Perhevapaalta takaisin työhön
Perhevapaalla kotona pienen lapsen kanssa olo on intensiivistä, ja työelämään paluu voi tuntua suurelta muutokselta. Suurin osa vanhemmista kuitenkin palaa työelämään tai työnhakijaksi ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta. Äidit käyttävät edelleen perhevapaista valtaosan, vaikka isät voivat tasavertaisesti pitää perhevapaakausia äitiysloman jälkeen. On tärkeää, että perheessä sovitaan yhdessä keskustellen siitä, kuka vapaita käyttää ja kuinka paljon.
Tietoa perhevapaista saa esimerkiksi neuvolasta ja Kelan nettisivuilta.
Moni asia muuttuu
Perhevapaalta työelämään siirtymiseen liittyy monenlaisia haasteita, joista osa on ihan konkreettisia lapsen hoitopaikan etsimiseen tai työnhakuun, työmatkoihin ja ajankäyttöön liittyviä järjestelyjä. Osa muutoksista liittyy vanhemmuuteen kasvamiseen ja parisuhteeseen. Suhde työhönkin voi muuttua. Yhteiset keskustelut auttavat hahmottamaan elämän muutoksia ja sopimaan käytännön tilanteista.
Kun tutkijat kysyivät perhevapaalla olevilta äideiltä, olisivatko he halunneet olla pidempään kotona hoitamassa lasta, noin puolet vastasi kyllä ja puolet ei. Tärkeimmät kannusteet työhön palaamiseen olivat taloudelliset syyt sekä halu palata työhön ja aikuisten seuraan. Kaikilla perhevapaalla olevilla ei ole kuitenkaan työpaikkaa minne palata, joten edessä on työn etsiminen tai opiskelun aloittaminen.
On tavallista, että perhevapaalla ollessa työelämään siirtyminen askarruttaa ja huolestuttaakin. Tavallisia kysymyksiä ovat: Miten saan arjen sujumaan ja kuinka onnistun työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa? Mistä lastenhoitoapua? Löydänkö työpaikan tai tehtävän, joka sopii perhetilanteeseeni? Pitäisikö työaikaa lyhentää? Jääkö minulle enää omaa aikaa ja miten huolehdin itsestäni?
Valmistaudu työhön paluuseen
Työpaikan myönteinen suhtautuminen tukee perhevapaalla olevaa ja sieltä palaavaa. Työpaikka vaikuttaa paljon siihen, miltä työhön paluu tuntuu tai milloin se tapahtuu. Siksi työhön palaavan on hyvä miettiä etukäteen asioita, joista voi keskustella esimiehen tai työnantajan kanssa viimeistään työhön palattua. Esimerkiksi työaikaan tai työtehtäviin liittyvät toiveet on hyvä tuoda avoimesti esiin. Työnantajalta voi myös kysyä työpaikan tarjoamista mahdollisuuksista työajan joustoihin ja tiedustella muista käytännöistä, joilla voi helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Osa työaikaan liittyvistä mahdollisuuksista on lakisääteisiä, mutta työnantajan kanssa voi sopia muistakin järjestelyistä.
Joskus on tarpeen muistuttaa itseään siitä, että elämäntilanteet muuttuvat lasten kasvaessa. Järjestelyt työn ja perheen yhteensovittamiseksi vaativat päivitystä tilanteiden muuttuessa. Pitkän tähtäimen perspektiivi auttaa tulevaisuuden suunnittelussa.
Perhevapaalta työhön paluuseen voi valmistautua itse
- pohtimalla kumppanin tai tukiverkostojen kanssa työhön paluun edellyttämiä järjestelyjä, jotka koskevat esimerkiksi työaikoja, työmatkaa, työnjakoa kotona jne.
- tekemällä lukujärjestyksen kumppanin kanssa tai perustamalla yhteisen kalenterin, jossa näkyvät myös työmenot
- olemalla yhteydessä jo perhevapaan aikana esimieheen, jolta voi kysyä työpaikalla tapahtuneista muutoksista, keskustella omista toiveista työn ja perheen yhteensovittamiseksi sekä kuulla kuulumisia
- pyytämällä perehdytystä työhön palattua varsinkin, jos tehtävissä on tapahtunut muutoksia
- pitämällä itsensä kärryillä oman ammattialan muutoksista ja työllisyystilanteesta sekä varautumalla tarvittaessa hakemaan (uutta) työtä.
Jos olet muuttanut uuteen paikkaan asumaan, leikkipuistot tai lasten harrastukset ovat hyviä paikkoja tutustua muihin lapsiperheisiin. Leikkipuistossa luodut tuttavuudet voivat jatkua, kun lapset menevät kouluun. Muiden vanhempien kanssa verkottumisen hyödyn huomaa viimeistään, kun lapset ovat murrosikäisiä ja kulkevat keskenään omia teitään.