Oman ajankäytön tarkastelu
Omaa ajankäyttöä miettiessä on valaisevaa piirtää piirakka oman ajankäytön jakautumisesta elämän eri osa-alueiden, esimerkiksi työn, kotitöiden, perheen, ystävien, harrastusten, levon ja unen kesken. Lisäksi kannattaa piirtää viereen toinen piirakka siitä, miten itse asiassa haluaisi aikansa ja voimavarojensa jakautuvan. Jos näissä on olennainen ero, on hyödyllistä nimetä ne asiat, jotka tuntuvat estävän muutoksen kohti mielekkäämpää ajankäyttöä. Tämän jälkeen on mahdollista miettiä niitä käytännön keinoja, jotka voisivat johtaa parempaan ajankäytön ja voimavarojen jakautumiseen.
Eräs käytännön keino oman ajankäytön muuttamisessa on suunnitella etukäteen itselleen sellainen aikataulu, jossa on otettu huomioon sekä työ että muut elämän osa-alueet ja ottaa se aluksi kokeiluluontoisesti käyttöön esimerkiksi kuukauden ajaksi. Kun suunnitelma on kirjattu, kynnys sen "unohtamiseen" nousee. Toisaalta sitoutuminen muutokseen on helpompaa, kun kyse on rajallisesta ajasta, jonka jälkeen tilannetta voi arvioida taas uudelleen. Jos tällaisen aikataulun tekeminen tuntuu mahdottomalta, vaikka selvästi kokee epätasapainon työn kuormittavuuden ja siitä palautumisen välillä, on syytä pohtia, kuinka kauan voi kuvitella jaksavansa nykyistä työtahtia ja mitä seuraamuksia tilanteen jatkumisesta voi olla. Usein ajatus muutoksen tekemisestä "sitten myöhemmin" on vain ongelman lykkäämistä ja johtaa tilanteen ja oireiden kärjistymiseen.
Keskeistä ajankäytön kannalta on myös oman työn organisoinnin tarkastelu säännöllisin väliajoin. Tämä tarkoittaa käytännössä sen määrittelyä, mistä on vastuussa, mitkä ovat olennaisia asioita ja mitkä asiat voi jättää vähemmälle huomiolle, mitä töitä voi antaa muitten suoritettavaksi, mikä on järkevä tehtävien suorittamisjärjestys ja mitkä ovat tehokkaimpia keinoja tehtävien suorittamiseksi. Suunnitelmallisuus työssä säästää yleensä enemmän kuin siihen käytetyn ajan ja vähentää myös stressiä, koska tilanne on paremmin hallittavissa.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että työ on yksi ihmisen hyvinvoinnin peruspilareista, mutta se saattaa muuttua myös hyvinvointia ja terveyttä nakertavaksi tekijäksi. Työn lisäksi ihminen tarvitsee aikaa ihmissuhteille, riittävälle unelle ja levolle sekä mielekkäälle harrastamiselle. Pitkällä aikavälillä tasapaino elämän eri osa-alueiden välillä takaa parhaan lopputuloksen myös työssä.
