Toimivat ja terveet työajat

Terveystarkastukset

Toimivat ja terveet työajat
16.8.2007
Tarja Hakola, Christer Hublin, Mikko Härmä, Irja Kandolin, Jaana Laitinen ja Mikael Sallinen

Vuorotyöntekijöiden terveydentilaa seurataan terveystarkastuksilla. Kuten kansainvälisissä suosituksissakin todetaan, on mielekästä liittää vuorotyöhön liittyvä terveydentilan arviointi osaksi sekä työhönsijoitustarkastusta että myöhempiä terveyden seurantatarkastuksia.

Työhönsijoitustarkastusten tärkeimpiä yleistavoitteita ovat:

  • työntekijän terveyden selvittäminen seurannan pohjaksi
  • erityisen suuren sairastumisriskin omaavien työntekijöiden sulkeminen pois terveydelle vaarallisesta työtä
  • työhön sopivuuteen vaikuttavien sairauksien toteaminen, mikäli työ asettaa erityisiä terveydellisiä vaatimuksia
  • tiedon antaminen työntekijöille työhön liittyvistä riskeistä ja niiden torjuntatoimista.

Terveystarkastusten yleiset tavoitteet soveltuvat myös vuorotyötä tekevien tarkastuksiin. Lisäksi on hyvä arvioida myös sellaisia työntekijän piirteitä, jotka vaikuttavat edellytyksiin sopeutua säännöllisestä päivätyöstä poikkeaviin työaikoihin. Eräiden sairauksien yhteydessä erityisesti yötyötä sisältävän vuorotyön aloittaminen ei ole suositeltavaa, koska työntekijällä jo olevat sairaudet tai niiden hoito voivat vaikeutua. Monissa tapauksissa on kuitenkin vaikeaa arvioida etukäteen terveydentilan muutosta vuorotyössä. Yksilölliseen vasteeseen vaikuttavat mm. todetun sairauden vaikeus, hoidon mahdollisuudet ja onnistuminen sekä "altistumisen" määrä: yövuorojen lukumäärä, vuorokierto, sopeutumiseen vaikuttavat ei-lääketieteelliset tekijät jne.

Koska vuorotyön terveysvaikutukset ja niihin sopeutuminen ovat yksilöllisiä asioita ja vaikutusten ennakoiminen on vaikeaa, suositellaan toisen terveystarkastuksen tekemistä jo ensimmäisen vuorotyövuoden aikana. Mikäli mahdollisuuksia on, voi harkita myös esimerkiksi ensimmäisten kuukausien aikana sovittuja käyntejä työterveyshoitajalla sopeutumisen arvioimiseksi ja edistämiseksi. Perusteena alkuvaiheen tiiviille seurannalle voidaan pitää mm. sitä, että jopa 20 % kolmivuorotyöntekijöistä haluaa lopettaa yötyön jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Epäsäännöllisiin työaikoihin huonosti sopeutuvat pyrkivät siirtymään säännöllisiin työaikoihin aloilla, joilla on mahdollista valita erilaisten työaikamuotojen välillä.

Taulukko 1. Vuorotyöhön sopeutumista vaikeuttavia tekijöitä.
  • ikä > 50 vuotta
  • uni-valverytmin "jäykkyys" erityisesti aamutyyppisillä
  • toinen työpaikka
  • kuormittavat kotivelvoitteet
  • taipumus vatsaoireisiin
  • unihäiriöoireita tai uni-valvehäiriö
  • psykiatrinen sairaus
  • alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttö

Jatkotarkastuksia voidaan harventaa 3–5 vuoden välein tehtäväksi 25–45-vuotiailla. Tätä vanhemmilla tiheämmät tarkastukset ovat tarpeen vuorotyön ja ikääntymisen yhteisvaikutusten vuoksi. Esimerkiksi uniongelmat alkavat yleistyä yli 40-vuotiailla ja niitä on vuorotyötä tekevillä enemmän kuin väestössä keskimäärin. Yli 50-vuotiailla puolestaan sepelvaltimotaudin riski kasvaa vuorotyössä enemmän kuin päivätyössä.

Taulukko 2. Yleissuositukset terveystarkastusten tekemisestä yötyötä sisältävässä vuorotyössä.
Lähde: Yötyö. Kirjassa Terveystarkastukset työterveyshuollossa 2005.
Ennen vuorotyön aloittamista:
• lääketieteellisten vasta-aiheiden selvittäminen ja terveysneuvonta
Vuorotyön aloittamisen jälkeen:
• terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi
• kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa, sen jälkeen
– alle 25-vuotiaatvähintään 5 vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa jopa 1–3 vuoden välein
– 25–44-vuotiaatvähintään 5 vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa useammin
– 50–60-vuotiaat2–3 vuoden välein
– yli 60-vuotiaat1–2 vuoden välein