Työn tauotus

Palautumista tarvitaan paitsi työpäivien välillä myös työpäivän aikana. Työn tauotus on tällöin keskeistä. Kaksi pääsääntöä ovat, että tauon tulisi alkaa ennen voimakasta väsymystä ja että tauon ei pitäisi häiritä hyvin käyntiin lähtenyttä työntekoa. Selviä merkkejä väsymyksestä ovat työn laadun epätasaisuus, virhesuoritusten lisääntyminen, keskittymisvaikeudet ja työtahdin hidastuminen. Jotta elpyminen tauon aikana onnistuisi mahdollisimman hyvin, on sen aikana suositeltavaa tehdä jotain, mikä on luonteeltaan vastakkaista omalle työlle. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi venyttely, kevyt liikunta, rentoutuminen, sosiaalinen kanssakäyminen tai omassa rauhassa oleminen.

Tauotuksen vaikutuksia on tutkittu fyysisten töiden lisäksi erityisesti näyttöpäätetyössä. Normaalien lounas- ja kahvitaukojen lisäksi pidetyt 5–15 minuutin tauot eivät näytä vähentävän työn tuottavuutta ainakaan melko mekaanisessa aineiston tallentamistyössä. Tämä johtuu siitä, että tauotuksesta johtuva työn laadun paraneminen kompensoi nettotyöajan vähenemisen. Lisäksi tauotuksella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia erityisesti henkiseen kuormitukseen sekä lihasten ja silmien väsymiseen. Teollisuustöissä, joissa työntekijä ei itse voi juurikaan säädellä työtahtiaan, tauotuksen on todettu vähentävän myös työtapaturmia.

Lepotaukojen optimaalinen kesto ja taajuus riippuvat työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi työtehtävän yksipuolisuudesta sekä sen vaatimasta intensiteetistä ja tahdista. Esimerkiksi kohtalaisesti kuormittavassa näyttöpäätetyössä tulisi pitää 15 minuutin tauko joka toinen tunti ja voimakkaasti kuormittavassa näyttöpäätetyössä 10 minuutin tauko joka tunti. Toinen keskeinen kysymys on, onko työn ja tauon rytmitys työntekijän itsensä vai jonkun muun määrittämä. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että työntekijän itsensä määrittämä tauotus saattaa johtaa palautumisen kannalta liian lyhyisiin taukoihin. Yksi mahdollisuus korjata tilannetta on kertoa työntekijöille tauotuksesta ja sen vaikutuksista sekä antaa esimerkki työn ja tauon sopivasta rytmityksestä.

Luovassa asiantuntijatyössä tauotuksen vaikutuksia työn tuottavuuteen ei juuri ole tutkittu. Voidaan kuitenkin olettaa, että tutkimustulokset tauotuksen myönteisistä vaikutuksista erityisesti lihasten (niska-hartiaseudun, alaselän ja jalkojen) kuormittumiseen pätevät myös tällaisiin tehtäviin. Ihminen kun ei vielä ole sopeutunut jatkuvaan istumiseen, vaan vaatii ajoittaista liikkeelläoloa.