Ruokavalio työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä
Vuorotyöntekijöiden ruokailulla on vaikutuksia sekä päivittäiseen työkykyyn ja tarkkaavaisuuteen työssä että pitkäaikaiseen työkykyyn eli ns. aktiivivuosien määrään. Ravitsemus liittyy merkittävimpien ennenaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien, sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen sekä tiettyjen tuki- ja liikuntaelinsairauksien kehittymiseen. Vuorotyöntekijöillä on noin 1,4-kertainen sairastumisvaara sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna säännöllistä päivätyötä tekeviin. Päivittäiseen työkykyyn vaikuttaa säännöllinen ruokailu, joka on tärkeää verensokerin tasaisuuden ja vireyden kannalta.
Vuorotyöntekijän ravitsemuksen tavoitteena on
- mahdollisimman säännöllinen ruokailurytmi
- taata kulutukseen nähden sopiva energian ja eri ravintoaineiden saanti
- turvata hyvä ravitsemustila
- ehkäistä vatsavaivoja
- ehkäistä väsymystä ja taata mahdollisimman hyvä ja pitkä uni
- ehkäistä lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen kehittymistä
- ehkäistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kehittymistä.
Hyvä ruokavalio on erityisen tärkeä vuorotyöntekijälle, koska poikkeaviin työaikoihin liittyviä terveysongelmia voidaan jossain määrin hallita sopivilla ruokavalinnoilla, ruokamäärillä ja ruokailun ajoituksilla. Epäterveelliset elintavat ovat vuorotyöntekijöiden terveydelle jopa haitallisempia kuin säännöllistä päivätyötä tekeville. Vaihtuvat työajat vaikuttavat ruokailun ajoitukseen ja voivat liittyä epäsäännöllisyyteen elintavoissa. Epäterveelliset tottumukset voivat toimia keinona yrittää lievittää stressaantunutta oloa. Haasteena on myös se, että henkilöstöravintolat ovat pääsääntöisesti auki vain päiväsaikaan. Täten hyvän, terveyttä ja työkykyä edistävän eväsruokailun toteutuminen ilta- ja yövuorossa on keskeinen tavoite. Ravitsemusterapeutti on hyvä tuki työterveyshuollon moniammatilliseen tiimiin vastaamaan vuorotyöntekijöiden ravitsemusohjauksesta.