Toimivat ja terveet työajat

Joustavia työaikamalleja on erilaisia

Toimivat ja terveet työajat
16.8.2007
Tarja Hakola, Christer Hublin, Mikko Härmä, Irja Kandolin, Jaana Laitinen ja Mikael Sallinen

Kaikkiin työaikamuotoihin liittyy hyviä ja huonoja puolia. Yhtä parasta, kaikille ja kaikkialle soveltuvaa työaikamallia ei ole olemassa. Työaikojen ergonomisella suunnittelulla voidaan kehittää mahdollisimman hyvin toimivia työaikaratkaisuja.

Joustavia työaikamalleja on otettu käyttöön sekä tuotannollisen että yksilöllisen jouston tarpeisiin. Tuotannollisilla työaikajoustoilla on pyritty vastaamaan kysyntään ja palvelujen tarpeeseen. Työaikaratkaisuista käytetyimpiä ovat tällöin ylityöt, tiivistetyn työajan sovellukset sekä erilaiset vuorojärjestelmät. Osin yksilöllisen jouston lisäämiseksi on tuolloin sovellettu työaikapankkityyppisiä ratkaisuja, jolloin tietyn ajanjakson puitteissa kertynyttä työaikaa voi käyttää myöhemmin yhtäjaksoisena vapaana.

Työajan yksilöllisen jouston eräs muoto on työajan lyhentäminen, joko päivittäinen lyhentäminen tai työajan sääteleminen elinikäisen työajan näkökulmasta. Päivittäinen työajan lyhentäminen osittaisen hoitovapaan avulla tukee työn ja perheen yhteensovittamista lasten ollessa pieniä. Kokonaistyöajan lyhentäminen työuran alku- tai keskivaiheessa esimerkiksi vuorotteluvapaan tai opintovapaajärjestelmän avulla tarjoaa mahdollisuuden omatoimiseen ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen. Ikääntyvillä työntekijöillä puolestaan on mahdollisuus lyhentää työaikaansa osa-aikaeläkkeen muodossa.

Työajan lyhentäminen osa-aikatyön puitteissa on Suomessa kansainvälisesti verrattuna suhteellisen harvinaista, joskin se on lisääntynyt viime vuosien aikana. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen mukaan vuonna 2003 osa-aikatyötä teki naisista 15 % ja miehistä 7 %. Lähes puolet osa-aikaisista joutui kuitenkin joustamaan yrityksen tuotannollisten tarpeiden takia eli tekemään lyhyempää työaikaa sen vuoksi, ettei kokoaikatyötä ollut tarjolla. Tällainen yksipuolinen tuotannollinen jousto heijastuu usein työhyvinvoinnin ongelmina.

Tässä luvussa tarkastellaan erilaisia työaikajärjestelyjä suomalaisissa yrityksissä ja kerrotaan työaikakokeilujen seurantaan perustuvista toimivista ratkaisuista.