Ikääntyminen ja unirytmi
Osittain synnynnäisesti ja osittain ympäristön sopeutumisen kautta ihmiset voidaan jakaa vuorokausirytmien perusteella "aamuihmisiin ja iltaihmisiin". Aamuihmisten vuorokausirytmin vaihe on aikaistunut iltaihmisiin verrattuna. Siksi he heräävät aikaisemmin kuin iltaihmiset ja menevät illalla myös aiemmin nukkumaan.
Ikääntyvillä useiden vuorokausirytmien, kuten lämpötilan sekä hormonien ja vireyden, vaihe on aikaistunut (kuva «»1). Ikääntyminen siten aikaistaa vuorokausirytmiä ja muuttaa sitä enemmän "aamutyyppiseksi". Mikäli ikääntyvät saavat itse valita "elämänrytminsä" vapaasti, he yleensä heräävät aiemmin ja menevät nukkumaan aiemmin kuin nuoremmat. Unen laatuun ikääntyminen vaikuttaa varsin aikaisin, jo 40–50 vuoden iässä. Tällöin syvän unen osuus vähenee ja pinnallisemman unen osuus lisääntyy erityisesti miehillä. Myös uniteho eli unessa vietetty aika suhteessa vuoteessaoloaikaan heikkenee. Muutokset unessa ovat todennäköisesti seurausta ikääntymisen myötä tapahtuvista hormonaalisista ja/tai aivojen välittäjäaineiden muutoksista. Myös yöllä ja päivällä nukutun pääunijakson pituus lyhenee, mutta unen kokonaispituus pysyy vakiona lisääntyvien nokosten ja torkahtelujen vuoksi.
