Työuupumus
Tässä luvussa määritellään työuupumus ja harjoitellaan tunnistamaan omia stressin merkkejä. Stressin merkkien tunnistamisesta saattaa olla hyötyä, sillä ne viestittävät jotain tilanteesta. Tässä luvussa myös esitellään lyhyesti, miten työuupumusta hoidetaan; aina itsehoito ei ole riittävää, vaan ulkopuolista tukea saatetaan tarvita tilanteen jäsentämiseen. Vielä mietitään, miten uupumuksen voi hahmottaa uudesta näkökulmasta; voisiko uupumus tarjota mahdollisuuden valita uudenlaista tapaa ajatella ja toimia. Luvun tehtävänä on auttaa saamaan kuva työuupumuksesta ja sen hoidosta.
Työuupumuksen määrittelyä
Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jota luonnehtii uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.
Uupumusasteinen väsymys voi olla kokonaisvaltaista henkistä väsymystä, joka ei väisty nukkumalla. Normaali työstä palautuminen on heikentynyt tai hidastunut. Tehtävien suorittaminen voi vaatia ponnistelua. Tähän voi liittyä sellaisia ajatuksia kuin: "Olen kaiken aikaa todella väsynyt" ja "Hädin tuskin jaksan laittaa ruokaa".
Kyynistyminen viittaa siihen, että kokemus työn mielekkyydestä katoaa. Kyynistyminen voi vaikuttaa myös kokemukseen työn merkityksellisyydestä. Tämä voi toimia suojakeinona, mutta liiallisena kyynistyminen johtaa totaaliseen työhön tympääntymiseen. Kyynistymiseen saattaa liittyä esimerkiksi seuraavanlaisia ajatuksia: "On ihan sama mitä teen" tai "Millään ei ole mitään merkitystä".
Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen näkyy siinä, että ihmisellä alkaa olla seuraavanlaisia ajatuksia: "En selviydy työstäni", "Pelkään virheitä" ja "En tule jaksamaan seuraavaan kesälomaan asti". Uupunut ei nauti enää aikaansaamisen kokemuksesta. Luottamus omaan pärjäämiseen, jaksamiseen tai ammatilliseen osaamiseen heikentyy.
Työuupumuksen taustatekijöitä ovat usein sekä työhön että yksilöön liittyvät tekijät. Riski uupumukseen on suuri silloin, kun työn vaatimukset ovat suuret ja voimavarat ovat vähäiset. Työssä on liikaa kuormitusta ja yksilön selviytymiskeinot sekä stressinhallinta on riittämätöntä tilanteen tasapainottamiseksi.
Stressi
Stressin taustalla on erilaisia tekijöitä. Taustalla saattaa olla pitkän aikavälin kuormitustekijöitä, esimerkiksi ylikuormitusta töissä. Sitten stressiin saattaa liittyä laukaisevia tekijöitä, kuten menetys tai ristiriita ihmissuhteissa. Altistava tekijä stressin taustalla on esimerkiksi alttius reagoida stressiin tietyllä tavalla. Vielä stressiin vaikuttavat stressiä ylläpitävät tekijät, kuten huonot elämäntavat. Suojaavat tekijät, kuten vastavuoroiset ihmissuhteet, saattavat toimia ikään kuin puskurina kuormitustekijöiden vaikutuksille. Tässä kirjassa ei paneuduta stressiin, vaan painopiste on stressinhallintakeinoissa sekä ajattelu- ja toimintamallien muokkaamisessa jaksamista tukeviksi. Stressistä on olemassa hyödyllistä kirjallisuutta, mm. Kaikkea stressistä (Toppinen-Tanner & Ahola 2012).
Stressin oireet verrattavissa liikennemerkkeihin
Ihminen kestää melkoisia kuormitustilanteita ja ruuhkahuippuja työssään, kunhan hänellä on mahdollisuus palautumiseen. Mikäli kuormitus on liiallista ja liian pitkäaikaista, tullaan ehkä siihen pisteeseen, että alkaa ilmetä stressin oireita. Tällöin palautuminen hidastuu ja heikkenee.
Stressin oireita voidaan verrata varoitusmerkkeihin liikenteessä. Autolla ajajan tulisi ottaa huomion tieolosuhteet ja liikenne, kun hän säätelee ajonopeuttaan. Jos ajaja näkee hirvivaarasta tai vaarallisesta mutkasta varoittavan merkin, olisi hänen hyvä hiljentää vauhtia. Tästä näkökulmasta katsottuna stressin oireet ja niihin reagoiminen on hyödyllistä, koska se auttaa huolehtimaan omasta jaksamisesta.
Pohdintaa
- Mitkä ovat sinun varoitusmerkkisi ja stressin oireesi?
- Onko sinulla nukahtamisvaikeuksia, koska käyt ylikierroksilla? Tai heräätkö aamuyöllä miettimään työasioita?
- Oletko niin väsynyt, että et jaksa työn lisäksi tehdä mitään mielekästä vapaa-ajallasi?
- Huomaatko syöväsi etsiäksesi mielihyvää silloinkin, kun ei ole nälkä?
- Kiihtyykö suorittaminen ja lisäätkö aina vain vauhtia, vaikka tiedät, että pitäisi rentoutua välillä?
Miten työuupumusta hoidetaan
Työuupumusta on hyvä hoitaa sekä työn kuormituksen lieventämisen että selviytymiskeinojen, stressinhallinnan ja voimavarojen vahvistamisen kautta. Tässä kirjassa paneudutaan noihin jälkimmäisiin eli työntekijään itseensä. Mitä uupunut voi itse tehdä, jotta voisi paremmin?
Pelkästään itsehoito ei kuitenkaan aina riitä. Voi olla tarpeen ottaa yhteys työterveyshuoltoon ja keskustella tilanteestaan työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin kanssa. Työterveyshoitajat, työterveyslääkärit ja työterveyspsykologit ovat tottuneet käsittelemään työssä jaksamiseen liittyviä teemoja. Usein työuupumukseen liittyy muitakin oireita, kuten unihäiriöitä, masennusta tai ahdistuneisuutta. Varsinkin tuolloin tuen hakeminen työterveyshuollosta on tarpeen. Keskustelutukea voi hakea myös kunnallisten terveyspalveluiden puolelta.
Tilanteeseen voidaan liittää keskustelu työnkuvasta esimiehen kanssa. Mikäli työtä pystytään järjestämään ja muokkaamaan työssä jaksamista tukevaan suuntaan, voi uupuneen olo helpottua ja vointi kohentua. Vielä tehokkaampia ovat siis interventiot, joissa on mukana tarvittaessa työtilanteen muutos ja organisaation tuki (Hätinen ym. 2010, 28; Räisänen 2012). Myös työterveysneuvottelu, jossa on mukana työntekijä, esimies ja työterveyshuolto, voi olla joissain tilanteessa tarpeellinen. Siinä tarkoituksena on sopia työssä jaksamista tukevista työjärjestelyistä.
Varsinkin silloin, kun työuupumukseen liittyy muita oireita, kuten masennusta tai ahdistuneisuutta, on mahdollista liittää hoitoon myös psykiatrin arvio tilanteesta. Tuon arvion myötä saattaa olla mahdollista saada pidempiaikaista keskustelutukea, kuten yksilöllistä psykoterapiaa, voimavarojen vahvistamiseksi. Tästä voi olla hyötyä erityisesti silloin, kun uupumus on uusiutunut useampaan kertaan.
Työuupuneille järjestetään ryhmämuotoisia kuntoutuskursseja, joille hakeutuminen tapahtuu työterveyshuollon kautta. Tutkimusten mukaan kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta ja sen suuntaisista menetelmistä on ollut hyötyä työuupumuksen hoidossa. Tätä hyödyllisyyttä tarkastellaan viimeisessä luvussa 22 Kuinka kiertää jatkossa karikot.
Uupumus leiriytymisenä tienhaaraan elämässä
Vertauskuvana voidaan ajatella, että työuupumus on leiriytymistä tienhaaraan elämässä. Takana oleva tieosuus on ollut raskas kulkea ja kulkija alkaa oivaltaa, että näin ei voi jatkua. Hän tulee tienhaaraan, mutta hän ei tiedä, minkä tien valitsisi; voimat ovat vähissä, joten hän laittaa teltan pystyyn ja leiriytyy tienhaaraan. Leirillä olo kuvastaa välitilaa ja väliaikaista ratkaisua elämässä. (Mukailtuna Mattila ym. 1997.)
Uupumus on väliaikainen ilmiö. Terve ihminen voi väsyä henkisesti, jos kuormitus on liiallista ja liian pitkäaikaista.
Pohdintaa
Minkä neuvon antaisit tuolle väsyneelle leiriytyjälle?
Olisiko hyvä antaa itselle lupa levätä, ottaa aikalisä ja miettiä rauhassa, miten edetään tästä eteenpäin? Leiriytyjä voisi ehkä antaa luvan itselleen olla jonkin aikaa teltassa aivan rauhassa. Sitten saattaisi olla hyvä tulla teltasta ulos ja katsoa, onko tiellä muita kulkijoita, joiden kanssa voisi keskustella tilanteesta. Keskustelu ehkä testaa todellisuutta niin, että muut voivat antaa palautetta ja neuvoja väsyneelle kulkijalle.
Mitä kulkija toivoo tulevalta tieltä? Minkälaisia maisemia hän haluaisi nähdä? Mikä olisi sopiva matkaamisvauhti? Tulevan tien valinta ei ehkä olekaan niin vakava asia; aina voi palata takaisin ja valita toisen tien.
Yhteenvetoa
Luvun tehtävänä on auttaa saamaan kuva työuupumuksesta ja sen hoidosta. Työuupumukseen liittyy usein uupumusasteista väsymystä, kyynistymistä ja ammatillisen itsetunnon heikkenemistä. Stressiin vaikuttavat monet tekijät, kuten pitkän aikavälin kuormitustekijät ja laukaisevat tekijät. Stressin merkit ovat viestejä, jotka on hyvä tunnistaa. Stressin merkit saattavat kehottaa hiljentämään vauhtia.
Työuupumuksen hoitoon saatetaan tarvita itsehoidon lisäksi työterveyshuollon tukea tai mahdollisesti pidempiaikaista keskustelutukea. Tässä kirjassa keskitytään uupuneen ihmisen omiin ajattelu- ja toimintamalleihin sekä omien stressinhallintakeinojen vahvistamiseen.
Tehtävä
Mitä ajatuksia tämän luvun lukeminen herätti sinussa? Jäsentyikö asia mielessäsi jotenkin uudella tavalla? Opitko jotain itseesi soveltuvaa ja itseesi sovellettavaa tästä luvusta?