Työaikojen yhteys terveyteen ja hyvinvointiin – perusasiat tutkimuksen valossa

Työaikojen kesto ja ajoitus rytmittävät niin elintoimintojamme kuin sosiaalista elämäämme. Tätä kautta ne vaikuttavat toimintakykyyn, terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tieto näistä vaikutuksista on perusta työaikojen kehittämiselle.

Muutokset unen määrässä ja laadussa ovat yksi tekijä, jonka kautta työajat vaikuttavat hyvinvointiin. Uni on sekä fyysisiä että henkisiä voimavaroja palauttava tila, jonka aikana esimerkiksi aivojen energiavarastot täydentyvät. Erityisesti hyvin pitkät työajat ja vuorotyö ovat yhteydessä heikentyneeseen uneen. Tyypillisiä pitkiin työaikoihin ja vuorotyöhön liittyviä terveysriskejä ovat sydän- ja verisuonisairaudet ja tapaturmat. Lisääntyneet stressioireet puolestaan liittyvät usein tilanteisiin, joissa työajat venyvät, eikä työntekijä voi niihin itse vaikuttaa.

Sosiaalisen elämän kannalta pitkät työpäivät ja vuorotyö koetaan usein hankalina, joskin hyvin suunnitellussa vuorotyössä voi olla myös hyviä puolia. Näitä ovat epämukavista työajoista maksettavan korvauksen lisäksi esimerkiksi mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin sekä työaikojen ennustettavuus pitkälle eteenpäin.