Työelämä on vaativaa
Työelämä on nykyisin vaativaa ja epävarmaa. Toisaalta se on parhaimmillaan hyvä mahdollisuus toteuttaa ja kehittää itseään. Ei ole yhdentekevää millaista työ on, sillä käytämme siihen suuren osan valveillaoloajastamme. Työ vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme.
Työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet kumpuavat usein aikapulasta ja sen aiheuttamasta kiireen tunnusta. Yli puolet työssä käyvistä suomalaisista tunsi vuonna 2012, ettei aikaa jää päivittäin riittävästi työn ulkopuoliseen elämään.
Jos työn ja muun elämän ajalliset ja paikalliset rajat hämärtyvät, kuten ne toisinaan tuppaavat tekemään, ongelmaksi voi muodostua työn liiallinen tunkeutuminen vapaa-aikaan. Toisissa töissä haasteena voi olla päinvastoin rajatut työajat ja sidonnaisuus määrättyyn paikkaan, jolloin esimerkiksi asioiden hoito kesken työpäivän voi olla vaikeaa. Työaikojen ennakoimattomuus voi taas ajan oloon vaikeuttaa muun elämän suunnittelua.
Hyvin monenlaiset työn piirteet voivat kuormittaa tai antaa voimia. Tavallisia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi aikapaine, ristiriidat työyhteisössä, epäselvä työnkuva ja epäoikeudenmukainen johtaminen. Tarvittavien voimavarojen puuttuminen onkin usein samalla kuormitustekijä. Esimerkiksi arvostuksen tai vaikutusmahdollisuuksien puute saattaa aiheuttaa kuormitusta.
Työn ja muun elämän yhteensovittamisen ristiriita on stressiä siinä missä työnkin aiheuttama stressi. Se syntyy tilanteessa, jossa työn ja muun elämän vaatimukset ja käytettävissä olevat voimavarat eivät kohtaa toisiaan. Kun tilanne on pääosin tasapainossa, työ ja muu elämä toimivat ikään kuin toistensa voimavaroina ja vastapainoina.
Työhyvinvointitutkimuksissa on selvästi osoitettu, että kuormittava työ lisää työn ja muun elämän yhteensovittamisen ristiriidan tuntemuksia (kuva «»1). Ristiriidan tunne lisää ihmisen kuormittuneisuutta, uupumusta ja vähentää työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista.
Toisaalta työ voi rikastuttaa muuta elämää tarjoamalla mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen, aikaansaamisen ja merkityksellisyyden tunteisiin tai sosiaalisiin suhteisiin. Tasapainon tunne edistää hyvinvointia työssä, mikä puolestaan näkyy hyvinä työsuorituksina. Perheen ei ole todettu vaikuttavan yhtä voimakkaasti työhön kuin työ vaikuttaa perhe-elämään. Työpaikan toimilla voidaan kuitenkin parantaa työntekijän työn ja muun elämän yhteensovittamisen onnistumista.
