaikadirektiiviä tiukempia rajoituksia. Direktiiviin vuonna 2004 ehdotetut muutokset ovat pääosin sellaisia, että ne eivät edellytä kansallisen lainsäädännön muutoksia Suomessa. Muutosehdotuksissa määritellään uudelleen työajaksi laskettava päivystysaika, viikoittaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakso ja korvaavista lepoajoista säätäminen. Lisäksi tavoitteena on luopua yli 48 tunnin viikkotyöajan mahdollistavasta opt-out-järjestelystä sekä edistää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.