Toimivat ja terveet työajat

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät*

Toimivat ja terveet työajat
16.8.2007
Tarja Hakola, Christer Hublin, Mikko Härmä, Irja Kandolin, Jaana Laitinen ja Mikael Sallinen

Työaikatekijöiden arviointiohje

  • Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/tai yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn suhteen. Arviointikriteerit perustuvat osin myös voimassaolevaan työaikalainsäädäntöön.
  • Pääasialliset arvioinnin perustana olevat tietolähteet ovat työaikakirjanpito ja/tai kohderyhmälle suoritettu työaikakysely.
    • ** Kun työaikakirjanpidosta ei selviä todellinen tehty työaika, on hyvä tehdä kohderyhmälle työaikakysely.
    • ** Kun työaikakirjankirjanpito on kattava, työaikakysely voidaan täyttää sen perusteella. Tällöin kysely annetaan esimiehelle täytettäväksi.
  • Työaikojen kuormituksen arviointi muodostuu kahdesta osakokonaisuudesta: kaikkia koskevat kysymykset työaikamuodosta riippumatta (työaikakyselyn A-osa, kysymykset 1–4) ja lisäkysymykset (B-osa, kysymykset 5–11) niille, jotka tekevät muuta kuin säännöllistä päivätyötä. Muulla kuin säännöllisellä päivätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään klo 6–18 välisen ajan ulkopuolella.
  • Tässä esitetyt arviointikriteerit työaikojen kuormittavuudesta ovat yleisiä. Työn fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuormittavuus vaikuttaa näiden ohella merkittävästi työaikojen kuormittavuuteen.

Työntekijän vaikutusmahdollisuuksista työaikoihinsa saa tietoa vain kysymällä sitä työntekijältä itseltään tai esimieheltä (kysymys 1b).

Arvioitaessa suurinta viikkotuntimäärää ja sen yleisyyttä (kysymys 2), on tarkoitus saada tietoa työssä mahdollisesti esiintyvistä ruuhkahuipuista. Niissä tapauksissa, joissa viikonlopputyö ei sisälly viralliseen työaikaan, vaikka sitä kuitenkin tehdään, on asiaa kysyttävä henkilöiltä itseltään (kysymys 3).

Työpäivän jaksojen lukumäärällä (kysymys 4) tarkoitetaan tuotannon tai palvelujen tarpeesta johtuvaa työpäivän pätkittymistä. Tässä ei kuitenkaan viitata työntekijän omista tarpeista lähtevään työaikajoustoon eli työjaksojen sijoittumiseen.

Kaikissa vuorotyötä koskevissa kysymyksissä (kysymykset 5–11) työntekijällä/esimiehellä tulee olla pohjana toteutunut työvuorolista, josta käy ilmi myös suunniteltuun vuorolistaan tehdyt muutokset.

* Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät -liite on kirjasta Työkuormituksen arviointimenetelmä TIKKA. Kari Lindström ym., Työterveyslaitos 2005.