Kohdunkaula-, emätin- ja ulkosynnytinsyöpien esiasteet
- Keskeinen sanoma
- Tiivistelmä ja potilasversio
- Taulukot
- Kaaviot ja kuvat
- Tavoitteet ja aiheen rajaus
- Kohderyhmät
- Yleisyys ja taustasyyt
- HPV-taustaisten esiastemuutosten ja syöpien ehkäisy
- Kohdunkaulasyövän esiasteet
- Emätinsyövän esiasteet
- Ulkosynnytinsyövän esiasteet
- Erityistilanteet
- Esiastemuutosten ilmoittaminen Suomen Syöpärekisteriin
- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä
- Kirjallisuusviite
- Vastuun rajaus
- Tiedonhakukäytäntö
- Kirjallisuutta
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1
Keskeinen sanoma
- Suurin osa kohdunkaula-, emätin- ja ulkosynnytinsyöpien esiasteista syntyy ihmisen papilloomaviruksen (human papillomavirus, HPV) aiheuttaman pitkittyneen infektion seurauksena.
- Kaikkia HPV-taustaisia syöpiä ja niiden esiasteita ehkäistään tehokkaimmin HPV-rokotusohjelmalla.
- Kohdunkaulasyövän seulonnan avulla voidaan tunnistaa ja hoitaa syövän esiasteita tehokkaasti ja siten estää jopa 80 % kohdunkaulasyövistä. Se on keskeisin keino ehkäistä rokottamattomien kohdunkaulasyöpää.
- Seulonnassa käytetään ensisijaisesti suuren syöpäriskin HPV-tyyppejä tunnistavaa hrHPV-testiä. Testipositiivisilta tutkitaan papa jatkotutkimusten tarpeen ja kiireellisyyden arvioimiseksi.
- Nykykäsityksen mukaan papilloomaviruksen luonnollinen kulku on monisyinen eikä HPV-infektio varsinaisesti parane, vaan immuunijärjestelmä oppii hallitsemaan sitä.
- Kohdunkaula- ja emätinsyöpien esiasteiden diagnostiikka perustuu kolposkopiatutkimuksen yhteydessä otettuihin histologisiin näytteisiin. Kolposkopiatutkimuksen löydökset luokitellaan ja kirjataan systemaattisesti.
- Ulkosynnytinsyövän esiastetta voi epäillä kliinisesti, mutta diagnoosi perustuu koepalan histologiseen tutkimukseen.
- Osa ulkosynnytinsyövän esiasteista liittyy valkojäkälään. Nämä HPV:stä riippumattomat esiasteet etenevät ja uusiutuvat useammin kuin HPV-taustaiset.
- Infektiivisiä HPV-muutoksia (histologinen LSIL) ei tarvitse hoitaa. HPV-taustaiset levyepiteelin esiastemuutokset (histologinen HSIL) hoidetaan lähes poikkeuksetta.
- Lieriösolukon esiastemuutokset (adenokarsinooma in situ, AIS) ja HPV:stä riippumattomat esiastemuutokset hoidetaan aina.
- Seuranta esiastemuutoksen hoidon jälkeen on välttämätöntä, sillä uuden muutoksen riski on pitkään suurentunut.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Kohdunkaula-, emätin- ja ulkosynnytinsyöpien esiasteet»1
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi (päivityksessä)
Taulukot
- Taulukko 1. Suosituksessa käytettyjä termejä ja lyhenteitä «Suosituksessa käytettyjä termejä ja lyhenteitä. »1
- Taulukko 2. Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin HPV:stä ja sen ehkäisystä «Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin HPV:stä ja sen ehkäisystä.»2
- Taulukko 3. Bethesda-järjestelmä 2014 «Bethesda-järjestelmä 2014 »3
- Taulukko 4. Kolposkopian aiheet ja kiireellisyys « Kolposkopian aiheet ja kiireellisyys. Lähteet: , , , , , , , .»4
- Taulukko 5. Kolposkopialöydösten luokittelu Swede score -kolposkopiaindeksin mukaan « Kolposkopialöydösten luokittelu Swede score -kolposkopiaindeksin mukaan »5
- Taulukko 6. Kolposkopiatutkimuksesta potilaskertomukseen kirjattavat tiedot « Kolposkopiatutkimuksesta potilaskertomukseen kirjattavat tiedot »6
- Taulukko 7. Sähkösilmukkahoito eri muuntumisalueen tyypeissä « Sähkösilmukkahoito eri muuntumisalueen tyypeissä. Muokattu lähteestä NHS cervical screening programme . »7
- Taulukko 8. Sähkösilmukkahoidon haittavaikutukset « Sähkösilmukkahoidon haittavaikutukset. Lähteet: , , , »8
- Taulukko 9. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten levy- ja lieriöepiteelisolujen histologisten muutosten vanhat WHO:n luokitukset vuosilta 2003, 2014 ja 2020 ja työryhmän suositus niistä käytettävistä ICD-10-koodeista «Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten levy- ja lieriöepiteelisolujen histologisten muutosten vanhat WHO:n luokitukset vuosilta 2003, 2014 ja 2020 ja työryhmän suositus niistä käytettävistä ICD-10»9
Kaaviot ja kuvat
- Kaavio 1. Lievät levyepiteeliatypiat «Lievät levyepiteeliatypiat (kaavio 1)»1, (tulostettava PDF) «»1
- Kaavio 2. Vahvat levyepiteeliatypiat «Vahvat levyepiteeliatypiat (kaavio 2)»2, (tulostettava PDF) «»2
- Kaavio 3. Lieriösoluatypiat «Lieriösoluatypiat (kaavio 3)»3, (tulostettava PDF) «»3
- Kaavio 4. Raskausajan soluatypiat «Raskausajan soluatypiat (kaavio 4)»4, (tulostettava PDF) «»4
- Kaavio 5. Kohdunkaulan histologinen LSIL «Kohdunkaulan histologinen LSIL (kaavio 5)»5, (tulostettava PDF) «»5
- Kaavio 6. Kohdunkaulan histologinen HSIL «Kohdunkaulan histologinen HSIL (kaavio 6)»6, (tulostettava PDF) «»6
- Kaavio 7. CIN 2 -muutoksen seuranta «CIN 2 -muutoksen seuranta (kaavio 7)»7, (tulostettava PDF) «»7
- Kaavio 8. HPV:stä riippuvainen AIS «HPV:stä riippuvainen AIS (kaavio 8)»8, (tulostettava PDF) «»8
- Kaavio 9. Emättimen LSIL «Emättimen LSIL (kaavio 9)»9, (tulostettava PDF) «»9
- Kaavio 10. Emättimen HSIL «Emättimen HSIL (kaavio 10)»10, (tulostettava PDF) «»10
- Kaavio 11. Ulkosynnytinten HSIL «Ulkosynnytinten HSIL (kaavio 11)»11, (tulostettava PDF) «»11
- Kaavio 12. Ulkosynnytinten HPV:stä riippumaton esiaste «Ulkosynnytinten HPV:stä riippumaton esiaste (kaavio 12)»12, (tulostettava PDF) «»12
- Kuva: Muuntumisalueen (transformation zone, TZ) tyypit «Muuntumisalueen (transformation zone, TZ) tyypit»13
- Kuva: Ulkosynnytinten histologinen HSIL «Ulkosynnytinten histologinen HSIL»14
- Kuva: Kohdunkaulan esiasteiden luonnollinen kulku levyepiteelillä «Kohdunkaulan esiasteiden luonnollinen kulku levyepiteelillä»15
Tavoitteet ja aiheen rajaus
- Suosituksen tavoitteena on lisätä tietoutta kohdunkaula-, emätin- ja ulkosynnytinsyöpien esiasteista, yhtenäistää niiden diagnostiikka-, hoito- ja seurantakäytäntöjä Suomessa sekä turvata toiminnan laadukkuus. Suositus ei käsittele kohdunkaula-, emätin- tai ulkosynnytinsyöpiä.
Kohderyhmät
- Suositus on tarkoitettu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon toiminnan tueksi.
- Erityisesti kohderyhmänä ovat seulonnasta vastaavat henkilöt sekä kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten esiastemuutoksia diagnosoivat, hoitavat ja seuraavat lääkärit.
| Termi tai lyhenne | Selite |
|---|---|
| Yleiset: | |
| HPV | ihmisen papilloomavirus (human papillomavirus) |
| hrHPV | suuren syöpäriskin papilloomavirus (high-risk HPV) |
| Kolposkopia | kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten tutkiminen suurentavalla optisella laitteella |
LLETZ LEEP | sähkösilmukkahoito: large loop excision of the transformation zone (Yhdistynyt kuningaskunta) loop electrosurgical excision procedure (Yhdysvallat) |
| Papa | gynekologisen irtosolunäytteen sytologinen tutkimus |
| TZ | kohdunkaulan muuntumisalue (transformation zone) |
| Vulvoskopia | ulkosynnytinten tutkiminen suurentavalla optisella laitteella |
| Sytologia: | |
| AGC-FN | atyyppiset lieriösolut, neoplasia todennäköinen (atypical glandular cells, favor neoplasia) |
| AGC-NOS | muutoin määrittämättömät atyyppiset lieriösolut (atypical glandular cells not otherwise specified) |
| ASC-H | atyyppiset levyepiteelisolut, HSIL ei suljettavissa pois (atypical squamous cells, cannot exclude HSIL) |
| ASC-US | atyyppiset levyepiteelisolut, merkitys epäselvä (atypical squamous cells of undetermined significance) |
| HSIL | vahva-asteinen levyepiteelimuutos (high-grade squamous intraepithelial lesion) |
| LSIL | lieväasteinen levyepiteelimuutos (low-grade squamous intraepithelial lesion) |
| Histologia: | |
| AIS | kohdunkaulan rauhasepiteelin pintasyöpä (adenocarcinoma in situ) |
| CIN | kohdunkaulan levyepiteelin muutos (cervical intraepithelial neoplasia), ks. tarkemmin taulukko «Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten levy- ja lieriöepiteelisolujen histologisten muutosten vanhat WHO:n luokitukset vuosilta 2003, 2014 ja 2020 ja työryhmän suositus niistä käytettävistä ICD-10»9. |
| HSIL | vahva-asteinen levyepiteelimuutos (high-grade squamous intraepithelial lesion) |
| LSIL | lieväasteinen levyepiteelimuutos (low-grade squamous intraepithelial lesion) |
| VIN | ulkosynnytinten levyepiteelin muutos (vulvar intraepithelial neoplasia) |
Yleisyys ja taustasyyt
Kohdunkaulasyöpä ja sen esiasteet
- Kohdunkaulasyöpä on maailmanlaajuisesti naisten neljänneksi yleisin syöpä. Vuonna 2022 uusia kohdunkaulasyöpiä todettiin arviolta 660 000 ja tauti aiheutti 350 000 kuolemaa. Vain noin 10 % kohdunkaulasyövistä todettiin maissa, jotka Maailmanpankki luokittelee korkean tulotason maiksi «Ferlay J, Ervik M, Lam F, Laversanne M, Colombet M, Mery L, Piñeros M, Znaor A, Soerjomataram I, Bray F. Global Cancer Observatory: Cancer Today (version 1.1). 2024 Lyon, France: International Agency »1.
- Suomessa kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on vähentynyt merkittävästi 1970-luvun alusta lähtien, jolloin valtakunnallinen seulontaohjelma käynnistyi. Ikävakioitu ilmaantuvuus on pysynyt 1990-luvulta lähtien tasaisena, mutta alle 40-vuotiailla ilmaantuvuus on palannut seulontaa edeltävälle tasolle «Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 02.10.2025, sovelluksen versio 2025-10-28-001»2, «Snellman J, Pankakoski M, Heinävaara S, ym. Increased cervical cancer incidence in the target age of screening-Variation by mode of detection. Int J Cancer 2026;159(2):359-367 »4. Noin 40 % seulontaikäisten syövistä todetaan seulontaan osallistumattomilla «Suomen Syöpärekisteri (2025). Kohdunkaulan syövän seulontaohjelma. Vuosiraportti vuoden 2023 seulonnasta. Saatavilla: https://syoparekisteri.fi/assets/files/2025/06/Kohdunkaulasyovan-seulontaohjelma-v»3.
- Syöpärekisterin tietojen mukaan vuosina 2019–2023 Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 190 kohdunkaulasyöpää ja siihen kuoli noin 50 henkilöä.
- Vuosittain todetuista syövistä levyepiteelikarsinoomia on 110–130, adenokarsinoomia noin 50–60 ja muita tai määrittämättömiä karsinoomia noin 15 tapausta «Suomen Syöpärekisteri, tietokantaversio 2.20, tarkasteluvuodet 2019–2023. https://syoparekisteri.fi/»5.
- Suomessa keskimääräinen sairastumisikä kohdunkaulasyöpään on noin 50 vuotta «Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 02.10.2025, sovelluksen versio 2025-10-28-001»2.
- Kohdunkaulasyöpään sairastuneiden 5 vuoden suhteellinen elossaololuku on keskimäärin 75 %, ja kaikkiin syöpiin sairastuneiden vastaava luku kokonaisuudessaan on 72 %. Paikallisena todettuun kohdunkaulasyöpään sairastuneiden elossaololuku on kuitenkin 95 % «Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 02.10.2025, sovelluksen versio 2025-10-28-001»2, «Suomen Syöpärekisteri, tietokantaversio 2.20, tarkasteluvuodet 2019–2023. https://syoparekisteri.fi/»5.
- Kohdunkaulasyövän esiastemuutoksia todetaan Suomessa lähes 3 000 tapausta vuodessa. Valtaosa on lähtöisin levyepiteelistä; lieriöepiteelin esiastemuutoksia (adenokarsinooma in situ, AIS) todetaan hieman yli 100 tapausta vuodessa «Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 02.10.2025, sovelluksen versio 2025-10-28-001»2.
- Suomessa noin kahdella sadasta seulontaan osallistuneesta todetaan elämän aikana kohdunkaulasyövän esiaste «Pankakoski M, Heinävaara S, Sarkeala T, ym. High lifetime probability of screen-detected cervical abnormalities. J Med Screen 2017;24(4):201-207 »6. Vastaavasti noin viisi naista tuhannesta sairastuu jossain elämänsä vaiheessa kohdunkaulasyöpään «Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 02.10.2025, sovelluksen versio 2025-10-28-001»2.
- Vuosina 2019–2023 noin 3 % kohdunkaulasyövän esiasteista todettiin alle 25-vuotiailla, 12 % 25–29-vuotiailla ja loput 85 % vähintään 30-vuotiailla «Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 02.10.2025, sovelluksen versio 2025-10-28-001»2.
- Lähes kaikki kohdunkaulasyövät ja niiden esiasteet kehittyvät ihmisen papilloomaviruksen (human papillomavirus, HPV) aiheuttaman pitkittyneen infektion seurauksena. Ks. tarkemmin kohdat HPV-infektio syövän ja sen esiasteiden riskitekijänä «»2 ja Kohdunkaulasyövän esiasteet «»3.
Emätinsyöpä ja sen esiasteet
- Suomessa emätinsyöpiä todetaan vuosittain noin 24 (keskiarvo vuosina 2014–2023) ja siihen kuolee 13 henkilöä vuodessa. Emätinsyövistä levyepiteelikarsinoomia on noin 65 %, adenokarsinoomia 15 % ja melanoomia 10 %, loput ovat muita harvinaisia syöpiä «Suomen Syöpärekisteri, tietokantaversio 2.20, tarkasteluvuodet 2019–2023. https://syoparekisteri.fi/»5.
- Emätinsyöpään sairastutaan Suomessa keskimäärin 72 vuoden iässä «Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 02.10.2025, sovelluksen versio 2025-10-28-001»2.
- Emätinsyöpään sairastuneiden 5 vuoden suhteellinen elossaololuku on 46 % «Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 02.10.2025, sovelluksen versio 2025-10-28-001»2.
- Emätinsyövän esiasteita ilmoitetaan Syöpärekisteriin noin 80–100 tapausta vuodessa.
- Emätinsyövän esiasteiden riskitekijät ovat samat kuin kohdunkaulasyövän «Daling JR, Madeleine MM, Schwartz SM, ym. A population-based study of squamous cell vaginal cancer: HPV and cofactors. Gynecol Oncol 2002;84(2):263-70 »7.
Ulkosynnytinsyöpä ja sen esiasteet
- Ulkosynnytinsyöpiä todettiin vuosina 2019–2023 Suomessa keskimäärin 113 tapausta vuodessa ja siihen kuoli 43 henkilöä vuodessa. Ulkosynnytinsyövistä noin 85 % on levyepiteelikarsinoomia, 10 % adenokarsinoomia (käytännössä Pagetin tauti) ja 5 % melanoomia «Suomen Syöpärekisteri, tietokantaversio 2.20, tarkasteluvuodet 2019–2023. https://syoparekisteri.fi/»5.
- Ulkosynnytinsyöpään sairastumisen ikä on Suomessa keskimäärin 73 vuotta (keskiarvo vuosilta 2020–2024).
- Ulkosynnytinsyöpään sairastuneiden 5 vuoden suhteellinen elossaololuku on 65 % «Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 02.10.2025, sovelluksen versio 2025-10-28-001»2.
- Ulkosynnytinsyövän esiasteita ilmoitetaan Syöpärekisteriin noin 100–160 tapausta vuodessa. Näistä HPV:stä riippumattomia muutoksia on noin 10 % ja loput ovat HPV-taustaisia «Suomen Syöpärekisteri, tietokantaversio 2.20, tarkasteluvuodet 2019–2023. https://syoparekisteri.fi/»5. Ks. tarkemmin kohta Ulkosynnytinsyövän esiasteet «»4.
HPV-infektio syövän ja sen esiasteiden riskitekijänä
- Ihmisen papilloomavirus eli HPV on erittäin yleinen iho- ja limakalvokontaktissa leviävä virus. Arviolta ainakin noin 80 % ihmisistä saa HPV-tartunnan elämänsä aikana «Stanley M. HPV - immune response to infection and vaccination. Infect Agent Cancer 2010;5():19 »8, «Doorbar J, Egawa N, Griffin H, ym. Human papillomavirus molecular biology and disease association. Rev Med Virol 2015;25 Suppl 1(Suppl Suppl 1):2-23 »9.
- HPV-tartuntoja esiintyy eniten nuorilla, ja iän myötä HPV-infektioiden esiintyvyys vähenee «Stanley M. HPV - immune response to infection and vaccination. Infect Agent Cancer 2010;5():19 »8, «Doorbar J, Egawa N, Griffin H, ym. Human papillomavirus molecular biology and disease association. Rev Med Virol 2015;25 Suppl 1(Suppl Suppl 1):2-23 »9.
- HPV-genotyyppejä on luokiteltu yli 200 «McBride AA. Human papillomaviruses: diversity, infection and host interactions. Nat Rev Microbiol 2022;20(2):95-108 »10, «Arroyo Mühr LS, Lagheden C, Hassan SS, ym. The International Human Papillomavirus Reference Center: Standardization, collaboration, and quality assurance in HPV research and diagnostics. J Med Virol 2»11. Näistä noin 50 voi esiintyä genitaalialueella «Bzhalava D, Eklund C, Dillner J. International standardization and classification of human papillomavirus types. Virology 2015;476():341-344 »12.
- HPV-genotyypit jaetaan syöpäriskin perusteella suuren riskin (high-risk HPV eli hrHPV) ja pienen riskin (low-risk HPV eli lrHPV) genotyyppeihin «IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans Volume 100B. IARC. 2012. ISBN-13. 978-92-832-1319-2»13.
- Pienen syöpäriskin HPV-tyypit, kuten HPV 6 ja 11, eivät aiheuta syöpää, mutta voivat aiheuttaa kondyloomia ja ihon syyliä.
- Suuren syöpäriskin HPV-tyypit aiheuttavat arviolta 4,5 % ihmisten kaikista syövistä «de Martel C, Plummer M, Vignat J, ym. Worldwide burden of cancer attributable to HPV by site, country and HPV type. Int J Cancer 2017;141(4):664-670 »14, «McBride AA. Human papillomaviruses: diversity, infection and host interactions. Nat Rev Microbiol 2022;20(2):95-108 »10.
- Merkittävimmät hrHPV-tyypit ovat HPV 16, 18, 31, 33, 35, 39, 45, 51, 52, 56, 58 ja 59.
- Syöpäriski vaihtelee HPV-genotyypin mukaan. Yleisimmin esiasteita ja syöpää aiheuttava genotyyppi on HPV 16 «IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans Volume 100B. IARC. 2012. ISBN-13. 978-92-832-1319-2»13, «Doorbar J, Egawa N, Griffin H, ym. Human papillomavirus molecular biology and disease association. Rev Med Virol 2015;25 Suppl 1(Suppl Suppl 1):2-23 »9, «Wei F, Georges D, Man I, ym. Causal attribution of human papillomavirus genotypes to invasive cervical cancer worldwide: a systematic analysis of the global literature. Lancet 2024;404(10451):435-444 »15.
- Kohdunkaulasyövän lisäksi hrHPV:t aiheuttavat merkittävän osan anogenitaalialueen (peräaukko-, emätin-, ulkosynnytin-, penis-) ja suunielusyövistä.
- Käsitys HPV-infektioiden luonnollisesta kulusta on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosien aikana «Lycke KD, Steben M, Garland SM, ym. An updated understanding of the natural history of cervical human papillomavirus infection-clinical implications. Am J Obstet Gynecol 2025;232(5):453-460 »16, «Ryser MD, Bravo IG, Campos NG, ym. IPVS Consensus Statement on The Natural History of Cervical Human Papillomavirus Infection. J Infect Dis 2026;233(4):735-744 »17.
- Suuren syöpäriskin HPV-infektio voidaan havaita HPV-testillä, kun virusmäärä näytteessä ylittää testin kynnysarvon. Negatiivinen testitulos ei siis välttämättä tarkoita, ettei HPV-infektiota ole lainkaan, vaan testi voi jäädä negatiiviseksi myös, jos virusmäärä on hyvin pieni.
- Aiemmin ajateltiin, että positiivinen HPV-testitulos johtuu uudesta HPV-infektiosta tai saman viruksen aiheuttamasta uudesta tartunnasta. Testin muuttumista negatiiviseksi pidettiin merkkinä virusinfektion parantumisesta.
- Päivitetyn käsityksen mukaan HPV:tä voidaan havaita myös autoinokulaation (viruksen siirtyminen kehon alueelta toiselle), äskettäisen yhdynnän yhteydessä tapahtuneen siirtymisen tai jo aiemmin saadun infektion aktivoitumisen seurauksena. HPV:n havaitsemisen loppuminen heijastaakin todennäköisemmin immuunijärjestelmän saavuttamaa hallintaa HPV-infektiosta kuin viruksen täydellistä häviämistä elimistöstä.
- Koska on käytännössä mahdotonta tunnistaa uuden papilloomavirushavainnon alkuperää tai selvittää, miksi virusta ei enää myöhemmin havaita, HPV-infektiosta puhuttaessa on suositeltavaa käyttää testituloksen mukaan sanamuotoja "HPV todettavissa" tai "HPV:tä ei todettavissa".
- Jopa 90 %:ssa HPV-infektioista virusta ei ole enää 2 vuoden seurannan jälkeen todettavissa «Stanley M. HPV - immune response to infection and vaccination. Infect Agent Cancer 2010;5():19 »8. Varsinkin alle 30-vuotiailla HPV:tä todetaan usein ohimenevästi «Moscicki AB, Schiffman M, Burchell A, ym. Updating the natural history of human papillomavirus and anogenital cancers. Vaccine 2012;30 Suppl 5(0 5):F24-33 »18, «Doorbar J, Egawa N, Griffin H, ym. Human papillomavirus molecular biology and disease association. Rev Med Virol 2015;25 Suppl 1(Suppl Suppl 1):2-23 »9.
- HPV on keskimäärin todettavissa 4–16 kuukauden ajan «Franco EL, Villa LL, Sobrinho JP, ym. Epidemiology of acquisition and clearance of cervical human papillomavirus infection in women from a high-risk area for cervical cancer. J Infect Dis 1999;180(5):»19, «Richardson H, Kelsall G, Tellier P, ym. The natural history of type-specific human papillomavirus infections in female university students. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2003;12(6):485-90 »20.
- hrHPV-infektiot ovat pidempään todettavissa kuin lrHPV-infektiot «Lehtinen M, Dillner J. Clinical trials of human papillomavirus vaccines and beyond. Nat Rev Clin Oncol 2013;10(7):400-10 »21, «Insinga RP, Perez G, Wheeler CM, ym. Incidence, duration, and reappearance of type-specific cervical human papillomavirus infections in young women. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2010;19(6):1585-94»22, «Bulkmans NW, Berkhof J, Bulk S, ym. High-risk HPV type-specific clearance rates in cervical screening. Br J Cancer 2007;96(9):1419-24 »23.
- HPV 16 -infektiot ovat todettavissa pisimpään, keskimäärin 18–23 kuukauden ajan «Lehtinen M, Dillner J. Clinical trials of human papillomavirus vaccines and beyond. Nat Rev Clin Oncol 2013;10(7):400-10 »21.
- Toistuva, pitkittynyt hrHPV:n toteaminen suurentaa esiastemuutosten kehittymisen riskiä «Ylitalo N, Josefsson A, Melbye M, ym. A prospective study showing long-term infection with human papillomavirus 16 before the development of cervical carcinoma in situ. Cancer Res 2000;60(21):6027-32 »24, «Kjær SK, Frederiksen K, Munk C, ym. Long-term absolute risk of cervical intraepithelial neoplasia grade 3 or worse following human papillomavirus infection: role of persistence. J Natl Cancer Inst 201»25 «Stanley M. HPV - immune response to infection and vaccination. Infect Agent Cancer 2010;5():19 »8, «Doorbar J, Egawa N, Griffin H, ym. Human papillomavirus molecular biology and disease association. Rev Med Virol 2015;25 Suppl 1(Suppl Suppl 1):2-23 »9.
- Vahvan esiastemuutoksen kehittyminen vie keskimäärin 7–15 vuotta HPV-infektion toteamisesta, mutta kehityskulussa on huomattavaa yksilöllistä vaihtelua «Moscicki AB, Schiffman M, Burchell A, ym. Updating the natural history of human papillomavirus and anogenital cancers. Vaccine 2012;30 Suppl 5(0 5):F24-33 »18, «Kjær SK, Frederiksen K, Munk C, ym. Long-term absolute risk of cervical intraepithelial neoplasia grade 3 or worse following human papillomavirus infection: role of persistence. J Natl Cancer Inst 201»25, «Ylitalo N, Josefsson A, Melbye M, ym. A prospective study showing long-term infection with human papillomavirus 16 before the development of cervical carcinoma in situ. Cancer Res 2000;60(21):6027-32 »24.
- HPV-infektion pitkittymiseen ja syövän esiasteiden kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, joista keskeisimpiä ovat tupakointi «IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans Volume 100B. IARC. 2012. ISBN-13. 978-92-832-1319-2»13, «Doorbar J, Egawa N, Griffin H, ym. Human papillomavirus molecular biology and disease association. Rev Med Virol 2015;25 Suppl 1(Suppl Suppl 1):2-23 »9 ja immunosuppressio (ks. tarkemmin kohta Erityistilanteet «»5).
- Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin HPV:stä ja sen ehkäisystä on koottu taulukkoon «Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin HPV:stä ja sen ehkäisystä.»2.
| HPV-testin tulos on positiivinen, mitä se tarkoittaa? | Sinulla on todettu papilloomavirus- eli HPV-tartunta. Pelkkä HPV-tartunta ei ole sairaus, mutta pitkittyessään suuren riskin HPV-infektio voi aiheuttaa solumuutoksia. Useimmiten nämä virusperäiset solumuutokset ovat hyvänlaatuisia. |
| Mistä olen saanut tartunnan? | HPV tarttuu limakalvo- ja ihokontaktissa. HPV-tartunnalta on käytännössä mahdotonta välttyä elämän aikana, eikä tartunnan lähdettä tai ajankohtaa ole mahdollista jäljittää. |
| Voinko vaikuttaa HPV:n aiheuttamaan syöpäriskiin aikuisiällä? | Kyllä voit, tupakoimattomuudella ja osallistumalla seulontoihin. |
| Voiko HPV:ltä suojautua? | Rokotusohjelman mukaisesti nuorena tai ennen seksielämän aloittamista otettu HPV-rokote antaa hyvän suojan suuren riskin HPV-tyyppejä ja niiden aiheuttamia syöpiä vastaan. Kondomi suojaa HPV-tartunnalta vain osittain. |
| Parisuhteeni ei ole muuttunut vuosiin, miten minulla voi olla HPV? | Nuoruudessa saatu HPV-tartunta jää nykykäsityksen mukaan piileväksi ja voi aktivoitua myöhemmin aikuisuudessa. |
| Miten todettu HPV vaikuttaa seksielämään? | HPV-tartunta on yleensä oireeton eikä haittaa seksielämää. |
| Tarvitseeko seksikumppanien mennä testiin, jos minulla on positiivinen HPV-testitulos? | Ei tarvitse. HPV-tartuntaa itsessään ei voi eikä tarvitse hoitaa eikä tartunnan lähdettä tai ajankohtaa jäljittää. |
| Miksi seulonnassa ei tutkita papaa kaikilta? | Seulontatestinä HPV-testi on tutkitusti papaa parempi, koska se tunnistaa herkemmin jatkotutkimuksia tarvitsevat. Papa tutkitaan kuitenkin kaikilta, joilla HPV-testi on positiivinen. |
| Miksi alle 30-vuotiailta ei kannata ottaa seulontaluonteista näytettä? | Näissä ikäluokissa valtaosa on saanut HPV-rokotteen. Alle 30-vuotiailla HPV-infektioita on runsaasti ja positiivinen testitulos johtaa usein hyödyttömiin lisätutkimuksiin. |
| Miten usein HPV-testi tulisi ottaa? | Testaus seulontaohjelmassa 5 vuoden välein riittää, jos testin tulos on normaali. |
| Voinko vielä tulla raskaaksi, vaikka minulla on HPV-infektio? | Kyllä. HPV-tartunta ei heikennä raskaaksi tulemisen mahdollisuutta. |
| Voinko tartuttaa HPV:n lapseeni raskausaikana tai synnytyksessä? | Nykytiedon valossa vastasyntyneiden mahdolliset HPV-infektiot ovat ohimeneviä. Synnytystavalla ei ole osoitettu olevan merkitystä lapsen HPV-tartunnan riskiin. |
| Kannattaako HPV-rokote ottaa aikuisena? | Aikuisena otetun rokotteen hyödyistä syövän ehkäisyssä ei ole vahvaa näyttöä, mutta rokote ei myöskään ole haitallinen. Mikäli rokotteen ottaa aikuisena, on seulonnoissa silti käytävä säännöllisesti. |
HPV-taustaisten esiastemuutosten ja syöpien ehkäisy
HPV-rokotteet (primaaripreventio)
- Rokotteet ovat ennalta ehkäiseviä.
- Suomessa valtakunnallisessa rokotusohjelmassa on vuodesta 2013 lähtien ollut käytössä bivalentti HPV-rokote (HPV 16/18), joka antaa myös osittaista ristisuojaa muita HPV-tyyppejä vastaan «Malagón T, Drolet M, Boily MC, ym. Cross-protective efficacy of two human papillomavirus vaccines: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2012;12(10):781-9 »26.
- Suomessa on saatavilla myös nonavalentti (HPV6/11/16/18/31/33/45/52/58) rokote, joka kattaa useampia hrHPV-tyyppejä ja ehkäisee myös kondyloomia «Joura EA, Giuliano AR, Iversen OE, ym. A 9-valent HPV vaccine against infection and intraepithelial neoplasia in women. N Engl J Med 2015;372(8):711-23 »27, «Garland SM, Hernandez-Avila M, Wheeler CM, ym. Quadrivalent vaccine against human papillomavirus to prevent anogenital diseases. N Engl J Med 2007;356(19):1928-43 »28.
- Kaikki HPV-rokotteet estävät 93–100 % rokotteen sisältämien HPV-tyyppien aiheuttamista vahvoista esiastemuutoksista, kun rokote otetaan rokoteohjelman mukaisesti 10–12 vuoden iässä «FUTURE II Study Group. Quadrivalent vaccine against human papillomavirus to prevent high-grade cervical lesions. N Engl J Med 2007;356(19):1915-27 »29, «Lehtinen M, Paavonen J, Wheeler CM, ym. Overall efficacy of HPV-16/18 AS04-adjuvanted vaccine against grade 3 or greater cervical intraepithelial neoplasia: 4-year end-of-study analysis of the randomi»30, «Joura EA, Giuliano AR, Iversen OE, ym. A 9-valent HPV vaccine against infection and intraepithelial neoplasia in women. N Engl J Med 2015;372(8):711-23 »27.
- Rokotteiden teho on 30–44 % rokotteiden sisältämien HPV-tyyppien aiheuttamiin vahvoihin esiasteisiin, jos rokote otetaan seksielämän aloittamisen jälkeen «Muñoz N, Manalastas R Jr, Pitisuttithum P, ym. Safety, immunogenicity, and efficacy of quadrivalent human papillomavirus (types 6, 11, 16, 18) recombinant vaccine in women aged 24-45 years: a randomis»31, «GlaxoSmithKline Vaccine HPV-007 Study Group, Romanowski B, de Borba PC, ym. Sustained efficacy and immunogenicity of the human papillomavirus (HPV)-16/18 AS04-adjuvanted vaccine: analysis of a randomi»32, «Kjaer SK, Sigurdsson K, Iversen OE, ym. A pooled analysis of continued prophylactic efficacy of quadrivalent human papillomavirus (Types 6/11/16/18) vaccine against high-grade cervical and external ge»33.
- Rokotteet eivät vaikuta jo olemassa oleviin HPV-infektioihin, eikä niistä ole osoitettu olevan hyötyä esiasteen hoidon yhteydessä «van de Laar RLO, Hofhuis W, Duijnhoven RG, ym. Adjuvant VACcination against HPV in surgical treatment of Cervical Intra-epithelial Neoplasia (VACCIN study) a study protocol for a randomised controlled»34.
- HPV-rokotteet estävät kohdunkaulasyöpää «Falcaro M, Castañon A, Ndlela B, ym. The effects of the national HPV vaccination programme in England, UK, on cervical cancer and grade 3 cervical intraepithelial neoplasia incidence: a register-based»35, «Falcaro M, Soldan K, Ndlela B, ym. Effect of the HPV vaccination programme on incidence of cervical cancer and grade 3 cervical intraepithelial neoplasia by socioeconomic deprivation in England: popul»36, «Lehtinen M, Lagheden C, Luostarinen T, ym. Human papillomavirus vaccine efficacy against invasive, HPV-positive cancers: population-based follow-up of a cluster-randomised trial. BMJ Open 2021;11(12):»37, «Luostarinen T, Apter D, Dillner J, ym. Vaccination protects against invasive HPV-associated cancers. Int J Cancer 2018;142(10):2186-2187 »38, «Lei J, Ploner A, Elfström KM ym. HPV Vaccination and the Risk of Invasive Cervical Cancer. N Engl J Med 2020;383:1340-1348»39 ja muita anogenitaalialueen esiastemuutoksia sekä naisilla sekä miehillä «GlaxoSmithKline Vaccine HPV-007 Study Group, Romanowski B, de Borba PC, ym. Sustained efficacy and immunogenicity of the human papillomavirus (HPV)-16/18 AS04-adjuvanted vaccine: analysis of a randomi»32, «Harper DM, Franco EL, Wheeler CM, ym. Sustained efficacy up to 4.5 years of a bivalent L1 virus-like particle vaccine against human papillomavirus types 16 and 18: follow-up from a randomised control »40, «Harper DM, Franco EL, Wheeler C, ym. Efficacy of a bivalent L1 virus-like particle vaccine in prevention of infection with human papillomavirus types 16 and 18 in young women: a randomised controlled »41, «Koutsky LA, Ault KA, Wheeler CM, ym. A controlled trial of a human papillomavirus type 16 vaccine. N Engl J Med 2002;347(21):1645-51 »42, «Garland SM, Hernandez-Avila M, Wheeler CM, ym. Quadrivalent vaccine against human papillomavirus to prevent anogenital diseases. N Engl J Med 2007;356(19):1928-43 »28, «Ault KA, Future II Study Group. Effect of prophylactic human papillomavirus L1 virus-like-particle vaccine on risk of cervical intraepithelial neoplasia grade 2, grade 3, and adenocarcinoma in situ: a»43, «FUTURE II Study Group. Quadrivalent vaccine against human papillomavirus to prevent high-grade cervical lesions. N Engl J Med 2007;356(19):1915-27 »29, «Palefsky JM, Giuliano AR, Goldstone S, ym. HPV vaccine against anal HPV infection and anal intraepithelial neoplasia. N Engl J Med 2011;365(17):1576-85 »44, «Giuliano AR, Palefsky JM, Goldstone S, ym. Efficacy of quadrivalent HPV vaccine against HPV Infection and disease in males. N Engl J Med 2011;364(5):401-11 »45.
- HPV-rokotteiden on todettu myös vähentävän suunielualueen HPV-infektioiden esiintyvyyttä «Lehtinen M, Apter D, Eriksson T, ym. Effectiveness of the AS04-adjuvanted HPV-16/18 vaccine in reducing oropharyngeal HPV infections in young females-Results from a community-randomized trial. Int J C»46, «Chaturvedi AK, Graubard BI, Broutian T, ym. Effect of Prophylactic Human Papillomavirus (HPV) Vaccination on Oral HPV Infections Among Young Adults in the United States. J Clin Oncol 2018;36(3):262-26»47, «Herrero R, Quint W, Hildesheim A, ym. Reduced prevalence of oral human papillomavirus (HPV) 4 years after bivalent HPV vaccination in a randomized clinical trial in Costa Rica. PLoS One 2013;8(7):e683»48, «Hirth JM, Chang M, Resto VA, ym. Prevalence of oral human papillomavirus by vaccination status among young adults (18-30years old). Vaccine 2017;35(27):3446-3451 »49.
- HPV-rokotteet on todettu turvallisiksi, ja väestötasolla paras vaikuttavuus saavutetaan koulupohjaisella rokotusohjelmalla ja riittävällä rokotuskattavuudella «Bergman H, Henschke N, Arevalo-Rodriguez I, ym. Human papillomavirus (HPV) vaccination for the prevention of cervical cancer and other HPV-related diseases: a network meta-analysis. Cochrane Database »50, «Bergman H, Buckley BS, Villanueva G, ym. Comparison of different human papillomavirus (HPV) vaccine types and dose schedules for prevention of HPV-related disease in females and males. Cochrane Databa»51, «Gertig DM, Brotherton JM, Budd AC, ym. Impact of a population-based HPV vaccination program on cervical abnormalities: a data linkage study. BMC Med 2013;11():227 »52, «Baldur-Felskov B, Dehlendorff C, Munk C, ym. Early impact of human papillomavirus vaccination on cervical neoplasia--nationwide follow-up of young Danish women. J Natl Cancer Inst 2014;106(3):djt460 »53, «Pollock KG, Kavanagh K, Potts A, ym. Reduction of low- and high-grade cervical abnormalities associated with high uptake of the HPV bivalent vaccine in Scotland. Br J Cancer 2014;111(9):1824-30 »54, «Drolet M, Bénard É, Boily MC, ym. Population-level impact and herd effects following human papillomavirus vaccination programmes: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2015;15(5):56»55, «Lehtinen M, Dillner J. Clinical trials of human papillomavirus vaccines and beyond. Nat Rev Clin Oncol 2013;10(7):400-10 »21, «Scheller NM, Svanström H, Pasternak B, ym. Quadrivalent HPV vaccination and risk of multiple sclerosis and other demyelinating diseases of the central nervous system. JAMA 2015;313(1):54-61 »56, «Lu B, Kumar A, Castellsagué X, ym. Efficacy and safety of prophylactic vaccines against cervical HPV infection and diseases among women: a systematic review & meta-analysis. BMC Infect Dis 2011;11():1»57, «Skufca J, Ollgren J, Artama M, ym. The association of adverse events with bivalent human papilloma virus vaccination: A nationwide register-based cohort study in Finland. Vaccine 2018;36(39):5926-5933»58.
- Suomessa rokotetta tarjotaan 10–12-vuotiaille, 5.–6. luokilla oleville tytöille ja pojille.
- Rokotusohjelman kattavuus ei ole toistaiseksi ollut tavoitteiden mukainen (yli 80 %).
- Vähintään yhden rokoteannoksen saaneiden osuus on tytöillä hieman yli 80 % ja pojilla hieman yli 70 %. Rokotusohjelman mukaisesti kaksi annosta saaneiden osuus on pienempi. Kattavuus vaihtelee kuitenkin merkittävästi hyvinvointialueiden välillä ks. «https://thl.fi/data-ja-tilastot/rokotukset/nuorten-rokotuskattavuus#hpv-rokotuskattavuus»1.
- Rokotteen voi saada koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta 18 ikävuoteen asti «https://thl.fi/ohjeita-ammattilaisille/hpv-rokote»2.
Kohdunkaulasyövän seulonta (sekundaaripreventio)
- Kohdunkaulasyövän seulonnan tavoitteena on vähentää sairastumista ja kuolemista kohdunkaulasyöpään havaitsemalla ja hoitamalla syövän esiasteita.
- Kattavat ohjeet seulontaohjelman järjestämiseen löytyvät kohdunkaulasyövän seulonnan laatukäsikirjasta «FICAN & Suomen Syöpärekisteri. (2026) Kohdunkaulan syövän seulonnan laatukäsikirja. Saatavilla: https://syoparekisteri.fi/assets/files/2026/06/Kohdunkaulan-syovan-seulonnan-laatukasikirja.pdf »59.
- Organisoidulla väestöpohjaisella seulonnalla voidaan ehkäistä vähintään 80 % kohdunkaulasyövistä ja niiden aiheuttamista kuolemista «IARC (2022). Cervical cancer screening. IARC Handb Cancer Prev. 18:1–456. Available from: https://publications.iarc.fr/604»60, «Anttila A, Pukkala E, Söderman B, ym. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, 1963-1995: recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83»61. HPV-testiin perustuva seulonta saattaa vähentää myös muiden gynekologisten HPV-taustaisten syöpien ilmaantuvuutta «Vahteristo M, Leinonen MK, Sarkeala T, ym. Lower incidence of vaginal cancer after cervical human papillomavirus screening - long-term follow-up of Finnish randomized screening trial. Prev Med 2024;18»62.
- Suomessa kohdunkaulasyövän seulontaohjelman kohdeväestöön kuuluvat lakisääteisesti 30–65-vuotiaat naiset sekä transmiehet ja muunsukupuoliset henkilöt, joilla on kohdunkaula. Seulontaväli on 5 vuotta.
- Seulonnan laatukäsikirjassa suositellaan, ettei 25-vuotiaita jatkossa seulota, koska nämä ikäluokat ovat HPV-rokotusohjelman piirissä «FICAN & Suomen Syöpärekisteri. (2026) Kohdunkaulan syövän seulonnan laatukäsikirja. Saatavilla: https://syoparekisteri.fi/assets/files/2026/06/Kohdunkaulan-syovan-seulonnan-laatukasikirja.pdf »59.
- Seulontatestinä käytetään EU-suosituksen mukaisesti seulontakäyttöön validoitua HPV-testiä.
- Seulonta voidaan toteuttaa terveydenhuollon toimijoiden ottamien näytteiden lisäksi myös niin sanottuna omanäytteenottona, mikäli hyvinvointialue tarjoaa sitä vaihtoehtona. Omanäytteenotossa näytteenottoväline lähetetään kotiin, jolloin näyte otetaan itse ja lähetetään postitse laboratorioon analysoitavaksi «FICAN & Suomen Syöpärekisteri. (2026) Kohdunkaulan syövän seulonnan laatukäsikirja. Saatavilla: https://syoparekisteri.fi/assets/files/2026/06/Kohdunkaulan-syovan-seulonnan-laatukasikirja.pdf »59.
- Testipositiivisilta tutkitaan papa jatkotutkimustarpeen ja kiireellisyyden määrittämiseksi.
- HPV-rokotetut seulotaan nykyisen seulontaohjelman suositusten mukaisesti toistaiseksi samalla tavoin kuin rokottamattomat.
Seulontaluonteinen näytteenotto seulontaohjelman ulkopuolella
- Seulontaohjelman lisäksi myös muualla terveydenhuollossa otetaan laajasti papa- ja HPV-näytteitä, osa seulontaluonteisesti oireettomilta naisilta. On arvioitu, että Suomessa jopa 60 % papanäytteistä otetaan seulontaohjelman ulkopuolella «Pankakoski M, Heinävaara S, Anttila A, ym. Differences in cervical test coverage by age, socioeconomic status, ethnic origin and municipality type - A nationwide register-based study. Prev Med 2020;13»63.
- Myös seulontaohjelman ulkopuolisen testauksen on osoitettu vähentävän syöpäilmaantuvuutta, mutta laadunvarmistuksen mahdollistamiseksi ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi oireettomien henkilöiden seulonnan tulisi tapahtua organisoidun seulontaohjelman puitteissa «Pankakoski M, Sarkeala T, Anttila A, ym. Effectiveness of Cervical Testing in and outside a Screening Program-A Case-Control Study. Cancers (Basel) 2022;14(21): »64.
- Oireettomien henkilöiden testaaminen seulontaohjelman ulkopuolella on aiheellista vain
- jos henkilö ei ole osallistunut seulontaohjelmaan ja edellisestä testistä on yli 5 vuotta
- seulontaiän ylittäneillä hoidetun kohdunkaulasyövän esiasteen jälkeen, ks. kaavio «Kohdunkaulan histologinen HSIL (kaavio 6)»6.
- Älä ilman erityistä perustetta tee hrHPV-testausta, jos edeltävä alle 5 vuotta sitten tehty seulontaluonteinen hrHPV-testin tulos on ollut negatiivinen. Ks. Vältä viisaasti-suositus «Seulontaohjelman ulkopuolinen hrHPV-testaus»1.
- Oireettomien henkilöiden testaaminen seulontaohjelman ulkopuolella on aiheellista vain
- Oireisten potilaiden näytteenotosta ks. kohta Gynekologinen irtosolunäyte (papa) «»6.
Kohdunkaulasyövän esiasteet
Luonnollinen kulku
- Toistetusti todettu, pitkittynyt hrHPV-infektio voi esiasteiden kautta kehittyä kohdunkaulasyöväksi «Ylitalo N, Josefsson A, Melbye M, ym. A prospective study showing long-term infection with human papillomavirus 16 before the development of cervical carcinoma in situ. Cancer Res 2000;60(21):6027-32 »24, «Kjær SK, Frederiksen K, Munk C, ym. Long-term absolute risk of cervical intraepithelial neoplasia grade 3 or worse following human papillomavirus infection: role of persistence. J Natl Cancer Inst 201»25, «Stanley M. HPV - immune response to infection and vaccination. Infect Agent Cancer 2010;5():19 »8, «Doorbar J, Egawa N, Griffin H, ym. Human papillomavirus molecular biology and disease association. Rev Med Virol 2015;25 Suppl 1(Suppl Suppl 1):2-23 »9.
- Esiasteet voivat myös parantua spontaanisti eivätkä läheskään aina etene syöväksi «Stanley M. HPV - immune response to infection and vaccination. Infect Agent Cancer 2010;5():19 »8.
- Luonnollista kulkua kohdunkaulan levyepiteelillä on havainnollistettu kuvassa «Kohdunkaulan esiasteiden luonnollinen kulku levyepiteelillä»15.
- Levyepiteelin infektiivinen HPV-muutos eli histologinen LSIL (aikaisemmin CIN 1)
- Ei katsota esiastemuutokseksi, koska se paranee usein itsestään ilman hoitoa muutaman vuoden seurannassa ja vain noin 10 % tapauksista etenee esiastetasoiseksi «Holowaty P, Miller AB, Rohan T, ym. Natural history of dysplasia of the uterine cervix. J Natl Cancer Inst 1999;91(3):252-8 »65, «Cox JT, Schiffman M, Solomon D, ym. Prospective follow-up suggests similar risk of subsequent cervical intraepithelial neoplasia grade 2 or 3 among women with cervical intraepithelial neoplasia grade »66, «Guido R, Schiffman M, Solomon D, ym. Postcolposcopy management strategies for women referred with low-grade squamous intraepithelial lesions or human papillomavirus DNA-positive atypical squamous cell»67, «Loopik DL, Bentley HA, Eijgenraam MN, ym. The Natural History of Cervical Intraepithelial Neoplasia Grades 1, 2, and 3: A Systematic Review and Meta-analysis. J Low Genit Tract Dis 2021;25(3):221-231 »68.
- Vahvaksi esiastemuutokseksi (CIN 3) LSIL-muutoksista etenee vain noin 2 % ja syöväksi alle 0,1 % «Loopik DL, Bentley HA, Eijgenraam MN, ym. The Natural History of Cervical Intraepithelial Neoplasia Grades 1, 2, and 3: A Systematic Review and Meta-analysis. J Low Genit Tract Dis 2021;25(3):221-231 »68.
- Pahanlaatuistumisen riski suurenee iän myötä «van Oortmarssen GJ, Habbema JD. Epidemiological evidence for age-dependent regression of pre-invasive cervical cancer. Br J Cancer 1991;64(3):559-65 »69.
- Levyepiteelin esiastemuutos eli histologinen HSIL (CIN 2 ja 3)
- 30–60-vuotiailla naisilla 16–39 % histologisista HSIL-muutoksista etenisi hoitamattomina syöviksi 5–12-vuoden kuluessa «van Oortmarssen GJ, Habbema JD. Epidemiological evidence for age-dependent regression of pre-invasive cervical cancer. Br J Cancer 1991;64(3):559-65 »69, «Hakama M, Räsänen-Virtanen U. Effect of a mass screening program on the risk of cervical cancer. Am J Epidemiol 1976;103(5):512-7 »70, «Loopik DL, Bentley HA, Eijgenraam MN, ym. The Natural History of Cervical Intraepithelial Neoplasia Grades 1, 2, and 3: A Systematic Review and Meta-analysis. J Low Genit Tract Dis 2021;25(3):221-231 »68. 35-vuotiaiden ja tätä vanhempien esiastemuutoksista jopa 60 % muuttuisi hoitamattomina syöviksi elämän aikana «van Oortmarssen GJ, Habbema JD. Epidemiological evidence for age-dependent regression of pre-invasive cervical cancer. Br J Cancer 1991;64(3):559-65 »69, «Loopik DL, Bentley HA, Eijgenraam MN, ym. The Natural History of Cervical Intraepithelial Neoplasia Grades 1, 2, and 3: A Systematic Review and Meta-analysis. J Low Genit Tract Dis 2021;25(3):221-231 »68.
- CIN 3 -tasoisten esiasteiden riskin muuttua syöväksi on arvioitu olevan ainakin 12 %. Vastaavasti noin joka neljäs CIN 3 -muutos voi parantua spontaanisti 2 vuoden seurannassa «Loopik DL, Bentley HA, Eijgenraam MN, ym. The Natural History of Cervical Intraepithelial Neoplasia Grades 1, 2, and 3: A Systematic Review and Meta-analysis. J Low Genit Tract Dis 2021;25(3):221-231 »68.
- CIN 2 -tasoisista esiastemuutoksista noin 50 % paranee kahden vuoden seurannassa. Nuorilla naisilla CIN 2 -muutosten spontaani paranemistaipumus on vieläkin suurempi: alle 30-vuotiaiden CIN 2 -muutoksista 60–66 % paranee 2 vuoden seurannan aikana «Tainio K, Athanasiou A, Tikkinen KAO, ym. Clinical course of untreated cervical intraepithelial neoplasia grade 2 under active surveillance: systematic review and meta-analysis. BMJ 2018;360():k499 »71, «Loopik DL, Bentley HA, Eijgenraam MN, ym. The Natural History of Cervical Intraepithelial Neoplasia Grades 1, 2, and 3: A Systematic Review and Meta-analysis. J Low Genit Tract Dis 2021;25(3):221-231 »68, «Kyrgiou M, Bowden SJ, Ellis LB, ym. Active surveillance of cervical intraepithelial neoplasia grade 2: 2025 British Society of Colposcopy and Cervical Pathology and European Society of Gynaecologic On»72.
- hrHPV-negatiivisilla 2 vuoden seurannassa jopa yli 90 % CIN 2 -muutoksista paranee spontaanisti «Tainio K, Athanasiou A, Tikkinen KAO, ym. Clinical course of untreated cervical intraepithelial neoplasia grade 2 under active surveillance: systematic review and meta-analysis. BMJ 2018;360():k499 »71, «Loopik DL, Bentley HA, Eijgenraam MN, ym. The Natural History of Cervical Intraepithelial Neoplasia Grades 1, 2, and 3: A Systematic Review and Meta-analysis. J Low Genit Tract Dis 2021;25(3):221-231 »68, «Kyrgiou M, Bowden SJ, Ellis LB, ym. Active surveillance of cervical intraepithelial neoplasia grade 2: 2025 British Society of Colposcopy and Cervical Pathology and European Society of Gynaecologic On»72.
- Lieriöepiteelin esiastemuutos eli adenokarsinooma in situ (AIS)
- AIS on kohdunkaulan adenokarsinooman esiaste, jonka luonnollista kulkua ei tunneta tarkkaan. Muutos hoidetaan aina «Krivak TC, Rose GS, McBroom JW, ym. Cervical adenocarcinoma in situ: a systematic review of therapeutic options and predictors of persistent or recurrent disease. Obstet Gynecol Surv 2001;56(9):567-75»73.
- Valtaosa AIS-muutoksista on HPV:stä riippuvaisia, niin sanottuja usual type -muutoksia. SMILE (stratified mucin-producing intraepithelial lesion) on myös HPV:stä riippuvainen adenokarsinooman esiaste.
- Pieni osa lieriöepiteelin esiastemuutoksista on HPV:stä riippumattomia, tärkeimpinä AIS:n gastrinen tyyppi (gAIS) ja atyyppinen lobulaarinen endoservikaalinen rauhashyperplasia (atypical LEGH), molemmat gastrisen adenokarsinooman esiasteita.
- Immunosuppressiiviset tilat voivat vaikuttaa muutosten luonnolliseen kulkuun, ks. tarkemmin kohta Erityistilanteet «»5.
Diagnostiikka
- Kohdunkaulasyövän esiasteet ovat tyypillisesti oireettomia. Ensisijaisesti niitä etsitään seulonnalla.
- Kohdunkaulasyövän ja sen esiasteiden diagnoosi perustuu kolposkopiatutkimuksen yhteydessä otettaviin histologisiin näytteisiin.
- Pelkän sytologisen löydöksen tai hrHPV-testin perusteella ei ole mahdollista määrittää luotettavasti taustalla olevan muutoksen luonnetta ja vaikeusastetta.
- Jos eri menetelmillä (sytologia, kolposkopia, histopatologia) saatu tieto on keskenään ristiriitaista, potilasta on seurattava tai uusittava diagnostiset toimenpiteet. Moniammatillisesta kokouksesta on usein hyötyä.
Gynekologinen irtosolunäyte (papa)
- Oireiselle potilaalle tehdään gynekologinen tutkimus. Lisäksi oireiselta yli 20-vuotiaalta otetaan diagnostinen irtosolunäyte esiasteen tai syövän sulkemiseksi pois, kun siihen on perusteltu aihe, kuten
- toistuvat yhdyntäverenvuodot «Mohammad H, Espensen AS, Arnardóttir MB, ym. The Incidence of Cervical Intraepithelial Neoplasia or Cervical Cancer in Women Referred With Postcoital Bleeding. J Low Genit Tract Dis 2024;28(3):210-216»74, «Cohen O, Schejter E, Agizim R, ym. Postcoital bleeding is a predictor for cervical dysplasia. PLoS One 2019;14(5):e0217396 »75
- toistuvat välivuodot
- postmenopausaalinen vuoto
- jatkuva poikkeava muu kuin verinen vuoto (vetinen, limainen) «Walker S, Hamilton W. Risk of cervical cancer in symptomatic women aged ≥40 in primary care: A case-control study using electronic records. Eur J Cancer Care (Engl) 2017;26(3): »76, «Nayak PK, Mitra S, Agrawal S, ym. Role of various screening techniques in detecting preinvasive lesions of the cervix among symptomatic women and women having unhealthy cervix. J Cancer Res Ther 2021;»77, «Gao S, Song Y. Clinical pathological and molecular features of 100 patients with gastric-type cervical adenocarcinoma. Diagn Pathol 2025;20(1):73 »78
- kohdunnapukan makroskooppiset muutokset.
- 30 vuotta täyttäneiltä otetaan papanäytteen lisäksi hrHPV-näyte.
- Seksitautien testaus ja muu gynekologinen infektiodiagnostiikka tulee muistaa (ks. Käypä hoito -suositus Seksitaudit «Seksitaudit»2), «Seksitaudit. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.»79, «Anttila T, Saikku P, Koskela P, ym. Serotypes of Chlamydia trachomatis and risk for development of cervical squamous cell carcinoma. JAMA 2001;285(1):47-51 »80, «Smith JS, Bosetti C, Muñoz N, ym. Chlamydia trachomatis and invasive cervical cancer: a pooled analysis of the IARC multicentric case-control study. Int J Cancer 2004;111(3):431-9 »81.
- Papanäytteen ottamisesta oireettomilta henkilöiltä ks. kohta Seulontaluonteinen näytteenotto seulontaohjelman ulkopuolella «»7.
- Irtosolukokeen sytologisen tutkimuksen herkkyys ja tarkkuus eivät ole ihanteelliset.
- Papan herkkyys tunnistaa histologisia HSIL-muutoksia vaihtelee muun muassa näytteiden ja niiden analysoinnin laadun sekä sytologisen löydöksen raja-arvon (ASC-US/LSIL/HSIL) mukaan. Esimerkiksi ASC-US- tai LSIL-raja-arvoilla herkkyys tunnistaa histologisia HSIL-muutoksia lienee 60–80 % «Koliopoulos G, Nyaga VN, Santesso N, ym. Cytology versus HPV testing for cervical cancer screening in the general population. Cochrane Database Syst Rev 2017;8(8):CD008587 »82, «Nanda K, McCrory DC, Myers ER, ym. Accuracy of the Papanicolaou test in screening for and follow-up of cervical cytologic abnormalities: a systematic review. Ann Intern Med 2000;132(10):810-9 »83.
- Papan herkkyys tunnistaa AIS- ja adenokarsinoomamuutoksia on rajallinen sekä näytteenottoon liittyvien että tulkinnallisten ongelmien vuoksi, eikä sytologiaan perustuva seulonta ole vähentänyt adenokarsinoomien ilmaantuvuutta «Moriarty AT, Wilbur D. Those gland problems in cervical cytology: faith or fact? Observations from the Bethesda 2001 terminology conference. Diagn Cytopathol 2003;28(4):171-4 »84.
- Erityisesti hrHPV-positiivisilla todettuihin lieriösolumuutoksiin liittyy kuitenkin merkittävä syöpäriski «Norman I, Yilmaz E, Hjerpe A, ym. Atypical glandular cells and development of cervical cancer: Population-based cohort study. Int J Cancer 2022;151(11):2012-2019 »85, «Wang J, Andrae B, Sundström K, ym. Risk of invasive cervical cancer after atypical glandular cells in cervical screening: nationwide cohort study. BMJ 2016;352():i276 »86, «Zhou X, Lin W, Qin Y, ym. Correlation of immediate prevalence of cervical precancers and cancers with HPV genotype and age in women with atypical glandular cells cytology: A retrospective analysis of »87. Erään tutkimuksen mukaan 2 vuoden seurannassa 60–80 %:lla todettiin vähintään CIN 3- tai AIS-tasoinen muutos ja lähes 20 %:lla invasiivinen syöpä «Norman I, Yilmaz E, Hjerpe A, ym. Atypical glandular cells and development of cervical cancer: Population-based cohort study. Int J Cancer 2022;151(11):2012-2019 »85.
- Suomessa kaikissa gynekologisen irtosolunäytteen sytologian raportoinneissa käytetään Bethesda 2014 -luokitusta «Nayar R, Wilbur, D. (Eds.) The Bethesda System for Reporting Cervical Cytology. Definitions, Criteria, and Explanatory Notes. Springer. ISBN 978-3-319-11074-5, 2015»88, ks. taulukko «Bethesda-järjestelmä 2014 »3.
- Normaalilöydös ilmoitetaan diagnoosilla "Ei epiteelisoluatypiaa" tai NILM (negative for intraepithelial lesion or malignancy).
- Soluatypioiden (levy- ja lieriösoluatypiat) aiheuttamat jatkotoimenpiteet esitetään kaavioissa «Lievät levyepiteeliatypiat (kaavio 1)»1, «Vahvat levyepiteeliatypiat (kaavio 2)»2, «Lieriösoluatypiat (kaavio 3)»3, «Raskausajan soluatypiat (kaavio 4)»4 ja kolposkopian aiheet taulukossa « Kolposkopian aiheet ja kiireellisyys. Lähteet: , , , , , , , .»4.
| Luokitus | Vastaus | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Näytetyyppi | Sivelyvalmiste tai nestepapa | |
| Näytteen edustavuus | Riittävä | |
| Riittävä, lieriösolut puuttuvat | Näytettä ei ole saatu junktioalueelta, mikä on yleistä postmenopausaalisilla ja sähkösilmukkahoidon jälkeen. Uusi näyte on harvoin tarpeen. | |
| Tulkinta epävarma (syy) | Uusi näyte harkinnan mukaan. | |
| Ei tulkittavissa (syy) | Uusi näyte tarvitaan. | |
| Yleinen luokitus | Ei epiteelisoluatypiaa: NILM (negative for intraepithelial neoplasia) | |
| Epiteelisoluatypia | Ks. tarkemmin kohdat Levyepiteeliatypia «»8 ja Lieriöepiteeliatypia «»9. | |
| Muu muutos, ks. lausunto | ||
| Normaalista poikkeavat mikrobit | Bakteerivaginoosi, clue-soluja | Tarvittaessa mikrobispesifinen hoito. |
| Sekafloora | ||
| Sieni | ||
| Actinomyces | ||
| Trichomonas vaginalis | ||
| Herpes | ||
| Sytomegalovirus | ||
| Muut ei-neoplastiset muutokset | Inflammaatio | Tarvittaessa mikrobispesifinen hoito ja seuranta kliinisen tarpeen tai sytologin suosituksen mukaan. |
| Regeneraatio | Ei vaadi jatkotoimenpiteitä, ellei sytologi suosita seurantanäytettä tai kolposkopiaa. | |
| Sädetysmuutos | Sytologin suosituksen mukaan seurantanäyte 4–12 kuukauden kuluttua tai kolposkopia, jos muutos on vahva tai toistuva. | |
| Ehkäisykierukan aiheuttama muutos | ||
| Endometriaalisia soluja yli 45-vuotiaalla | Postmenopausaalisella henkilöllä löydös rinnastetaan postmenopausaaliseen vuotoon. | |
| Lieriösoluja kohdunpoiston jälkeen | Tavallisin syy on, ettei kohdunkaulaa ole poistettu. | |
| Atrofia | Paikallinen estrogeenihoito ja seurantanäyte sytologin suosituksen mukaan. | |
| Sytolyysi | ||
| Tuubametaplasia | Reaktiivinen muutos, ei vaadi seurantaa | |
| Levyepiteelimetaplasia | Normaali löydös | |
| Keratoottiset muutokset | Reaktiivinen muutos, ei vaadi seurantaa | |
| Raskauteen liittyvät muutokset | ||
| Levyepiteeliatypia | ASC-US | Jatkotutkimukset ks. taulukko « Kolposkopian aiheet ja kiireellisyys. Lähteet: , , , , , , , .»4 |
| ASC-H (HSIL-muutosta ei voida sulkea pois) | ||
| LSIL (lievä epiteelivaurio) | ||
| HSIL (vahva epiteelivaurio) | ||
| Levyepiteelikarsinooma | ||
| Lieriöepiteeliatypia | AGC-NOS endoserviksin soluissa | Jatkotutkimukset ks. taulukko « Kolposkopian aiheet ja kiireellisyys. Lähteet: , , , , , , , .»4 |
| AGC-FN endoserviksin soluissa | ||
| AGC-NOS endometriumin soluissa | ||
| AGC-NOS, alkuperä ei määritettävissä | ||
| AGC-FN, alkuperä ei määritettävissä | ||
| Endoserviksin adenokarsinooma in situ (AIS) | ||
| Endoserviksin adenokarsinooma | ||
| Endometriumin adenokarsinooma | ||
| Ekstrauteriininen adenokarsinooma | ||
| Adenokarsinooma, NOS | ||
| Hormonivaikutus | Kypsyysindeksi | |
| Vastaa ikää ja esitietoja | ||
| Ei vastaa ikää ja esitietoja (syy) | ||
| Ei voida tulkita (syy) |
Kolposkopia
- Kolposkopialla tarkoitetaan kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten tutkimista suurentavalla optisella laitteella. Ks. Duodecimin Oppiportin verkkokurssi «https://www.oppiportti.fi/op/dvk00098»3 (vaatii käyttöoikeuden).
- Kolposkopistin tulisi olla asianmukaisesti kouluttautunut, ja vähintään yksikön vastuuhenkilön tulisi olla sertifioitu (ks. lisätietoa sertifikaatista Suomen Kolposkopiayhdistyksen sivuilta «https://www.kolposkopiayhdistys.fi/kolposkopiasertifikaatti»4).
- Kolposkopian herkkyys löytää HSIL-muutokset on eri tutkimusten mukaan noin 60–87 % «Massad LS, Collins YC. Strength of correlations between colposcopic impression and biopsy histology. Gynecol Oncol 2003;89(3):424-8 »89, «Mitchell MF, Schottenfeld D, Tortolero-Luna G, ym. Colposcopy for the diagnosis of squamous intraepithelial lesions: a meta-analysis. Obstet Gynecol 1998;91(4):626-31 »90. Kolposkopian tarkkuus paranee, kun irtosolukokeen tulos on tiedossa ennen tutkimusta «Etherington IJ, Luesley DM, Shafi MI, ym. Observer variability among colposcopists from the West Midlands region. Br J Obstet Gynaecol 1997;104(12):1380-4 »91, «Pretorius RG, Belinson JL, Zhang WH, ym. The colposcopic impression. Is it influenced by the colposcopist's knowledge of the findings on the referral Papanicolaou smear? J Reprod Med 2001;46(8):724-8 »92.
- Ks. lisätietoa kolposkopian laatuvaatimuksista «Lisätietoa Kolposkopian laatuvaatimuksista»2.
- Kolposkopian yhteydessä otetaan kudosnäytteitä ja tarvittaessa papa- ja hrHPV-näyte.
- Laaja-alaisesta muutoksesta on suositeltavaa ottaa useita kudosnäytteitä vakavimmilta vaikuttavilta muutosalueilta.
- Näytteenoton yhteydessä kannattaa tarjota paikallispuudutusta.
- Jos sytologinen löydös on HSIL tai ASC-H ja muuntumisalueen tyyppi on 3 (TZ 3), suositellaan biopsioiden sijaan näytteen ottamista sähkösilmukalla «Baldauf JJ, Dreyfus M, Ritter J, ym. An analysis of the factors involved in the diagnostic accuracy of colposcopically directed biopsy. Acta Obstet Gynecol Scand 1997;76(5):468-73 »93.
- Jos sytologinen löydös on AGC-FN endoserviksin soluissa, otetaan biopsioiden sijasta sähkösilmukkanäyte «Teoh D, Musa F, Salani R, ym. Diagnosis and Management of Adenocarcinoma in Situ: A Society of Gynecologic Oncology Evidence-Based Review and Recommendations. Obstet Gynecol 2020;135(4):869-878 »94.
- Jos kudosnäytettä ei oteta, syy siihen on aina ilmoitettava.
- Tapauksissa, joissa on tyydytty pelkkään kolposkopiaan ilman näytteenottoa, on tutkimusten mukaan jäänyt toteamatta jopa yli puolet invasiivisista muutoksista «Hopman EH, Kenemans P, Helmerhorst TJ. Positive predictive rate of colposcopic examination of the cervix uteri: an overview of literature. Obstet Gynecol Surv 1998;53(2):97-106 »95.
- Koepalan otto muutoksesta voi vähentää etenemistä ja lisätä spontaania paranemista «Nasiell K, Nasiell M, Vaćlavinková V. Behavior of moderate cervical dysplasia during long-term follow-up. Obstet Gynecol 1983;61(5):609-14 »96.
- Jos potilas on postmenopausaalinen tai muutoin todetaan limakalvoatrofia, paikallisestrogeenin käyttöä suositellaan vähintään 2 viikon ajan ennen kolposkopiaa.
- Paikallishoito saattaa vähentää TZ 3:n esiintyvyyttä ja toimenpiteen jälkeistä kohdunkaulakanavan stenosoitumista ja helpottaa emättimen epiteelin atypioiden arvioimista «Piccoli R, Mandato VD, Lavitola G, ym. Atypical squamous cells and low squamous intraepithelial lesions in postmenopausal women: implications for management. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2008;140(»97, «Makkar B, Batra S, Gandhi G, ym. Vaginal misoprostol versus vaginal estradiol in overcoming unsatisfactory colposcopy. Gynecol Obstet Invest 2014;77(3):176-9 »98, «Richards A, Dalrymple C. Abnormal cervicovaginal cytology, unsatisfactory colposcopy and the use of vaginal estrogen cream: an observational study of clinical outcomes for women in low estrogen states»99.
- Kolposkopiatutkimuksen aiheet ja kiireellisyys esitetään taulukossa « Kolposkopian aiheet ja kiireellisyys. Lähteet: , , , , , , , .»4. Levyepiteeli- ja lieriösolumuutosten osalta suositeltavat jatkotoimenpiteet esitetään tarkemmin kaavioissa «Lievät levyepiteeliatypiat (kaavio 1)»1, «Vahvat levyepiteeliatypiat (kaavio 2)»2, «Lieriösoluatypiat (kaavio 3)»3, «Raskausajan soluatypiat (kaavio 4)»4 .
| Kolposkopian aihe | Kiireellisyys | |
|---|---|---|
| * Papa ja hrHPV-näyte tulee ottaa ennen kolposkopiaa | ||
| Makroskooppinen epäily syövästä | Heti (1–7 vrk) | |
| Solumuutokset | Karsinooma | Heti (1–7 vrk) |
| HSIL | Kuukauden kuluessa | |
| ASC-H | Kuukauden kuluessa | |
| LSIL | Vähintään 30-vuotias: 6 kuukauden kuluessa | |
| Alle 30-vuotias: Seurantanäyte 12 kuukauden kuluttua. Jos löydös on tällöin ASC-US tai vahvempi, lähete viimeisimmän solumuutoksen mukaisella kiireellisyydellä. | ||
| Toistuva ASC-US 18–24 kuukauden seurannassa | hrHPV-positiivinen: 6 kuukauden kuluessa | |
| hrHPV-negatiivinen: Kolposkopia ei ole tarpeellinen | ||
| AIS | 2–4 viikon kuluessa | |
| Lieriöatypia endoserviksissä tai alkuperä ei määritettävissä, epäily neoplasiasta (AGC-FN) | 2–4 viikon kuluessa | |
| Lieriöatypia endoserviksissä tai alkuperä ei määritettävissä, merkitys epäselvä (AGC-NOS) | hrHPV-positiivinen tai ei tiedossa: Kuukauden kuluessa | |
| hrHPV-negatiivinen: 6 kuukauden kuluessa, oireiden mukaan tarvittaessa aiemmin | ||
| Lieriöatypia endometriumin soluissa | Ensisijaisesti kliininen tutkimus. Jos endometriumnäyte ja ultraäänitutkimus eivät selvitä tilannetta, suositetaan kolposkopiaa kuukauden kuluessa | |
| Toistuva hrHPV-positiivisuus yli 18–24 kuukauden seurannassa, sytologia normaali | 6 kuukauden kuluessa | |
| Muut löydökset (ei soluatypiaa) | Regeneraatio tai sädetysmuutos vain, jos sytologi suosittaa kolposkopiaa | Kuukauden kuluessa |
| Epäselvät vuotovaivat* | Toistuvat yhdyntäverenvuodot | Makroskooppinen epäily syövästä: Heti (1–7 vrk) |
| Kohdunsuu makroskooppisesti normaali ja muut syyt (infektiot, seksitaudit) suljettu pois tai hoidettu: 3 kuukauden kuluessa | ||
| Jatkuva poikkeava muu kuin verinen vuoto (vetinen, limainen) | Jos endometriumnäyte ja ultraäänitutkimus eivät selvitä tilannetta, suositetaan kolposkopiaa 3 kuukauden kuluessa | |
| Muut* | Kohdunkaulan makroskooppiset kondyloomat | 3 kuukauden kuluessa |
| Emättimen ja ulkosynnytinten pitkittyneet vaivat | Makroskooppinen epäily syövästä tai parantumaton haavauma | Heti (1–7 vrk) |
- Kolposkopiassa keskeistä on arvioida kohdunnapukan muuntumisalue (transformation zone, TZ) ja junktio huolellisesti. Myös muut kohdunkaulan osat, kohdunkaulakanava, emätin ja ulkosynnyttimet tarkastellaan.
- Muuntumisalue jaetaan IFCPC:n (Internatiol Federation of Cervical Pathology and Colposcopy) luokittelun mukaan kolmeen tyyppiin, ks. kuva «Muuntumisalueen (transformation zone, TZ) tyypit»13:
- Tyyppi I, TZ 1. Muutos (suuri tai pieni) on täysin ektoservikaalinen. Junktio on kokonaan näkyvissä.
- Tyyppi II, TZ 2. Muutos sijaitsee osittain kohdunkaulakanavassa, mutta junktio saadaan apuvälineillä (esim. pumpulipuikko, endoserviksspekula) kauttaaltaan näkyviin. Muutoksen ektoservikaalinen eli näkyvä osuus voi olla suuri tai pieni.
- Tyyppi III, TZ 3. Muutos sijaitsee osittain tai kokonaan kohdunkaulakanavassa, eikä junktiota saada apuvälineilläkään kokonaan näkyviin. Muutoksen näkyvä osuus voi olla suuri tai pieni.
- Kolposkopialöydökset luokitellaan systemaattisesti, ensisijaisesti Swede score -kolposkopiaindeksin mukaisesti (taulukko « Kolposkopialöydösten luokittelu Swede score -kolposkopiaindeksin mukaan »5). Kolposkopiasta potilastietoihin kirjattavat tiedot on listattu taulukoon « Kolposkopiatutkimuksesta potilaskertomukseen kirjattavat tiedot »6.
- Kolposkopian toteutukseen opastetaan laajemmin Duodecimin Oppiportin verkkokurssilla «https://www.oppiportti.fi/dvk00098»5 (vaatii käyttöoikeuden).
- Kohdunkaulakanavan kaavintanäyte (endoserviksinäyte, ECC) «Massad LS, Perkins RB, Naresh A, ym. Colposcopy Standards: Guidelines for Endocervical Curettage at Colposcopy. J Low Genit Tract Dis 2023;27(1):97-101 »104, «McGee AE, Alibegashvili T, Elfgren K, ym. European consensus statement on expert colposcopy. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2023;290():27-37 »105, «Behrens AS, Dietl AK, Adler W, ym. Evaluation of endocervical curettage (ECC) in colposcopy for detecting cervical intraepithelial lesions. Arch Gynecol Obstet 2024;310(6):3037-3045 »106, «Liu AH, Walker J, Gage JC, ym. Diagnosis of Cervical Precancers by Endocervical Curettage at Colposcopy of Women With Abnormal Cervical Cytology. Obstet Gynecol 2017;130(6):1218-1225 »107, «Denehy TR, Gregori CA, Breen JL. Endocervical curettage, cone margins, and residual adenocarcinoma in situ of the cervix. Obstet Gynecol 1997;90(1):1-6 »108, «van der Marel J, Rodriguez A, Del Pino M, ym. The Value of Endocervical Curettage in Addition to Biopsies in Women Referred to Colposcopy. J Low Genit Tract Dis 2015;19(4):282-7 »109.
- Rutiinimaisesta kohdunkaulakanavan kaavintanäytteen otosta ei ole ilmeistä hyötyä «Rutiinimaisesta endoserviksi-näytteenotosta ei ilmeisesti ole hyötyä.»B.
- Sen sijaan TZ 3 -tilanteessa ja kohdunkaulakakanavaan jatkuvaa muutosta epäiltäessä näytteestä saattaa olla hyötyä.
- Näytteenotto tulisi tehdä paikallispuudutuksessa.
- On syytä muistaa, ettei normaali ECC-löydös varmuudella sulje pois esiastemuutosta tai syöpää «Denehy TR, Gregori CA, Breen JL. Endocervical curettage, cone margins, and residual adenocarcinoma in situ of the cervix. Obstet Gynecol 1997;90(1):1-6 »108.
- Raskaus on vasta-aihe kohdunkaulan kaavintanäytteen otolle.
- Kansainväliset suositukset ohjeistavat harkitsemaan HIV-näytteenottoa esiasteen tai syövän toteamisen yhteydessä «HIV Indicator Conditions. http://hiveurope.eu/Finalised-Projects/Guidance-HIV-Indicator-Conditions»110, «HIV-testing-guidelines-2020.pdf (bhiva.org)»111.
- HIV-testauksen katsotaan olevan kustannusvaikuttavaa, jos diagnosoimattomien HIV-positiivisten määrä väestössä ylittää 0,1 % «HIV Indicator Conditions. http://hiveurope.eu/Finalised-Projects/Guidance-HIV-Indicator-Conditions»110. Testi kannattanee siis ottaa kolposkopian yhteydessä ainakin niiltä maahanmuuttajataustaisilta naisilta, jotka tulevat maista, jossa HIV-infektio on yleinen «Carlander C, Marrone G, Brännström J, ym. Assessing cervical intraepithelial neoplasia as an indicator disease for HIV in a low endemic setting: a population-based register study. BJOG 2017;124(11):16»112.
| 0 pistettä | 1 piste | 2 pistettä | |
|---|---|---|---|
| Leesion reunat | Epäselvät tai hahtuvaiset reunat | Terävä mutta epäsäännöllinen muoto, kulmikkaat, rosoiset reunat, "karttamainen", satelliitit | Terävät, tasaiset tai kuoriutuvat reunat Leesion sisäinen reuna |
| Väri | Läpinäkyvä, hento vaaleus | Keskimääräinen, maitomainen vaaleus | Vahva, samea, vaaleus, harmahtava, kellertävä |
| Verisuonet | Hento, säännöllinen suonitus sekä punktaatti tai mosaikismi | Ei suonitusta | Karkea punktaatti tai mosaikismi, epäsäännöllisyys |
| Muutoksen koko | < 5 mm | 5–15 mm tai 2 neljännestä | > 15 mm, 3 tai 4 neljännestä tai rajautuu endoservikaalisesti |
| Jodivärjäys | Ruskea | Läiskäisesti tai hennosti keltainen | Selkeän keltainen |
| Tulkinta: 8 pistettä tai enemmän viittaa histologiseen HSIL-muutokseen (CIN 2 tai vaikeampi muutos) (herkkyys 38 %, tarkkuus 95 %, positiivinen ennustearvo 83 % ja negatiivinen ennustearvo 70 %) «Bowring J, Strander B, Young M, ym. The Swede score: evaluation of a scoring system designed to improve the predictive value of colposcopy. J Low Genit Tract Dis 2010;14(4):301-5 »113, «Strander B, Ellström-Andersson A, Franzén S, ym. The performance of a new scoring system for colposcopy in detecting high-grade dysplasia in the uterine cervix. Acta Obstet Gynecol Scand 2005;84(10):1»114. | |||
| Lähetteen tai tutkimuksen aihe |
| Edeltävä solumuutos (papavastaus) |
| Muuntumisvyöhykkeen tyyppi (TZ-tyyppi) |
| Kuvaus kolposkopialöydöksistä IFCPC:n (Internatiol Federation of Cervical Pathology and Colposcopy) luokituksen mukaan käyttämällä apuna esimerkiksi Swede scorea (ks. taulukko « Kolposkopialöydösten luokittelu Swede score -kolposkopiaindeksin mukaan »5) |
| Kolposkooppinen diagnoosi |
| Digitaalinen kuva leesiosta, mikäli mahdollista |
Histopatologinen tutkimus
- Histologisessa diagnostiikassa tutkimustuloksen toistettavuus on yleisesti kohtalaisen hyvä, mutta infektiivisten HPV-muutosten (histologinen LSIL) osalta huono «Stoler MH, Schiffman M, Atypical Squamous Cells of Undetermined Significance-Low-grade Squamous Intraepithelial Lesion Triage Study (ALTS) Group. Interobserver reproducibility of cervical cytologic an»115, «Woodhouse SL, Stastny JF, Styer PE, ym. Interobserver variability in subclassification of squamous intraepithelial lesions: Results of the College of American Pathologists Interlaboratory Comparison P»116, «Carreon JD, Sherman ME, Guillén D, ym. CIN2 is a much less reproducible and less valid diagnosis than CIN3: results from a histological review of population-based cervical samples. Int J Gynecol Patho»117, «Reuschenbach M, Wentzensen N, Dijkstra MG, ym. p16INK4a immunohistochemistry in cervical biopsy specimens: A systematic review and meta-analysis of the interobserver agreement. Am J Clin Pathol 2014;1»118.
- Luotettava histopatologinen tutkimus edellyttää oikein kohdistettuja (ks. kohta Kolposkopia «»10) ja riittävän kokoisia (yli 3 mm:n) näytteitä. Myös stroomaa eli tukikudosta pitää olla mukana.
- PAD-lausunnossa ilmoitetaan
- preparaatin mitat
- sisältyykö näytteeseen junktio tai muuntumisalue
- levy- ja lieriöepiteelin muutokset
- HSIL-muutoksissa myös CIN-luokitus
- sähkösilmukkapreparaattien osalta lisäksi
- esiasteen tai invasiivisen muutoksen tervekudosmarginaalit endo- ja ektoservikaalisuuntaan tai muutoksen ulottuminen resektiopinnalle
- invasiivisista muutoksista invaasion suurin syvyys ja invasiivisen komponentin läpimitta sekä mahdollinen lymfovaskulaarinen invaasio.
Hoito
- Kohdunkaulasyövän esiaste hoidetaan sähkösilmukalla kolposkopiaohjauksessa. Pääsääntöisesti hoito toteutetaan polikliinisesti paikallispuudutuksessa. Leikkaussalioloja tai anestesiaa tarvitaan vain poikkeustapauksissa. Hoidon tarkoitus on poistaa muutos kokonaan.
- Sähkösilmukkahoidosta käytetään kansainvälisesti lyhenteitä LLETZ (large loop excision of the transformation zone) ja LEEP (loop electrosurgical excision procedure).
- Histologisen diagnoosin on oltava selvillä ennen hoitoa. Hoitopäätös tehdään sytologian, kolposkopian ja histologian yhteistuloksen perusteella. Tavanomaiset hoitolinjat on esitetty kaavioissa «Lievät levyepiteeliatypiat (kaavio 1)»1,
«Vahvat levyepiteeliatypiat (kaavio 2)»2,
«Lieriösoluatypiat (kaavio 3)»3,
«Raskausajan soluatypiat (kaavio 4)»4,
«Kohdunkaulan histologinen LSIL (kaavio 5)»5,
«Kohdunkaulan histologinen HSIL (kaavio 6)»6,
«CIN 2 -muutoksen seuranta (kaavio 7)»7,
«HPV:stä riippuvainen AIS (kaavio 8)»8
.
- Potilaan iällä, raskaus- ja synnytysanamneesilla sekä sairaushistorialla voi olla vaikutusta hoitopäätöksiin sekä hoidon toteutukseen. Tarvittaessa suositellaan moniammatillista arviota yksilöllistä suunnitelmaa varten.
- Välitön hoito (select and treat) ilman edeltävää histologista varmistusta voidaan tehdä seuraavissa erityistapauksissa «Välitön sähkösilmukkahoito (select and treat) on suositeltava hoitomuoto potilaille, joilla p apakokeessa on todettu sytologinen HSIL-löydös ja kolposkopiassa todetaan high grade dysplasiaan sopiva muutoksia.»B:
- sytologisessa näytteessä on AGC-FN endoserviksin soluissa tai alkuperä ei määritettävissä
- sytologisessa näytteessä on HSIL tai ASC-H, ja kolposkopiassa muuntumisalueen tyyppi on TZ 3
- sytologisessa näytteessä on HSIL, ja kokeneen kolposkopistin arvion mukaan kolposkooppinen diagnoosi on HSIL (Swede score vähintään 8), ks. taulukko « Kolposkopialöydösten luokittelu Swede score -kolposkopiaindeksin mukaan »5.
- Turhien ja mahdollisesti haitallisten hoitojen välttämiseksi välitöntä hoitoa ei tule tehdä muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa «TOMBOLA Group. Biopsy and selective recall compared with immediate large loop excision in management of women with low grade abnormal cervical cytology referred for colposcopy: multicentre randomised »119, «Shafi MI, Luesley DM, Jordan JA, ym. Randomised trial of immediate versus deferred treatment strategies for the management of minor cervical cytological abnormalities. Br J Obstet Gynaecol 1997;104(5)»120.
- Hoito toteutetaan TZ-tyyppi huomioiden, jotta muuntumisalue saadaan riittävästi hoidettua. Ohjeelliset suositukset tavoiteltavista poistosyvyyksistä on esitetty taulukossa « Sähkösilmukkahoito eri muuntumisalueen tyypeissä. Muokattu lähteestä NHS cervical screening programme . »7.
| TZ-tyyppi | Poiston syvyys vähintään | Poiston syvyys enintään | Huomioitavaa |
|---|---|---|---|
| * Top hat -toimenpiteen tavoitteena on saada kaksi ehjää konusta patologin arvioitavaksi. | |||
| TZ 1 | 7 mm | 10 mm | |
| TZ 2 | 10 mm | 15 mm | |
| TZ 3 | 15 mm | 25 mm | Vaatii käytännössä top hat -poiston* |
- Hoidon laadun seuraamisessa voi hyödyntää Euroopan kolposkopiayhdistysten kattojärjestön EFC:n (European Federation for Colposcopy and Cervical Cancer Prevention) laatukriteereitä «Lisätietoa Kolposkopian laatuvaatimuksista»2, joiden mukaan
- yli 85 %:sta kohdunkaulan konisaatiota tai sähkösilmukkahoitoa edeltävistä biopsioista tulisi löytyä vähintään esiastetasoinen muutos
- yli 80 %:ssa hoidollisista sähkösilmukkatoimenpiteistä näytteen reunojen tulisi olla esiastemuutoksesta vapaat.
- Mikäli potilas ei sovellu sähkösilmukkahoitoon, muita hoitovaihtoehtoja (kohdunpoisto, laser, veitsikonisaatio) voidaan harkita.
- Sähkösilmukkahoidon keskeisimmät välittömät ja myöhäiset haittavaikutukset sekä niiden yleisyys on esitetty taulukossa « Sähkösilmukkahoidon haittavaikutukset. Lähteet: , , , »8.
| Haittavaikutus | Välitön | Myöhäinen |
|---|---|---|
| Verenvuoto | 2–12 % | 1–15 % |
| Kipu | 2–18 % | - |
| Kohdunkaulakanavan ahtautuminen | - | 2–37 % |
| Sisäsynnytintulehdus (pelvic inflammatory disease, PID) | - | < 1 % |
Infektiivinen HPV-muutos eli histologinen LSIL
- Infektiivinen HPV-muutos ei vaadi hoitoa. Seurannassa huomioidaan kuitenkin edeltävän sytologisen näytteen vastaus ja hrHPV-testin tulos. Seurantasuositukset on kuvattu kaavioissa «Lievät levyepiteeliatypiat (kaavio 1)»1,
«Vahvat levyepiteeliatypiat (kaavio 2)»2,
«Lieriösoluatypiat (kaavio 3)»3,
«Raskausajan soluatypiat (kaavio 4)»4,
«Kohdunkaulan histologinen LSIL (kaavio 5)»5
.
- Jos histologista LSIL-muutosta edeltävä sytologinen löydös oli HSIL tai ASC-H, tehdään 6 kuukauden kuluttua uusi kolposkopia näytteenottoineen (ks. kaavio «Vahvat levyepiteeliatypiat (kaavio 2)»2).
Levyepiteelin esiaste eli histologinen HSIL
- Hoito on aiheellinen, koska muutoksen spontaani paraneminen on harvinaisempaa ja eteneminen todennäköisempää (ks. kohta Kohdunkaulasyövän esiasteet: Luonnollinen kulku «»11).
- Sähkösilmukkahoito on ensisijainen jatkotoimenpide sekä CIN 2- että CIN 3 -tasoisten HSIL-muutosten hoidossa (kaavio «Kohdunkaulan histologinen HSIL (kaavio 6)»6).
- Yhdessä rekisteripohjaisessa tutkimuksessa potilailla, joilla oli hoitamattomia CIN 2 -tasoisia HSIL-muutoksia, todettiin 20 vuoden seurannassa nelinkertainen myöhemmän kohdunkaulasyövän riski verrattuna paikallisella poistolla hoidettuihin (2,7 % vs. 0,8 %) «Lycke KD, Kahlert J, Petersen LK, ym. Untreated cervical intraepithelial neoplasia grade 2 and subsequent risk of cervical cancer: population based cohort study. BMJ 2023;383():e075925 »126. Suurin myöhemmän syövän riski todettiin vähintään 30-vuotiaana CIN 2 -diagnoosin saaneilla, joille ei ollut tehty hoitoa.
- Poikkeuksena CIN 2 -muutoksen seurantaa (kaavio «CIN 2 -muutoksen seuranta (kaavio 7)»7) voidaan suositella seuraaville ryhmille:
- hyvin nuoret (alle 25-vuotiaat) «Kyrgiou M, Bowden SJ, Ellis LB, ym. Active surveillance of cervical intraepithelial neoplasia grade 2: 2025 British Society of Colposcopy and Cervical Pathology and European Society of Gynaecologic On»72
- nuorena (alle 20-vuotiaana) HPV-rokotetut, joilla hoitamattoman CIN 2 -muutoksen eteneminen vaikeampiasteiseksi on vähäisempää kuin rokottamattomilla tai vanhempana rokotetuilla «Krog L, Lycke KD, Kahlert J, ym. Risk of progression of cervical intraepithelial neoplasia grade 2 in human papillomavirus-vaccinated and unvaccinated women: a population-based cohort study. Am J Obst»127.
- CIN 2 -muutoksen seuranta säännöllisin kolposkopioin ja näytteenotoin on mahdollista myös, jos potilas suunnittelee vielä raskautta ja on halukas sekä kykenevä sitoutumaan seurantaan «Kyrgiou M, Bowden SJ, Ellis LB, ym. Active surveillance of cervical intraepithelial neoplasia grade 2: 2025 British Society of Colposcopy and Cervical Pathology and European Society of Gynaecologic On»72. Seuraavien edellytysten tulisi kuitenkin täyttyä:
- Kolposkopiassa koko muuntumis- ja solumuutosalueen on oltava arvioitavissa (TZ-tyyppi 1 tai 2).
- Histopatologisen tutkimuksen tulisi olla gynekologiaan perehtyneen patologin tekemä. Jos kliinisissä tai histopatologisissa löydöksissä on epäselvyyttä tai ristiriitaa, löydöksiä on suositeltavaa käsitellä moniammatillisessa kokouksessa ennen hoitolinjasta päättämistä.
- Taustalla ei ole aiempaa hoidettua kohdunkaulan esiastemuutosta tai anogenitaalialueen syöpää.
- Potilaalla ei ole pitkäaikaista immunosuppressiota perussairauden tai lääkityksen vuoksi.
- Potilasta on informoitu asianmukaisesti seurannan kestosta, riskeistä ja myöhemmän hoidon aiheista.
- CIN 2 -muutoksen seurantaa harkittaessa on arvioitava tiedossa olevat ennustetekijät «Tainio K, Athanasiou A, Tikkinen KAO, ym. Clinical course of untreated cervical intraepithelial neoplasia grade 2 under active surveillance: systematic review and meta-analysis. BMJ 2018;360():k499 »71, «Bergqvist L, Virtanen A, Kalliala I, ym. Predictors for regression and progression of actively surveilled cervical intraepithelial neoplasia grade 2: A prospective cohort study. Acta Obstet Gynecol Sc»128, «Frayle H, Gori S, Pagan A, ym. Predictive biomarkers for regression in women undergoing active surveillance for cervical intraepithelial neoplasia grade 2: A prospective multicenter study in Italy. In»131.
- Nuorena saatu HPV-rokotus.
- Potilaan alle 30 vuoden ikä saattaa lisätä muutoksen spontaanin paranemisen todennäköisyyttä.
- Alle 30-vuotiaiden CIN 2 -muutoksista 60 % parani 2 vuoden seurannan aikana laajassa meta-analyysissä «Tainio K, Athanasiou A, Tikkinen KAO, ym. Clinical course of untreated cervical intraepithelial neoplasia grade 2 under active surveillance: systematic review and meta-analysis. BMJ 2018;360():k499 »71.
- hrHPV-negatiivisuus muutoksen toteamisen yhteydessä lisää spontaanin paranemisen todennäköisyyttä.
- HPV 16 on joissakin tutkimuksissa liitetty vähäisempään spontaaniin paranemiseen «Kylebäck K, Ekeryd-Andalen A, Greppe C, ym. Active expectancy as alternative to treatment for cervical intraepithelial neoplasia grade 2 in women aged 25 to 30 years: ExCIN2-a prospective clinical mul»129, «Damgaard R, Jenkins D, Stoler MH, ym. p16(INK4a) and HPV E4 immunohistochemistry for the prediction of regression of cervical intraepithelial neoplasia grade 2-A historical cohort study. Int J Cancer »130, «Frayle H, Gori S, Pagan A, ym. Predictive biomarkers for regression in women undergoing active surveillance for cervical intraepithelial neoplasia grade 2: A prospective multicenter study in Italy. In»131.
- Kookas muutosalue (> ¾ muuntumisalueesta) lisää muutoksen etenemisriskiä seurannassa.
- Edeltävä sytologinen HSIL tai ASC-H lisää muutoksen etenemisriskiä seurannassa.
- Sytologian p16/Ki-67-negatiivisuus ja DNA-metylaationegatiivisuus (FAM19A4/miR124-2) diagnoosivaiheessa lisäsivät muutoksen lievittymisen tai häviämisen todennäköisyyttä yhdessä etenevässä tutkimuksessa «Frayle H, Gori S, Pagan A, ym. Predictive biomarkers for regression in women undergoing active surveillance for cervical intraepithelial neoplasia grade 2: A prospective multicenter study in Italy. In»131.
- Mikäli CIN 2 -muutosta jäädään seuraamaan, seuranta toteutetaan kuten kaaviossa «HPV:stä riippuvainen AIS (kaavio 8)»8.
- Seurannassa todettu etenevä tai aiempaa vahvempi muutos (CIN 3, AIS tai syöpä) hoidetaan aina.
- Jos CIN 2 -muutos persistoi seurannassa vuoden ajan, suositellaan sähkösilmukkahoitoa. Hoito tehdään viimeistään 2 vuoden kohdalla.
- Useimmat paranevat muutokset häviävät jo vuoden sisällä diagnoosista «Bergqvist L, Virtanen A, Kalliala I, ym. Predictors for regression and progression of actively surveilled cervical intraepithelial neoplasia grade 2: A prospective cohort study. Acta Obstet Gynecol Sc»128.
- Jos 2 vuoden kohdalla CIN 2 -diagnoosista löydöksenä on histologinen LSIL, voidaan muutos hoitaa tai jatkaa seurantaa LSIL-muutoksen mukaisesti yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
- Jos 2 vuoden kohdalla CIN 2 -diagnoosista hrHPV persistoi ilman merkittäviä histologisia tai sytologisia löydöksiä, seurantaa jatketaan kuten HPV-persistenssissä.
HPV:stä riippuvainen adenokarsinooma in situ eli AIS (usual type ja SMILE)
- AIS on aina hoidettava, ja suositeltavin hoito on kohdunpoisto (kaavio «HPV:stä riippuvainen AIS (kaavio 8)»8) «Teoh D, Musa F, Salani R, ym. Diagnosis and Management of Adenocarcinoma in Situ: A Society of Gynecologic Oncology Evidence-Based Review and Recommendations. Obstet Gynecol 2020;135(4):869-878 »94.
- Tauti voi olla multifokaalinen koko kohdunkaulakanavan alueella.
- Sähkösilmukkahoito tehdään aina, vaikka kohdunpoisto olisi suunnitteilla «Teoh D, Musa F, Salani R, ym. Diagnosis and Management of Adenocarcinoma in Situ: A Society of Gynecologic Oncology Evidence-Based Review and Recommendations. Obstet Gynecol 2020;135(4):869-878 »94.
- AIS-muutos todetaan usein adenokarsinooman vieressä ja oikea kohdunpoistoleikkausta edeltävä diagnoosi on tärkeä toimenpiteen suunnittelussa.
- Hoidon pitää olla syvempi kuin levyepiteelimuutosten yhteydessä.
- Sähkösilmukalla riittävä poistosyvyys saattaa vaatia niin sanotun top hat -toimenpiteen, jonka tavoitteena on saada kaksi ehjää konusta patologin arvioitavaksi.
- Fertiliteetin säästäminen (sähkösilmukkahoito) on turvallista HPV:stä riippuvaisia AIS-muutoksia hoidettaessa, jos raskauksia on vielä suunnitteilla ja potilas kykenee sitoutumaan seurantaan «Teoh D, Musa F, Salani R, ym. Diagnosis and Management of Adenocarcinoma in Situ: A Society of Gynecologic Oncology Evidence-Based Review and Recommendations. Obstet Gynecol 2020;135(4):869-878 »94, «Baalbergen A, Helmerhorst TJ. Adenocarcinoma in situ of the uterine cervix--a systematic review. Int J Gynecol Cancer 2014;24(9):1543-8 »132, «Belkić K, Andersson S, Alder S, ym. Predictors of treatment failure for adenocarcinoma in situ of the uterine cervix: Up to 14 years of recorded follow-up. Oncol Lett 2022;24(4):357 »133, «Giannella L, Delli Carpini G, Di Giuseppe J, ym. Long-Term Follow-Up Outcomes in Women with In Situ/Microinvasive Adenocarcinoma of the Uterine Cervix Undergoing Conservative Treatment-Cervical Adenoc»134, «Schaafsma M, Schuurman TN, Bekkers RLM, ym. The risk for residual AIS/CIN3+ after the first conservative surgical procedure for cervical adenocarcinoma in situ - A Dutch retrospective cohort study. Gy»135. Fertiliteetti säästäen hoidetun potilaan seuranta on kuvattu kaaviossa «HPV:stä riippuvainen AIS (kaavio 8)»8.
- Levyepiteelimuutoksista poiketen AIS:n poistomarginaalien täytyy olla vapaat. Uusintatoimenpide tarvitaan aina, jos muutos jatkuu poistomarginaaliin.
- Persistoiva hrHPV-positiivisuus seurannassa vaatii huolellisia jatkotutkimuksia ja uuden toimenpiteen harkitsemista.
- hrHPV-positiivisuus on herkin uusiutumista tai taudin etenemistä ennakoiva tekijä «Belkić K, Andersson S, Alder S, ym. Predictors of treatment failure for adenocarcinoma in situ of the uterine cervix: Up to 14 years of recorded follow-up. Oncol Lett 2022;24(4):357 »133, «Giannella L, Delli Carpini G, Di Giuseppe J, ym. Long-Term Follow-Up Outcomes in Women with In Situ/Microinvasive Adenocarcinoma of the Uterine Cervix Undergoing Conservative Treatment-Cervical Adenoc»134.
- Mikäli genotyyppikohtaista tietoa HPV-tartunnasta on saatavilla, sitä voi hyödyntää persistenssiä arvioitaessa.
- Kohdunpoistolla hoidettua AIS:ää seurataan kuten hoidettua levyepiteelimuutosta (papa ja hrHPV-testi 6 kuukauden kuluttua hoidosta) ennen joukkotarkastuksiin palaamista (kaavio «HPV:stä riippuvainen AIS (kaavio 8)»8).
HPV:stä riippumaton adenokarsinooma in situ (gastrinen AIS ja atyyppinen LEGH)
- Ensisijainen hoito on kohdunpoisto, jota edeltää sähkösilmukkahoito kuten HPV:stä riippuvaisessa AIS:ssä.
- Seurantamenetelmien huonon herkkyyden ja HPV:stä riippumattomien adenokarsinoomien aggressiivisemman luonteen vuoksi fertiliteetin säästämiseen on suhtauduttava hyvin kriittisesti. Jos fertiliteetin säästämistä kuitenkin harkitaan, hoitolinjaus tulee käsitellä moniammatillisessa kokouksessa.
Hoidon vaikutus lisääntymisterveyteen
- Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoidot eivät vaikuta heikentävän hedelmällisyyttä «Kohdunkaulan hoidot eivät vaikuta heikentävän hedelmällisyyttä.»C.
- Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoidot voivat hieman suurentaa ennenaikaisen (ennen 37. raskausviikkoa tapahtuvan) synnytyksen riskiä.
- Riski on sähkösilmukkahoidon jälkeen keskimäärin 10,5 % ja pelkän kolposkopian jälkeen 8 %. Muun väestön ennenaikaisen synnytyksen riski on 5–6 % «Athanasiou A, Veroniki AA, Efthimiou O, ym. Comparative effectiveness and risk of preterm birth of local treatments for cervical intraepithelial neoplasia and stage IA1 cervical cancer: a systematic r»136.
- Hoidon yhteydessä poistetun kudoskappaleen tilavuus ja syvyys vaikuttavat riskin suuruuteen.
- Meta-analyysin perusteella alle 10 mm syvä hoito ei lisännyt ennenaikaisen synnytyksen riskiä tilastollisesti merkitsevästi pelkkään kolposkopiaan verrattuna. Yli 10 mm syvissä hoidoissa ennenaikaisen synnytyksen riski oli seuraavissa raskauksissa 10 %, yli 15 mm syvissä 17 % ja yli 20 mm syvissä 32 % «Athanasiou A, Veroniki AA, Efthimiou O, ym. Comparative effectiveness and risk of preterm birth of local treatments for cervical intraepithelial neoplasia and stage IA1 cervical cancer: a systematic r»136.
- Toistuvat hoidot lisäävät ennenaikaisen synnytyksen riskiä verrattuna yhteen hoitoon.
- Ennenaikaisen synnytyksen riski yhden sähkösilmukkahoidon jälkeen on 1,7-kertainen muuhun väestöön verrattuna ja kahden hoidon jälkeen 2,8-kertainen «Kyrgiou M, Athanasiou A, Paraskevaidi M, ym. Adverse obstetric outcomes after local treatment for cervical preinvasive and early invasive disease according to cone depth: systematic review and meta-an»137.
- Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoidot saattavat lisätä toisen raskauskolmanneksen keskenmenon riskiä «Kyrgiou M, Mitra A, Arbyn M, ym. Fertility and early pregnancy outcomes after treatment for cervical intraepithelial neoplasia: systematic review and meta-analysis. BMJ 2014;349():g6192 »138.
- Meta-analyysin mukaan riski oli hoidetuilla 1,6 % ja hoitamattomilla 0,4 %.
Seuranta
Seuranta sähkösilmukkahoidon jälkeen
- Kaikkia hoidettuja potilaita tulee seurata solumuutosten uusiutumisriskin vuoksi.
- Esiasteen vuoksi hoidettujen kohdunkaulasyövän riski on 2–5-kertainen väestön keskimääräiseen sairastuvuuteen verrattuna «Kalliala I, Athanasiou A, Veroniki AA, ym. Incidence and mortality from cervical cancer and other malignancies after treatment of cervical intraepithelial neoplasia: a systematic review and meta-analy»139. Syöpäriski on esiasteesta riippumatta merkitsevästi suurentunut vielä 20 vuotta esiasteen hoidon jälkeen «Kalliala I, Athanasiou A, Veroniki AA, ym. Incidence and mortality from cervical cancer and other malignancies after treatment of cervical intraepithelial neoplasia: a systematic review and meta-analy»139.
- Uusiutuminen on hieman todennäköisempää hoidetuissa lieriösolumuutoksissa kuin levyepiteelimuutoksissa «Costa S, Venturoli S, Negri G, ym. Factors predicting the outcome of conservatively treated adenocarcinoma in situ of the uterine cervix: an analysis of 166 cases. Gynecol Oncol 2012;124(3):490-5 »140.
- Seuranta toteutetaan pääsääntöisesti hrHPV- ja papanäyttein erikoissairaanhoidossa tai paikallisen työnjaon mukaisesti.
- hrHPV-testi on herkin hoidon jälkeisen uusiutumisen osoittaja «Cuschieri K, Bhatia R, Cruickshank M, ym. HPV testing in the context of post-treatment follow up (test of cure). J Clin Virol 2016;76 Suppl 1():S56-S61 »141, vaikka myös HSIL-muutoksen jatkumisen poistetun kudospalan reunaan tiedetään liittyvän suurentuneeseen uusiutumisriskiin «Arbyn M, Redman CWE, Verdoodt F, ym. Incomplete excision of cervical precancer as a predictor of treatment failure: a systematic review and meta-analysis. Lancet Oncol 2017;18(12):1665-1679 »142, «Bomans L, Ramirez AT, Hillemanns P, ym. Prediction of Treatment Failure After Excisional Treatment of Cervical Precancer: A Systematic Review and Meta-analysis. Obstet Gynecol 2025;146(4):487-499 »143.
- Hoidon jälkeen (3–9 kuukautta hoidosta) otetun negatiivisen hrHPV-testin jälkeen uuden muutoksen riski vähintään 18 kuukauden seurannassa oli vain 0,8 % «Arbyn M, Redman CWE, Verdoodt F, ym. Incomplete excision of cervical precancer as a predictor of treatment failure: a systematic review and meta-analysis. Lancet Oncol 2017;18(12):1665-1679 »142.
- Kolposkopia ei todennäköisesti tuo lisäarvoa hoidon jälkeiseen seurantaan hrHPV-testiin ja papaan nähden, eikä sitä suositella rutiinimaisessa seurannassa esiasteen hoidon jälkeen «Heinonen A, Jakobsson M, Kiviharju M, ym. Role of Colposcopy after Treatment for Cervical Intraepithelial Neoplasia. Cancers (Basel) 2020;12(6): »144.
- Seurannan kesto ja tapa määräytyvät hoidetun muutoksen vaikeusasteen ja seurantalöydösten perusteella.
- Hoidettujen histologisten HSIL-muutosten seuranta esitetään kaaviossa «Kohdunkaulan histologinen HSIL (kaavio 6)»6 ja hoidettujen HPV:stä riippuvaisten AIS-muutosten seuranta kaaviossa «HPV:stä riippuvainen AIS (kaavio 8)»8.
- Erityisesti saman HPV-genotyypin toteaminen ennen ja jälkeen esiasteen hoidon liittyy suurentuneeseen uusiutumisriskiin «High-risk HPV positivity after treatment and persistence of the same HPV genotype before and after treatment, particularly genotype HPV16, seems to increase the risk of recurrent cervical intraepithelial neoplasia grade 2 or higher.»C.
- Myös seurannan aikana todettu HPV-genotyyppi itsessään vaikuttaa uuden esiasteen toteamisen riskiin.
- 6–12 kuukautta hoidosta todettuun HPV 16 -positiivisuuteen liittyi 2 vuoden seurannassa 30–71 %:n ja 5 vuoden seurannassa 66 %:n uusiutumisriski. HPV 18 -positiivisten uusiutuman riski oli 8–14 % ja muiden hrHPV-positiivisten 1–10 % «High-risk HPV positivity after treatment and persistence of the same HPV genotype before and after treatment, particularly genotype HPV16, seems to increase the risk of recurrent cervical intraepithelial neoplasia grade 2 or higher.»C.
- Hoidetun HSIL-muutoksen jälkeen noin 60 % uusiutumista todetaan ensimmäisten 2 vuoden aikana «Noin 60 %, persistenssistä tai rekurrenssistä, todetaan ensimmäisen 2 vuoden aikana hoidon jälkeen.»B.
- Uuden muutoksen riski suurenee iän myötä «Ghaem-Maghami S, Sagi S, Majeed G, ym. Incomplete excision of cervical intraepithelial neoplasia and risk of treatment failure: a meta-analysis. Lancet Oncol 2007;8(11):985-93 »145, «Ryu A, Nam K, Kwak J, ym. Early human papillomavirus testing predicts residual/recurrent disease after LEEP. J Gynecol Oncol 2012;23(4):217-25 »146.
- Seurannassa hrHPV-testien väli ei saa ylittää 5:tä vuotta. Seurantaa tulisi jatkaa vähintään 20 vuoden ajan potilaan toimintakyky huomioiden, vaikka se merkitsisi seurannan jatkumista yli 65 vuoden iän «Strander B, Andersson-Ellström A, Milsom I, ym. Long term risk of invasive cancer after treatment for cervical intraepithelial neoplasia grade 3: population based cohort study. BMJ 2007;335(7629):1077»147, «Kalliala I, Athanasiou A, Veroniki AA, ym. Incidence and mortality from cervical cancer and other malignancies after treatment of cervical intraepithelial neoplasia: a systematic review and meta-analy»139.
- Jos potilaalle on tehty esiastemuutoksen vuoksi kohdunpoisto, seurannassa noudatetaan samoja ohjeita.
- Mikäli potilas on yli 50-vuotias ja toistuvissa sähkösilmukkanäytteissä histologinen HSIL-muutos ulottuu poistoalueen endoservikaaliseen reunaan asti tai mikäli HSIL-muutos uusiutuu toistuvasti eikä muutoksen luotettava tai turvallinen poisto sähkösilmukalla ole mahdollinen, suositellaan kohdunpoistoa «Ghaem-Maghami S, Sagi S, Majeed G, ym. Incomplete excision of cervical intraepithelial neoplasia and risk of treatment failure: a meta-analysis. Lancet Oncol 2007;8(11):985-93 »145, «Ryu A, Nam K, Kwak J, ym. Early human papillomavirus testing predicts residual/recurrent disease after LEEP. J Gynecol Oncol 2012;23(4):217-25 »146.
- Myös emätin- ja ulkosynnytinsyöpien riski on suurentunut naisilla, joilta on hoidettu kohdunkaulasyövän esiastemuutos «Kalliala I, Athanasiou A, Veroniki AA, ym. Incidence and mortality from cervical cancer and other malignancies after treatment of cervical intraepithelial neoplasia: a systematic review and meta-analy»139.
Seuranta diagnostisen kolposkopian jälkeen (ei sähkösilmukkahoitoa)
- Diagnostisen kolposkopian jälkeinen seuranta esitetään kaavioissa «Lievät levyepiteeliatypiat (kaavio 1)»1, «Vahvat levyepiteeliatypiat (kaavio 2)»2, «Lieriösoluatypiat (kaavio 3)»3, «Raskausajan soluatypiat (kaavio 4)»4, «Kohdunkaulan histologinen LSIL (kaavio 5)»5 .
- Tilanteista, joissa selittämätön vaikea solumuutos (HSIL tai vahva lieriösoluatypia) toistuu, ei ole riittävää tutkimusnäyttöä.
- Tällaisissa tilanteissa kolposkopistin ja patologin yhteiskokoukset ovat tarpeen.
- Emättimen solumuutosten sulkemiseksi pois kolposkopia huolellisella jodivärjäyksellä tulisi olla tehtynä.
- Yleensä suositellaan diagnostista sähkösilmukkahoitoa ja lisänäytteitä.
- Tyyppispesifinen persistoiva hrHPV-infektio, erityisesti genotyypin 16 tai 18 aiheuttama, näyttää suurentavan esiastemuutoksen kehittymisen riskiä seurannassa «High-risk HPV positivity after treatment and persistence of the same HPV genotype before and after treatment, particularly genotype HPV16, seems to increase the risk of recurrent cervical intraepithelial neoplasia grade 2 or higher.»C.
- HPV-genotyypitystä voidaan harkita osana seurantaa kolposkopian jälkeen niillä hrHPV-positiivisilla naisilla, joilla papa on normaali «Elfgren K, Elfström KM, Naucler P, ym. Management of women with human papillomavirus persistence: long-term follow-up of a randomized clinical trial. Am J Obstet Gynecol 2017;216(3):264.e1-264.e7 »148.
- Jos hrHPV-positiivisuus toistuu yhtäjaksoisesti vähintään 4 vuotta ja erityisesti jos sama genotyyppi todetaan toistuvasti, diagnostista sähkösilmukkahoitoa voidaan harkita.
- Tarvittaessa hoitoa voidaan harkita jo aiemmin, ellei muuntumisalue ole kokonaan näkyvissä «Elfgren K, Elfström KM, Naucler P, ym. Management of women with human papillomavirus persistence: long-term follow-up of a randomized clinical trial. Am J Obstet Gynecol 2017;216(3):264.e1-264.e7 »148.
Emätinsyövän esiasteet
Riskitekijät ja luonnollinen kulku
- Emättimen esiastemuutosten riskitekijät ovat samat kuin kohdunkaulasyövän «Daling JR, Madeleine MM, Schwartz SM, ym. A population-based study of squamous cell vaginal cancer: HPV and cofactors. Gynecol Oncol 2002;84(2):263-70 »7.
- Usein henkilöllä on taustalla aiemmin hoidettu tai toinen samanaikainen anogenitaalialueen esiastemuutos «Albuquerque A, Godfrey MAL, Cappello C, ym. Multizonal anogenital neoplasia in women: a cohort analysis. BMC Cancer 2021;21(1):232 »149.
- HPV 16 on yleisimmin esiintyvä genotyyppi «Alemany L, Saunier M, Tinoco L, ym. Large contribution of human papillomavirus in vaginal neoplastic lesions: a worldwide study in 597 samples. Eur J Cancer 2014;50(16):2846-54 »150.
- Emättimen esiastemuutosten (histologinen HSIL, aiemmin VAIN 2 ja VAIN 3) luonnollista kulkua on kuvattu pääasiassa pienissä takautuvissa aineistoissa tai niistä tehdyissä katsauksissa.
- Emättimen histologisen HSIL-muutoksen riski edetä syöväksi etenkin uusiutuessaan on noin 10 %, ja eteneminen todetaan yleensä vuosia ensidiagnoosin jälkeen hoidosta riippumatta «Hodeib M, Cohen JG, Mehta S, ym. Recurrence and risk of progression to lower genital tract malignancy in women with high grade VAIN. Gynecol Oncol 2016;141(3):507-510 »151, «He MY, Yu EL, Hui SK, ym. Clinical outcomes of laser vaporization for vaginal intraepithelial neoplasia - A 20-year retrospective review. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2022;277():101-109 »152, «Luyten A, Hastor H, Vasileva T, ym. Laser-skinning colpectomy for extended vaginal intraepithelial neoplasia and microinvasive cancer. Gynecol Oncol 2014;135(2):217-22 »153, «Rome RM, England PG. Management of vaginal intraepithelial neoplasia: A series of 132 cases with long-term follow-up. Int J Gynecol Cancer 2000;10(5):382-390 »154, «Aho M, Vesterinen E, Meyer B, ym. Natural history of vaginal intraepithelial neoplasia. Cancer 1991;68(1):195-7 »155, «Sillman FH, Fruchter RG, Chen YS, ym. Vaginal intraepithelial neoplasia: risk factors for persistence, recurrence, and invasion and its management. Am J Obstet Gynecol 1997;176(1 Pt 1):93-9 »156, «Gunderson CC, Nugent EK, Elfrink SH, ym. A contemporary analysis of epidemiology and management of vaginal intraepithelial neoplasia. Am J Obstet Gynecol 2013;208(5):410.e1-6 »157, «Kesic V, Carcopino X, Preti M, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the Study o»158.
- Emättimen histologinen LSIL vaikuttaisi useimmiten paranevan itsestään.
- Muutoksen eteneminen HSIL-muutokseksi on harvinaista ja eteneminen syöväksi hyvin harvinaista «Kim MK, Lee IH, Lee KH. Clinical outcomes and risk of recurrence among patients with vaginal intraepithelial neoplasia: a comprehensive analysis of 576 cases. J Gynecol Oncol 2018;29(1):e6 »159, «Field A, Bhagat N, Clark S, ym. Vaginal Intraepithelial Neoplasia: A Retrospective Study of Treatment and Outcomes Among a Cohort of UK Women. J Low Genit Tract Dis 2020;24(1):43-47 »160, «Kesic V, Carcopino X, Preti M, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the Study o»158.
Diagnostiikka
- Usein todetaan hrHPV-positiivisuus ja poikkeava sytologia.
- Kolposkopiassa emättimessä nähdään vastaavia löydöksiä kuin kohdunkaulalla etikka- ja jodivärjäyksen jälkeen «Sopracordevole F, Barbero M, Clemente N, ym. Colposcopic patterns of vaginal intraepithelial neoplasia: a study from the Italian Society of Colposcopy and Cervico-Vaginal Pathology. Eur J Cancer Prev »161, «Dodge JA, Eltabbakh GH, Mount SL, ym. Clinical features and risk of recurrence among patients with vaginal intraepithelial neoplasia. Gynecol Oncol 2001;83(2):363-9 »162, «Boonlikit S, Noinual N. Vaginal intraepithelial neoplasia: a retrospective analysis of clinical features and colpohistology. J Obstet Gynaecol Res 2010;36(1):94-100 »163.
- Muutokset ovat useimmiten emättimen yläosassa.
- Noin puolessa tapauksista on useampia fokuksia.
- Diagnoosi perustuu koepalojen histopatologiseen tutkimukseen.
- Edustavien koepalojen saaminen emättimestä voi olla haastavaa.
- Paikallispuudutusta tulee tarjota.
Hoito
- Emättimen histologisia LSIL-muutoksia ei pidetä emätinsyövän varsinaisina esiasteina eikä niitä siksi hoideta. Seuranta voidaan lopettaa, kun HPV-testi on negatiivinen (kaaviot «Kohdunkaulan histologinen LSIL (kaavio 5)»5 ja «Emättimen LSIL (kaavio 9)»9) «Kesic V, Carcopino X, Preti M, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the Study o»158.
- Emättimen HSIL-muutokset hoidetaan syöpäriskin pienentämiseksi. Eri hoitomuotoja vertailevia satunnaistettuja tutkimuksia on vain laser- ja imikimodi-hoidosta «Gurumurthy M, Cruickshank ME. Management of vaginal intraepithelial neoplasia. J Low Genit Tract Dis 2012;16(3):306-12 »164, «Frega A, Sopracordevole F, Assorgi C, ym. Vaginal intraepithelial neoplasia: a therapeutical dilemma. Anticancer Res 2013;33(1):29-38 »165.
- Laserhoito on yleisimmin käytetty hoito. Riittävä hoitosyvyys on noin 2 mm, ja hoito tulisi tehdä tervekudosmarginaalein «Wang Y, Kong WM, Wu YM, ym. Therapeutic effect of laser vaporization for vaginal intraepithelial neoplasia following hysterectomy due to premalignant and malignant lesions. J Obstet Gynaecol Res 2014;»166.
- Immunomodulaattori imikimodi vaikuttaisi satunnaistetussa tutkimusasetelmassa arvioituna olevan lyhyessä seurannassa yhtä tehokas kuin laserhoito «Kiviharju M, Riska A, Kalliala I, ym. Randomised trial on treatment of vaginal high-grade squamous intraepithelial lesion: Self-administered vaginal imiquimod and laser vaporisation. Int J Cancer 2025»167, vaikka imikimodilla ei ole virallista käyttöaihetta esiasteiden hoidossa.
- HPV-muutoksen takia tehdyn kohdunpoiston jälkeen vaginan huipun HSIL-muutoksen hoidossa tulisi harkita kirurgista poistoa etenkin, jos koko aluetta ei pystytä kolposkopiassa näkemään «Indermaur MD, Martino MA, Fiorica JV, ym. Upper vaginectomy for the treatment of vaginal intraepithelial neoplasia. Am J Obstet Gynecol 2005;193(2):577-80; discussion 580-1 »168, «Kesic V, Carcopino X, Preti M, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the Study o»158.
Seuranta
- Hoitotavasta riippumatta emättimen HSIL-muutoksilla on huomattava uusiutumistaipumus «Rome RM, England PG. Management of vaginal intraepithelial neoplasia: A series of 132 cases with long-term follow-up. Int J Gynecol Cancer 2000;10(5):382-390 »154, «Gurumurthy M, Cruickshank ME. Management of vaginal intraepithelial neoplasia. J Low Genit Tract Dis 2012;16(3):306-12 »164.
- Ks. hoidetun emättimen HSIL-muutoksen seuranta kaaviosta «Emättimen HSIL (kaavio 10)»10.
- Uusiutumista ennakoi parhaiten hrHPV:n persistointi «Jentschke M, Hoffmeister V, Soergel P, ym. Clinical presentation, treatment and outcome of vaginal intraepithelial neoplasia. Arch Gynecol Obstet 2016;293(2):415-9 »169, «Frega A, French D, Piazze J, ym. Prediction of persistent vaginal intraepithelial neoplasia in previously hysterectomized women by high-risk HPV DNA detection. Cancer Lett 2007;249(2):235-41 »170.
- Sytologia ja hrHPV-testaus ovat herkempiä tunnistamaan emättimen HPV-peräisiä muutoksia kuin kolposkopia «Cong Q, Song Y, Wang Q, ym. A Retrospective Study of Cytology, High-Risk HPV, and Colposcopy Results of Vaginal Intraepithelial Neoplasia Patients. Biomed Res Int 2018;2018():5894801 »171, «Zhang L, Wang Q, Zhang H, ym. Screening History in Vaginal Precancer and Cancer: A Retrospective Study of 2131 Cases in China. Cancer Manag Res 2021;13():8855-8863 »172.
- Aiempi hoito CIN-muutoksen tai kohdunkaulasyövän vuoksi näyttäisi lisäävän emättimen esiastemuutoksen uusiutumis- tai etenemisriskiä «Yu D, Qu P, Liu M. Clinical presentation, treatment, and outcomes associated with vaginal intraepithelial neoplasia: A retrospective study of 118 patients. J Obstet Gynaecol Res 2021;47(5):1624-1630 »173.
- Paikallisestrogeenin käyttö helpottaa emättimen esiastemuutosten tunnistamista ja on siksi suositeltavaa seurannassa.
Ulkosynnytinsyövän esiasteet
- Ulkosynnytinten esiastemuutokset ovat pääosin levyepiteeliperäisiä.
- Muusta solukosta kehittyvät esiasteet ovat harvinaisia. Näitä ovat muun muassa ekstramammaarinen Pagetin tauti ja in situ -melanooma.
- Levyepiteelin esiastemuutoksia on ulkosynnytinalueella kahta eri tyyppiä, jotka ovat kliiniseltä käyttäytymiseltään hyvin erilaisia:
- hrHPV-infektioon liittyvä esiaste eli HSIL, joita on 97 % ulkosynnytinten esiastemuutoksista «Thuijs NB, van Beurden M, Bruggink AH, ym. Vulvar intraepithelial neoplasia: Incidence and long-term risk of vulvar squamous cell carcinoma. Int J Cancer 2021;148(1):90-98 »174. Tämän muutoksen ikävakioitu ilmaantuvuus on 3/100 000 naisvuotta.
- HPV:stä riippumaton VIN (vulvar intraepithelial neoplasia) käsittää 3 % ulkosynnytinten esiastemuutoksista, ja sen ikävakioitu ilmaantuvuus on 0,05/100 000 naisvuotta «Thuijs NB, van Beurden M, Bruggink AH, ym. Vulvar intraepithelial neoplasia: Incidence and long-term risk of vulvar squamous cell carcinoma. Int J Cancer 2021;148(1):90-98 »174.
- Ulkosynnytinten epäilyttäviä muutoksia voidaan tarkastella vulvoskopiassa, jolloin ulkosynnytinaluetta arvioidaan suurentavan laitteen (esim. kolposkoopin) avulla.
- Valtaosa esiastemuutoksista näkyy myös paljaalla silmällä.
- Etikkavärjäystä käytetään, kun epäillään HPV-taustaista esiastemuutosta. Tällöin 3–5-prosenttista etikkaliuosta levitetään ulkosynnytinten limakalvoalueelle.
- Etikan käyttö ulkosynnytinalueen arvioinnissa vaatii kokemusta, sillä epäspesifinen hento etikkavaaleus ilman taustapatologiaa on hyvin tavallista «van Beurden M, van der Vange N, de Craen AJ, ym. Normal findings in vulvar examination and vulvoscopy. Br J Obstet Gynaecol 1997;104(3):320-4 »175.
- Ulkosynnytinten esiastemuutokset diagnosoidaan histologisesti.
- Näytteenottoa suositellaan, jos muutos on pitkittynyt tai epätyypillisen näköinen.
- Muutoksesta otetaan paikallispuudutuksessa yksi tai useampi koepala esimerkiksi 4 mm:n stanssilla edustavimmasta kohdasta.
- Koska HPV-taustaisten ja HPV:stä riippumattomien esiasteiden kliininen käyttäytyminen on hyvin erilaista, on pyrittävä tarkkaan histologiseen diagnostiikkaan hyödyntäen molekulaarisia hrHPV-assosiaation ja p53-mutaatiot osoittavia lisätutkimuksia (p16- ja p53-immunohistokemia, RNA-ISH, tarvittaessa genetiikan mutaatioanalytiikka).
- Todetut ulkosynnytinten esiastemuutokset hoidetaan aina ja potilaita seurataan hoidon jälkeen.
- Kliinisissä ongelmatilanteissa on hyvä päättää hoito- ja seurantalinjoista moniammatillisessa kokouksessa.
HPV-taustainen esiastemuutos eli ulkosynnytinten HSIL
Riskitekijät ja luonnollinen kulku
- Ulkosynnytinten HPV-taustainen esiastemuutos on osa hrHPV:n aiheuttamaa tautikirjoa genitaalialueella.
- Siihen liittyy usein muita anogenitaalialueen HPV-taustaisia muutoksia «Kuroki LM, Frolova AI, Wu N, ym. Yield of Cytology Surveillance After High-Grade Vulvar Intraepithelial Neoplasia or Cancer. J Low Genit Tract Dis 2017;21(3):193-197 »176, «Proctor L, Grennan T, Albert A, ym. Screening for Anal Cancer in Women With a History of Vulvar High-Grade Squamous Intraepithelial Lesions. J Low Genit Tract Dis 2019;23(4):265-271 »177.
- Ulkosynnytinten HPV-taustaiset muutokset luokitellaan histologisen kuvan perusteella samoin perustein kuin kohdunkaulan muutokset.
- Infektiivinen HPV-muutos eli histologinen LSIL (sisältää myös kondylooman)
- Aiheuttajana ovat yleisimmin pienen syöpäriskin virustyypit HPV 6 tai 11 (31–43 %), mutta taustalla voi olla heterogeeninen joukko eri HPV-tyyppejä «De Vuyst H, Clifford GM, Nascimento MC, ym. Prevalence and type distribution of human papillomavirus in carcinoma and intraepithelial neoplasia of the vulva, vagina and anus: a meta-analysis. Int J Ca»178, «Insinga RP, Liaw KL, Johnson LG, ym. A systematic review of the prevalence and attribution of human papillomavirus types among cervical, vaginal, and vulvar precancers and cancers in the United States»179, «Smith JS, Backes DM, Hoots BE, ym. Human papillomavirus type-distribution in vulvar and vaginal cancers and their associated precursors. Obstet Gynecol 2009;113(4):917-924 »180.
- Luonnollinen kulku tunnetaan puutteellisesti, eikä etenemistä HSIL-muutokseksi tai varsinkaan syöväksi ole dokumentoitu vakuuttavasti.
- Myös HPV-tyyppien erilaisuus LSIL- ja HSIL-muutoksissa puhuu etenemistä vastaan, mutta eteneminen lienee mahdollista ainakin, jos LSIL-muutoksen taustalta todetaan HPV 16 -positiivisuus (7–12 %:ssa ulkosynnytinten LSIL-muutoksista) «De Vuyst H, Clifford GM, Nascimento MC, ym. Prevalence and type distribution of human papillomavirus in carcinoma and intraepithelial neoplasia of the vulva, vagina and anus: a meta-analysis. Int J Ca»178, «Insinga RP, Liaw KL, Johnson LG, ym. A systematic review of the prevalence and attribution of human papillomavirus types among cervical, vaginal, and vulvar precancers and cancers in the United States»179, «Smith JS, Backes DM, Hoots BE, ym. Human papillomavirus type-distribution in vulvar and vaginal cancers and their associated precursors. Obstet Gynecol 2009;113(4):917-924 »180.
- Ulkosynnytinten LSIL-muutoksia ei hoideta eikä seurata. Oireiset kondyloomat voidaan hoitaa, ks. Käypä hoito -suositus Seksitaudit «Seksitaudit»2, «Seksitaudit. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.»79.
- HPV-taustainen esiastemuutos eli histologinen HSIL (aiemmin VIN 2 ja VIN 3) «Thuijs NB, van Beurden M, Duin S, ym. High-grade vulvar intraepithelial neoplasia: comprehensive characterization and long-term vulvar carcinoma risk. Histopathology 2024;84(2):301-314 »181
- Yleisin aiheuttaja on HPV 16 (71–78 %) tai HPV 18 (5–6 %) «De Vuyst H, Clifford GM, Nascimento MC, ym. Prevalence and type distribution of human papillomavirus in carcinoma and intraepithelial neoplasia of the vulva, vagina and anus: a meta-analysis. Int J Ca»178, «Insinga RP, Liaw KL, Johnson LG, ym. A systematic review of the prevalence and attribution of human papillomavirus types among cervical, vaginal, and vulvar precancers and cancers in the United States»179, «Smith JS, Backes DM, Hoots BE, ym. Human papillomavirus type-distribution in vulvar and vaginal cancers and their associated precursors. Obstet Gynecol 2009;113(4):917-924 »180.
- Ulkosynnytinten HSIL-muutoksen riski muuttua syöväksi on noin 11 % «Thuijs NB, van Beurden M, Duin S, ym. High-grade vulvar intraepithelial neoplasia: comprehensive characterization and long-term vulvar carcinoma risk. Histopathology 2024;84(2):301-314 »181.
- Yleisin aiheuttaja on HPV 16 (71–78 %) tai HPV 18 (5–6 %) «De Vuyst H, Clifford GM, Nascimento MC, ym. Prevalence and type distribution of human papillomavirus in carcinoma and intraepithelial neoplasia of the vulva, vagina and anus: a meta-analysis. Int J Ca»178, «Insinga RP, Liaw KL, Johnson LG, ym. A systematic review of the prevalence and attribution of human papillomavirus types among cervical, vaginal, and vulvar precancers and cancers in the United States»179, «Smith JS, Backes DM, Hoots BE, ym. Human papillomavirus type-distribution in vulvar and vaginal cancers and their associated precursors. Obstet Gynecol 2009;113(4):917-924 »180.
Diagnostiikka
- HPV-taustainen esiastemuutos on usein hyvin rajautunut, ihosta tai limakalvosta koholla oleva vaalea plakki (ks. kuva «Ulkosynnytinten histologinen HSIL»14). Muutoksen väri voi olla myös punainen tai pigmentoitunut. Muutoksia voi olla yksi tai useita samanaikaisesti «Trutnovsky G, Reich O, Joura EA, ym. Topical imiquimod versus surgery for vulvar intraepithelial neoplasia: a multicentre, randomised, phase 3, non-inferiority trial. Lancet 2022;399(10337):1790-1798 »182.
- Mikäli HPV-taustainen esiastemuutos sijaitsee limakalvolla, se saattaa korostua etikkavärjäyksessä.
- Etikkavaaleista kohdista otetaan paikallispuudutuksessa koepala, jos kliinisen arvion perusteella epäillään HSIL-muutosta. Tarvittaessa tulisi ottaa useita biopsioita diagnoosin varmistamiseksi.
- Epäspesifinen hento etikkavaaleus ulkosynnyttimissä on hyvin tavallista eikä ole biopsian aihe.
- HSIL-muutosta voi epäillä kliinisesti, mutta diagnoosi on aina histologinen.
Hoito
- Ulkosynnytinalueen HSIL hoidetaan aina. Tavoitteena on estää ulkosynnytinsyövän kehittyminen «Preti M, Joura E, Vieira-Baptista P, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the S»183.
- Hoidolla pyritään myös säilyttämään normaali anatomia, helpottamaan mahdollisia oireita ja ylläpitämään hyvää elämänlaatua ja seksuaalifunktiota «Preti M, Joura E, Vieira-Baptista P, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the S»183.
- Hoito voidaan toteuttaa poistamalla muutos kirurgisesti (ekskisio), laservaporisaatiolla tai paikallisella imikimodivoiteella. Hoidon teho vaikuttaa yhteneväiseltä «Lääkehoito, kirurginen poisto ja laserhoito ovat todennäköisesti yhtä tehokkaita ulkosynnytinten HSIL-muutosten hoidossa.»B, vaikka imikimodilla ei ole virallista käyttöaihetta esiasteiden hoidossa.
- Ekskisionaalisella hoidolla poistetaan näkyvä muutos marginaalein anatomia huomioiden.
- Etuna on invaasion löytyminen tai sulkeminen pois: ulkosynnytinten HSIL-diagnoosin saaneista potilaista 11 %:lla todetaan leikkauspreparaatissa invasiivinen syöpä «Preti M, Bucchi L, Ghiringhello B, ym. Risk factors for unrecognized invasive carcinoma in patients with vulvar high-grade squamous intraepithelial lesion at vulvoscopy-directed biopsy. J Gynecol Onco»184.
- Laaja-alaisiin ekskisioihin voi liittyä haavan paranemisongelmia ja toisaalta mutiloivan kirurgian pitkäaikaisseurauksia.
- Mikäli HSIL-muutos ulottuu histologisen näytteen marginaaleihin, uutta ekskisiota ei pääsääntöisesti suositella «Preti M, Joura E, Vieira-Baptista P, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the S»183.
- Laservaporisaatiossa näkyvä muutos hoidetaan laserilla marginaalein siten, että koko ihon tai limakalvon epiteelin paksuus tuhoutuu.
- Imikimodilääkehoidossa pyritään annostelemaan imikimodi leesioihin 3 kertaa viikossa.
- Haittavaikutukset ovat tavallisia ja yleensä paikallisia (kipu, kuumotus), mutta toisinaan potilaille tulee systeemisiä oireita (kuume).
- Mahdollisista haittavaikutuksista on kerrottava hoitoa aloittaessa.
- Mikäli haittavaikutukset ovat hankalat, voi hoitoa harventaa ja mahdollisuuksien mukaan myöhemmin pyrkiä annosteluun 3 kertaa viikossa.
- Hoitoa jatketaan pääsääntöisesti 4 kuukauden ajan.
- Ekskisionaalisella hoidolla poistetaan näkyvä muutos marginaalein anatomia huomioiden.
Seuranta
- Hoidon jälkeen ulkosynnytinalueen HSIL-muutoksia tulisi seurata vulvoskopioin, ks. kaavio «Ulkosynnytinten HSIL (kaavio 11)»11.
- Seurannassa käytetään myös kohdunkaulalta otettavaa hrHPV-testiä. Tämän tulos ei kuitenkaan näytä vaikuttavan HSIL:n persistenssi- tai rekurrenssiriskiin «Smith E, Day T. The Role of Cervical or Vaginal HPV Testing in Surveillance of Vulvar, Vaginal, and Anal HPV-Associated Neoplasia. J Low Genit Tract Dis 2026;30(1):1-9 »185
- Mikäli testi on positiivinen, potilasta seurataan myös tämän suhteen.
- Jos ensimmäisessä seurannassa 6 kuukauden kuluttua hrHPV-testi on negatiivinen eikä uusiutumaa todeta, seuraava seurantakäynti on vuoden kuluttua. Kokonaisseuranta-aika on 2,5 vuotta, jos hrHPV-testi pysyy negatiivisena eikä esiastemuutosta enää havaita.
- Jos hrHPV-testi on ensimmäisessä seurannassa positiivinen, tehdään seurantakolposkopia 6 kuukauden kuluttua. Jatkoseuranta määräytyy tämän jälkeen biopsioiden mukaan, mutta kokonaisseuranta-ajan tulisi olla vähintään 2,5 vuotta.
- Seurannassa käytetään myös kohdunkaulalta otettavaa hrHPV-testiä. Tämän tulos ei kuitenkaan näytä vaikuttavan HSIL:n persistenssi- tai rekurrenssiriskiin «Smith E, Day T. The Role of Cervical or Vaginal HPV Testing in Surveillance of Vulvar, Vaginal, and Anal HPV-Associated Neoplasia. J Low Genit Tract Dis 2026;30(1):1-9 »185
- Hoidon jälkeen HSIL-muutos uusiutuu ulkosynnyttimissä usein, jopa 50 %:lla potilaista «Preti M, Joura E, Vieira-Baptista P, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the S»183.
- Uusiutumisriskiin vaikuttavat muun muassa taudin marginaalistatus, mahdollinen multifokaalisuus, immunosuppressio ja potilaan tupakointi «Preti M, Joura E, Vieira-Baptista P, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the S»183.
- Uusiutuneet HSIL-muutokset hoidetaan samojen periaatteiden mukaan kuin primaarileesiot.
- Seurannassa on syytä muistaa, että potilailla, joilla on todettu ulkosynnytinten HSIL, on suurentunut HPV-taustaisten anaalikanavan muutosten riski.
- Yhdessä tutkimuksessa 18 %:lla näistä potilaista todettiin seulomalla anaalialueen HSIL-muutos «Proctor L, Grennan T, Albert A, ym. Screening for Anal Cancer in Women With a History of Vulvar High-Grade Squamous Intraepithelial Lesions. J Low Genit Tract Dis 2019;23(4):265-271 »177. Tuoreen meta-analyysin mukaan anaalikarsinooman ilmaantuvuus potilailla, joilla on todettu ulkosynnytinten HSIL-muutos, oli suuri, 42/100 000 naisvuotta «Clifford GM, Georges D, Shiels MS, ym. A meta-analysis of anal cancer incidence by risk group: Toward a unified anal cancer risk scale. Int J Cancer 2021;148(1):38-47 »186.
- Osa kansainvälisistä hoitosuosituksista suosittaa anaalialueen HPV-muutosten seulontaa tälle potilasryhmälle anaalisen HPV-tautitaakan vuoksi «Albuquerque A, Fontes F. Recent Guidelines on Anal Cancer Screening: A Systematic Review. J Low Genit Tract Dis 2025;29(2):180-185 »187. Suomessa tällainen seulonta ei ole vakiintunutta.
- Mikäli potilaalla on peräaukon tai peräsuolen oireita, hänet on syytä herkästi ohjata asiaan perehtyneen lääkärin vastaanotolle jatkotutkimuksiin.
- Esiastemuutos ja sen hoito vaikuttavat merkittävästi potilaan elämänlaatuun ja seksuaalisuuteen. Tämä on hyvä pitää mielessä hoitoa valitessa ja myös seurannan aikana.
HPV:stä riippumaton ulkosynnytinten esiastemuutos
- HPV:stä riippumattomista esiasteista on aiemmin käytetty monia morfologiaa kuvaavia nimityksiä, kuten
- dVIN (differentiated vulvar intraepithelial neoplasia)
- DEVIL (differentiated exophytic vulvar intraepithelial lesion)
- VAAD (vulvar acanthosis with altered differentiation)
- VAM (vulvar aberrant maturation)
- vaVIN (verruciform acanthotic vulvar intraepithelial neoplasia).
- Nykyinen luokitus perustuu siihen, liittyykö muutokseen p53-poikkeavuus.
- HPV:stä riippumaton VIN (vulvar intraepithelial neoplasia), jossa p53 on poikkeava, vastaa pääosin aiempaa dVIN-muutosta.
- HPV:stä riippumaton VIN, jossa p53 on villityyppinen, vastaa morfologisesti DEVIL-, VAAD- ja vaVIN-muutoksia.
Riskitekijät ja luonnollinen kulku
- HPV:stä riippumattomia ulkosynnytinten esiasteita todetaan pääosin postmenopausaalisilla, joilla muutokset assosioituvat vahvasti valkojäkälään «Gallio N, Preti M, Jones RW, ym. Differentiated vulvar intraepithelial neoplasia long-term follow up and prognostic factors: An analysis of a large historical cohort. Acta Obstet Gynecol Scand 2024;10»188 «Voss FO, van Beurden M, Veelders KJ, ym. Incidence and Risk Factors for Recurrence and Progression of HPV-Independent Vulvar Intraepithelial Neoplasia. J Low Genit Tract Dis 2024;28(2):153-159 »189 «Roberts JNT, Bentz JL, LeBlanc RE, ym. Correlation of histopathologic findings with clinical predictors of disease recurrence and progression to vulvar carcinoma in patients with differentiated vulvar»190.
- HPV:stä riippumattomaan esiasteeseen liittyy merkittävä syöpäriski (yli 50 %) «Gallio N, Preti M, Jones RW, ym. Differentiated vulvar intraepithelial neoplasia long-term follow up and prognostic factors: An analysis of a large historical cohort. Acta Obstet Gynecol Scand 2024;10»188, «Thuijs NB, van Beurden M, Duin S, ym. High-grade vulvar intraepithelial neoplasia: comprehensive characterization and long-term vulvar carcinoma risk. Histopathology 2024;84(2):301-314 »181, ja se etenee HSIL-muutosta nopeammin (1,8 vuotta vs. 6 vuotta) «Thuijs NB, van Beurden M, Duin S, ym. High-grade vulvar intraepithelial neoplasia: comprehensive characterization and long-term vulvar carcinoma risk. Histopathology 2024;84(2):301-314 »181.
- HPV:stä riippumaton esiaste diagnosoidaankin usein yhtäaikaisesti ulkosynnytinten levyepiteelikarsinooman kanssa «Gallio N, Preti M, Jones RW, ym. Differentiated vulvar intraepithelial neoplasia long-term follow up and prognostic factors: An analysis of a large historical cohort. Acta Obstet Gynecol Scand 2024;10»188, «Thuijs NB, van Beurden M, Bruggink AH, ym. Vulvar intraepithelial neoplasia: Incidence and long-term risk of vulvar squamous cell carcinoma. Int J Cancer 2021;148(1):90-98 »174.
- HPV:stä riippumattomien esiasteiden kliininen käyttäytyminen on vahvasti sidoksissa siihen, liittyykö muutokseen p53-mutaatio «Thuijs NB, van Beurden M, Duin S, ym. High-grade vulvar intraepithelial neoplasia: comprehensive characterization and long-term vulvar carcinoma risk. Histopathology 2024;84(2):301-314 »181. Mutaatio lisää muutoksen etenemisen riskiä merkittävästi.
Diagnostiikka
- HPV:stä riippumaton esiaste on tyypillisesti oireinen unifokaalinen valkoinen tai punavalkoinen plakki «Day T, Marzol A, Pagano R, ym. Clinicopathologic Diagnosis of Differentiated Vulvar Intraepithelial Neoplasia and Vulvar Aberrant Maturation. J Low Genit Tract Dis 2020;24(4):392-398 »191.
- Muutosta on syytä epäillä etenkin, jos potilaalla on huonosti hoitoon reagoiva valkojäkälä – tämä voi tosiasiassa edustaa HPV:stä riippumatonta esiastetta.
- HPV:stä riippumaton esiaste diagnosoidaan histologisesti.
- Vulvoskopiassa vahvimmista muutoksista otetaan useita näytteitä paikallispuudutuksessa. Etikkavärjäystä ei käytetä.
- Tilanteissa, joissa HPV:stä riippumattoman esiasteen kriteerit näytteessä eivät täyty (pieni näyte, osittaisia esiasteen piirteitä), joudutaan joskus tyytymään kuvailevaan histopatologiseen diagnoosiin. Tällöin on suositeltavaa kliinisen harkinnan mukaan ottaa kookkaampi koepala, poistaa muutos kokonaan tai seurata sitä tiiviisti.
Hoito ja seuranta
- HPV:stä riippumattomat ulkosynnytinten esiastemuutokset hoidetaan aina ekskisiolla «Preti M, Joura E, Vieira-Baptista P, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the S»183.
- Mikäli muutos yltää poistetun kudoksen reunaan, pyritään uuteen ekskisioon siten, että kudosmarginaalit ovat vapaat.
- Hoidon jälkeen potilasta seurataan vulvoskopioin, ks. kaavio «Ulkosynnytinten HPV:stä riippumaton esiaste (kaavio 12)»12.
- Seurantavulvoskopiat tehdään 6 ja 12 kuukauden kuluttua hoidosta ja sen jälkeen vuoden välein yhteensä 5 vuoden ajan hoidosta.
- Tämänkin jälkeen seurantaa on syytä jatkaa perusterveydenhuollossa 1–2 vuoden välein, jolloin seurannaksi riittää vulvan inspektio «. Committee Opinion No.675: Management of Vulvar Intraepithelial Neoplasia. Obstet Gynecol 2016;128(4):e178-e182 »192. Mikäli todetaan makroskooppinen muutos, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon.
- Myös omaseurantaan voi kannustaa.
- Merkittävä osa HPV:stä riippumattomista muutoksista uusii hoidon jälkeen, 5 vuoden seurannassa 25 % «Voss FO, van Beurden M, Veelders KJ, ym. Incidence and Risk Factors for Recurrence and Progression of HPV-Independent Vulvar Intraepithelial Neoplasia. J Low Genit Tract Dis 2024;28(2):153-159 »189. Uusiutumisen mediaaniaika on 1 vuosi «Voss FO, van Beurden M, Veelders KJ, ym. Incidence and Risk Factors for Recurrence and Progression of HPV-Independent Vulvar Intraepithelial Neoplasia. J Low Genit Tract Dis 2024;28(2):153-159 »189.
- HPV:stä riippumattoman esiastemuutoksen etenemisriski hoidon jälkeen lienee myös suuri, arviolta 54–59 % 10 vuoden seurannassa «Gallio N, Preti M, Jones RW, ym. Differentiated vulvar intraepithelial neoplasia long-term follow up and prognostic factors: An analysis of a large historical cohort. Acta Obstet Gynecol Scand 2024;10»188, «Thuijs NB, van Beurden M, Duin S, ym. High-grade vulvar intraepithelial neoplasia: comprehensive characterization and long-term vulvar carcinoma risk. Histopathology 2024;84(2):301-314 »181.
- Mikäli TP53 on mutatoitunut, etenemisriski on 67 % ja etenemisajan mediaani 1,5 vuotta «Thuijs NB, van Beurden M, Duin S, ym. High-grade vulvar intraepithelial neoplasia: comprehensive characterization and long-term vulvar carcinoma risk. Histopathology 2024;84(2):301-314 »181.
- Mikäli TP53 on villityyppiä, etenemisriski on 28 % ja etenemisajan mediaani 5,1 vuotta «Thuijs NB, van Beurden M, Duin S, ym. High-grade vulvar intraepithelial neoplasia: comprehensive characterization and long-term vulvar carcinoma risk. Histopathology 2024;84(2):301-314 »181.
- Jos potilaalla on todettu esiastemuutoksen lisäksi valkojäkälä, tämän aktiivinen hoito vähentänee esiastemuutoksen etenemisriskiä «Gallio N, Preti M, Jones RW, ym. Differentiated vulvar intraepithelial neoplasia long-term follow up and prognostic factors: An analysis of a large historical cohort. Acta Obstet Gynecol Scand 2024;10»188.
- HPV:stä riippumaton esiastemuutos ei sulje pois yhtäaikaisen HPV-taustaisen esiastemuutoksen mahdollisuutta. Tällaisissa tilanteissa hoito ja seuranta suunnitellaan yksilöllisesti, mutta ensisijaisesti HPV:stä riippumattoman esiasteen hoitolinjauksia noudattaen.
Ulkosynnytinten valkojäkälän (lichen sclerosus) merkitys
- Hoitamattomaan valkojäkälään liitetään vajaan 5 %:n syöpäriski «Lee A, Bradford J, Fischer G. Long-term Management of Adult Vulvar Lichen Sclerosus: A Prospective Cohort Study of 507 Women. JAMA Dermatol 2015;151(10):1061-7 »193
- Valkojäkälän ensisijainen hoito on jatkuva paikallishoito vahvalla (ryhmä III) tai erittäin vahvalla (ryhmä IV) glukokortikosteroidivoiteella.
- Valkojäkälä assosioituu HPV:stä riippumattomaan ulkosynnytinten esiastemuutokseen.
- Valkojäkälän aktiivinen hoito näyttää vähentävän etenemisriskiä potilailla, joilla on hoidettu HPV:stä riippumaton esiastemuutos «Gallio N, Preti M, Jones RW, ym. Differentiated vulvar intraepithelial neoplasia long-term follow up and prognostic factors: An analysis of a large historical cohort. Acta Obstet Gynecol Scand 2024;10»188.
- Valkojäkälä ei assosioidu ulkosynnytinten HSIL-muutokseen. Mikäli HSIL-potilaalla on kuitenkin todettu myös valkojäkälä, esiastemuutoksen etenemisriski on suurempi kuin niillä potilailla, joilla on pelkkä HSIL-muutos «Thuijs NB, van Beurden M, Duin S, ym. High-grade vulvar intraepithelial neoplasia: comprehensive characterization and long-term vulvar carcinoma risk. Histopathology 2024;84(2):301-314 »181 tai pelkkä valkojäkälä.
- Valkojäkälän aktiivinen hoito on suositeltavaa eikä näytä lisäävän HSIL-muutoksen uusiutumista «Janke MJ, DeBlanc J, Kobernik EK, ym. Comorbid Vulvar Lichen Sclerosus and High-Grade Squamous Intraepithelial Lesions: A Management Conundrum. J Low Genit Tract Dis 2022;26(4):319-322 »194.
- Valkojäkälän diagnostiikasta ja hoidosta on kirjoitettu enemmän toisaalla «Kirtschig G, Kinberger M, Kreuter A, ym. EuroGuiderm guideline on lichen sclerosus-Treatment of lichen sclerosus. J Eur Acad Dermatol Venereol 2024;38(10):1874-1909 »195, «Kirtschig G, Kinberger M, Kreuter A, ym. EuroGuiderm guideline on lichen sclerosus-introduction into lichen sclerosus. J Eur Acad Dermatol Venereol 2024;38(10):1850-1873 »196.
- Ulkosynnytinten tai emättimen punajäkälän yhteys syöpäriskiin on epäselvä. Genitaalialueen punajäkälän diagnostiikkaa ja hoitoa on käsitelty toisaalla «Halonen P, Hiltunen-Back E. Milloin epäilen limakalvojen punajäkälää? Suom lääkäril 2025;80(3):205-208»197.
Erityistilanteet
HIV
- HIV-positiivisilla naisilla on keskimäärin kolminkertainen kohdunkaulan solumuutosten riski verrattuna HIV-negatiivisiin naisiin «Denslow SA, Rositch AF, Firnhaber C, ym. Incidence and progression of cervical lesions in women with HIV: a systematic global review. Int J STD AIDS 2014;25(3):163-77 »198. Esiastemuutosten riski on lähes yhdeksänkertainen «Carlander C, Wagner P, Svedhem V, ym. Impact of immunosuppression and region of birth on risk of cervical intraepithelial neoplasia among migrants living with HIV in Sweden. Int J Cancer 2016;139(7):1»199.
- Tehokas HIV-lääkitys ja hoitoon sitoutuminen vähentävät HPV-infektioiden ja kohdunkaulasyövän esiasteiden ilmaantuvuutta, mutta riski sairastua kohdunkaulasyöpään saattaa jäädä suurentuneeksi «Guiguet M, Boué F, Cadranel J, ym. Effect of immunodeficiency, HIV viral load, and antiretroviral therapy on the risk of individual malignancies (FHDH-ANRS CO4): a prospective cohort study. Lancet Onc»200, «Minkoff H, Zhong Y, Burk RD, ym. Influence of adherent and effective antiretroviral therapy use on human papillomavirus infection and squamous intraepithelial lesions in human immunodeficiency virus-p»201, «Liu G, Sharma M, Tan N, ym. HIV-positive women have higher risk of human papilloma virus infection, precancerous lesions, and cervical cancer. AIDS 2018;32(6):795-808 »202.
- Vähäinen CD4-solujen määrä lisää kohdunkaulan solumuutosten ja HPV:hen liittyvien anogenitaalialueen syöpien riskiä «Kelly H, Weiss HA, Benavente Y, ym. Association of antiretroviral therapy with high-risk human papillomavirus, cervical intraepithelial neoplasia, and invasive cervical cancer in women living with HIV»203, «Brickman C, Palefsky JM. Cancer in the HIV-Infected Host: Epidemiology and Pathogenesis in the Antiretroviral Era. Curr HIV/AIDS Rep 2015;12(4):388-96 »204.
- Kohdunkaulasyövän seulonta aloitetaan HIV-diagnoosin yhteydessä, ei kuitenkaan alle 23 vuoden iässä. Seulonta toteutetaan gynekologian poliklinikan ohjauksessa «Stier EA, Engels E, Horner MJ, ym. Cervical cancer incidence stratified by age in women with HIV compared with the general population in the United States, 2002-2016. AIDS 2021;35(11):1851-1856 »205, «Panel on Guidelines for the Prevention and Treatment of Opportunistic Infections in Adults and Adolescents With HIV. Guidelines for the Prevention and Treatment of Opportunistic Infections in Adults a»206, «Kunskapsbanken. Version 4.1, 2025-06-03. https://kunskapsbanken.cancercentrum.se/diagnoser/livmoderhalscancerprevention/vardprogram/»207.
- Alle 30-vuotiaiden ensimmäisenä seulontatestinä HIV-diagnoosin yhteydessä käytetään papaa.
- Mikäli tulos on normaali (NILM), papa otetaan vuosittain 3 vuoden ajan, minkä jälkeen siirrytään 3 vuoden seulontaväliin.
- ASC-US-löydös tarkastetaan 12 kuukauden kuluttua. Mikäli löydös persistoi, potilas ohjataan kolposkopiaan.
- Mikäli papassa on LSIL tai vahvempi muutos, ohjelmoidaan kolposkopia.
- 30 vuotta täyttäneiden ensimmäiseksi seulontatestiksi suositellaan hrHPV-testin ja papan yhdistelmää «Strickler HD, Keller MJ, Hessol NA, ym. Primary HPV and Molecular Cervical Cancer Screening in US Women Living With Human Immunodeficiency Virus. Clin Infect Dis 2021;72(9):1529-1537 »208.
- Jos HIV-infektio on hyvässä hoidossa ja ensimmäisessä seulontanäytteessä hrHPV on negatiivinen ja sytologia normaali, voidaan siirtyä 3 vuoden seulontaväliin «Keller MJ, Burk RD, Xie X, ym. Risk of cervical precancer and cancer among HIV-infected women with normal cervical cytology and no evidence of oncogenic HPV infection. JAMA 2012;308(4):362-9 »209, «Thorsteinsson K, Ladelund S, Jensen-Fangel S, ym. Incidence of cervical dysplasia and cervical cancer in women living with HIV in Denmark: comparison with the general population. HIV Med 2016;17(1):7-»210
- Mikäli HIV:n hoito ei ole optimaalista, tehdään yksilöllinen seurantasuunnitelma.
- Jos hrHPV-testi on positiivinen (ei genotyypitystä) ja papa on normaali tai ASC-US, seurantanäytteet otetaan vuoden kuluttua «Gilles C, Konopnicki D, Rozenberg S. The recent natural history of human papillomavirus cervical infection in women living with HIV: A scoping review of meta-analyses and systematic reviews and the co»211, «Keller MJ, Burk RD, Xie X, ym. Risk of cervical precancer and cancer among HIV-infected women with normal cervical cytology and no evidence of oncogenic HPV infection. JAMA 2012;308(4):362-9 »209. Samoin toimintaan, jos hrHPV-testi on negatiivinen ja papa ASC-US.
- LSIL tai vahvempi muutos papassa on kolposkopiatutkimuksen aihe.
- Mikäli genotyypitys on käytössä, HPV 16- tai HPV 18 -positiiviset voidaan ohjata suoraan kolposkopiaan sytologiasta riippumatta «Keller MJ, Burk RD, Xie X, ym. Risk of cervical precancer and cancer among HIV-infected women with normal cervical cytology and no evidence of oncogenic HPV infection. JAMA 2012;308(4):362-9 »209.
- Jos HIV-infektio on hyvässä hoidossa ja ensimmäisessä seulontanäytteessä hrHPV on negatiivinen ja sytologia normaali, voidaan siirtyä 3 vuoden seulontaväliin «Keller MJ, Burk RD, Xie X, ym. Risk of cervical precancer and cancer among HIV-infected women with normal cervical cytology and no evidence of oncogenic HPV infection. JAMA 2012;308(4):362-9 »209, «Thorsteinsson K, Ladelund S, Jensen-Fangel S, ym. Incidence of cervical dysplasia and cervical cancer in women living with HIV in Denmark: comparison with the general population. HIV Med 2016;17(1):7-»210
- HIV-positiivisten histologista LSIL-muutosta voidaan seurata. LSIL-muutos persistoi ja etenee heillä kuitenkin normaaliväestöä useammin. Kolposkopiaa suositellaan, mikäli seurantapapassa on LSIL tai vahvempi muutos tai mikäli hrHPV on positiivinen «Zeier MD, Botha MH, van der Merwe FH, ym. Progression and persistence of low-grade cervical squamous intraepithelial lesions in women living with human immunodeficiency virus. J Low Genit Tract Dis 20»212, «Nappi L, Carriero C, Bettocchi S, ym. Cervical squamous intraepithelial lesions of low-grade in HIV-infected women: recurrence, persistence, and progression, in treated and untreated women. Eur J Obst»213, «Denslow SA, Rositch AF, Firnhaber C, ym. Incidence and progression of cervical lesions in women with HIV: a systematic global review. Int J STD AIDS 2014;25(3):163-77 »198.
- HIV-positiivisilla HSIL-muutokset hoidetaan kuten muussakin väestössä. Uusiutumien riski on suurentunut esiastemuutosten hoidon jälkeen «Debeaudrap P, Sobngwi J, Tebeu PM, ym. Residual or Recurrent Precancerous Lesions After Treatment of Cervical Lesions in Human Immunodeficiency Virus-infected Women: A Systematic Review and Meta-analy»214.
- HPV-rokotteen antaminen hoidon yhteydessä ei vähennä HIV-potilaiden uusiutumien riskiä «Firnhaber C, Swarts A, Jezile V, ym. Human Papillomavirus Vaccination Prior to Loop Electroexcision Procedure Does Not Prevent Recurrent Cervical High-grade Squamous Intraepithelial Lesions in Women L»215.
Immunosuppressio, muu kuin HIV
- Potilailla, joilla on systeeminen lupus erythematosus (SLE) on suurentunut kohdunkaulan esiastemuutosten ja kohdunkaulasyövän riski «Zard E, Arnaud L, Mathian A, ym. Increased risk of high grade cervical squamous intraepithelial lesions in systemic lupus erythematosus: A meta-analysis of the literature. Autoimmun Rev 2014;13(7):730»216, «Kim SC, Glynn RJ, Giovannucci E, ym. Risk of high-grade cervical dysplasia and cervical cancer in women with systemic inflammatory diseases: a population-based cohort study. Ann Rheum Dis 2015;74(7):1»217. Lisäksi potilailla on suurentunut anogenitaalialueen multifokaalisten leesioiden riski. Riski on suurentunut riippumatta immunosuppressiivisesta lääkityksestä.
- Potilaille suositellaan samanlaista 3 vuoden seulontaväliä ja hoitoa kuin HIV-potilaille «Moscicki AB, Flowers L, Huchko MJ, ym. Updated Review for Guidelines for Cervical Cancer Screening in Immunosuppressed Women Without HIV Infection. J Low Genit Tract Dis 2025;29(2):168-179 »218, «Moscicki AB, Flowers L, Huchko MJ, ym. Guidelines for Cervical Cancer Screening in Immunosuppressed Women Without HIV Infection. J Low Genit Tract Dis 2019;23(2):87-101 »219.
- Seurantakäyntien kliinisessä tutkimuksessa huomioidaan multifokaalisen taudin mahdollisuus.
- Elinsiirtopotilaiden kohdunkaulan esiastemuutosten ja kohdunkaulasyövän riski on selvästi suurentunut verrattuna väestöön keskimäärin «Moscicki AB, Flowers L, Huchko MJ, ym. Updated Review for Guidelines for Cervical Cancer Screening in Immunosuppressed Women Without HIV Infection. J Low Genit Tract Dis 2025;29(2):168-179 »218, «Moscicki AB, Flowers L, Huchko MJ, ym. Guidelines for Cervical Cancer Screening in Immunosuppressed Women Without HIV Infection. J Low Genit Tract Dis 2019;23(2):87-101 »219.
- Riskin on todettu suurentuvan heti elinsiirtoleikkauksen jälkeen, mikä puoltaa samanlaista 3 vuoden seulontaväliä ja hoitoa kuin HIV-potilailla «Madeleine MM, Finch JL, Lynch CF, ym. HPV-related cancers after solid organ transplantation in the United States. Am J Transplant 2013;13(12):3202-9 »220.
- Allogeenisen kantasolusiirron saaneilla potilailla saattaa olla suurentunut kohdunkaulan esiastemuutosten ja -syövän riski, mutta näyttö on ristiriitaista «Moscicki AB, Flowers L, Huchko MJ, ym. Updated Review for Guidelines for Cervical Cancer Screening in Immunosuppressed Women Without HIV Infection. J Low Genit Tract Dis 2025;29(2):168-179 »218, «Moscicki AB, Flowers L, Huchko MJ, ym. Guidelines for Cervical Cancer Screening in Immunosuppressed Women Without HIV Infection. J Low Genit Tract Dis 2019;23(2):87-101 »219. Suurin riski on potilailla, joilla todetaan graft-versus-host (GvHD) -reaktio genitaalialueella «Wang Y, Brinch L, Jebsen P, ym. A clinical study of cervical dysplasia in long-term survivors of allogeneic stem cell transplantation. Biol Blood Marrow Transplant 2012;18(5):747-53 »221, «Shanis D, Anandi P, Grant C, ym. Risks factors and timing of genital human papillomavirus (HPV) infection in female stem cell transplant survivors: a longitudinal study. Bone Marrow Transplant 2018;53»222.
- Kantasolusiirtopotilaille, joilla todetaan krooninen tai genitaalialueen graft-versus-host-reaktio, suositellaan samanlaista 3 vuoden seulontaväliä ja hoitoa kuin HIV-potilaille.
- Pitkäaikainen immunosuppressiivinen lääkitys esimerkiksi reumaan «Kim SC, Glynn RJ, Giovannucci E, ym. Risk of high-grade cervical dysplasia and cervical cancer in women with systemic inflammatory diseases: a population-based cohort study. Ann Rheum Dis 2015;74(7):1»217 tai tulehdukselliseen suolistosairauteen «Allegretti JR, Barnes EL, Cameron A. Are patients with inflammatory bowel disease on chronic immunosuppressive therapy at increased risk of cervical high-grade dysplasia/cancer? A meta-analysis. Infla»223 saattaa lisätä kohdunkaulan esiastemuutosten ja kohdunkaulasyövän riskiä. Näyttö riskin lisääntymisestä on kuitenkin vaihtelevaa «Moscicki AB, Flowers L, Huchko MJ, ym. Updated Review for Guidelines for Cervical Cancer Screening in Immunosuppressed Women Without HIV Infection. J Low Genit Tract Dis 2025;29(2):168-179 »218, «Moscicki AB, Flowers L, Huchko MJ, ym. Guidelines for Cervical Cancer Screening in Immunosuppressed Women Without HIV Infection. J Low Genit Tract Dis 2019;23(2):87-101 »219.
Raskaus
- Tämän kappaleen suositukset perustuvat kansainvälisiin suosituksiin «Larish A, Long ME. Diagnosis and Management of Cervical Squamous Intraepithelial Lesions in Pregnancy and Postpartum. Obstet Gynecol 2024;144(3):328-338 »224, «Livmodercancer prevention Nationellt vårdprogram Version 4.1 2025-06-03»225, «McGee AE, Alibegashvili T, Elfgren K, ym. European consensus statement on expert colposcopy. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2023;290():27-37 »105 raskaudenaikaisesta hoidosta ja seurannasta.
- hrHPV- ja papanäytteen ottaminen raskauden aikana on turvallista eikä lisää raskauskomplikaatioita. Seulontaan suositellaan osallistumaan normaalisti.
- Seulontaikäisille suositellaan näytteenottoa alkuraskaudessa, mikäli he eivät ole osallistuneet seulontaan.
- Kolposkopian aiheet raskauden aikana ovat samat kuin muulloinkin.
- Raskauteen liittyvien kohdunkaulan fysiologisten muutosten ja vuotoherkkyyden vuoksi raskaana olevan kolposkopia vaatii kokemusta.
- Kolposkopian toteuttamisessa huomioidaan tutkimuksen aiheen lisäksi raskausviikot ja kolposkooppiset löydökset, ks. kaavio «Raskausajan soluatypiat (kaavio 4)»4.
- Koepala otetaan vain esiastemuutosta epäiltäessä. Koepalan ottaminen on turvallista, mutta vuotoriski on kuitenkin syytä huomioida.
- Kohdunkaulan kaavintanäytettä ei tule ottaa raskauden aikana.
- Sähkösilmukkahoito on aiheellinen raskauden aikana vain, jos se on syövän poissulkemiseksi välttämätön.
- Jos alkuraskaudessa diagnosoidaan HSIL tai AIS, jota ei hoideta, suositellaan kolposkopiaseurantaa raskausviikoilla 30–32.
- Jos raskauden aikana on todettu histologinen HSIL tai AIS, jota ei hoideta, järjestetään kolposkopiaseuranta 2–3 kuukautta synnytyksestä (vrt. Ruotsissa suositus 6–8 viikkoa).
Sukupuolivähemmistöt
- Kaikille henkilöille, joilla on kohdunkaula, suositellaan osallistumista kohdunkaulasyövän seulontaan sukupuoli-identiteetistä riippumatta. Täydellisen kohdunpoiston jälkeen seulontaa ei tarvita «Suomen Syöpärekisteri, FICAN (2024) Kohdunkaulan syövän seulonnan laatukäsikirja. Saatavilla: https://syoparekisteri.fi/assets/files/2024/04/Kohdunkaulan-syovan-seulonnan-laatukasikirja.pdf»226.
- Testosteronihoito voi aiheuttaa limakalvojen atrofiaa, mikä vaikeuttaa näytteenottoa ja lisää tutkimuksen epämukavuutta.
- Paikallisestrogeenihoidon käyttäminen noin kuukauden ajan ennen näytteenottoa tai gynekologista tutkimusta on suositeltavaa etenkin, jos limakalvojen atrofia todetaan tai näytteenotto on aiemmin ollut vaikeaa.
- Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voivat kokea gynekologisen tutkimuksen ahdistavaksi tai sukupuolidysforiaa lisääväksi. Tämä tulisi huomioida tarjoamalla sensitiivinen ja potilaan identiteettiä kunnioittava toimintaympäristö «Nicholls EJ, McGowan CR, Miles S, ym. Provision of cervical screening for transmasculine patients: a review of clinical and programmatic guidelines. BMJ Sex Reprod Health 2023;49(2):118-128 »227, «Weyers S, Garland SM, Cruickshank M, ym. Cervical cancer prevention in transgender men: a review. BJOG 2021;128(5):822-826 »228.
Esiastemuutosten ilmoittaminen Suomen Syöpärekisteriin
- Suomen Syöpärekisteriin tulee toimittaa tiedot syövistä ja syövän esiastemuutoksista (ks. taulukko «Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten levy- ja lieriöepiteelisolujen histologisten muutosten vanhat WHO:n luokitukset vuosilta 2003, 2014 ja 2020 ja työryhmän suositus niistä käytettävistä ICD-10»9) Syöpärekisterin ohjeiden mukaisesti «https://syoparekisteri.fi/ilmoituspalvelu/»6.
- Syövistä on tehtävä kliininen ilmoitus Syöpärekisteriin joko automaattisena poimintana potilastietojärjestelmästä tai täyttämällä tiedot manuaalisesti erilliseen verkkolomakkeeseen.
- Patologian laboratoriot toimittavat syöpien esiasteiden tiedot Syöpärekisteriin automaattisesti, joten erillistä kliinistä ilmoitusta ei tarvita.
| WHO 2003 | WHO 2014 | WHO 2020 | ICD-10 (suositus) | |
|---|---|---|---|---|
| * Ilmoitetaan Syöpärekisteriin | ||||
| Kohdunkaula, levyepiteeli | ||||
| CIN 1 | LSIL | LSIL | N87.0 | |
| CIN 2 | HSIL | HSIL* | N87.2 | |
| CIN 3 | HSIL | HSIL* | N87.2 | |
| Kohdunkaula, lieriöepiteeli | ||||
| Glandular dysplasia | AIS | HPV-taustaiset: AIS (usual type)* SMILE* | D06.0 | |
| AIS | AIS | HPV:stä riippumattomat: AIS, gastrinen tyyppi (gAIS)* Atypical LEGH (aLEGH)* | D06.0 | |
| Emätin | ||||
| VAIN 1 | LSIL | LSIL | N89.0 | |
| VAIN 2 | HSIL | HSIL* | N89.2 | |
| VAIN 3 | HSIL | HSIL* | N89.2 | |
| Ulkosynnyttimet | ||||
| VIN 1 | LSIL | LSIL | N90.0 | |
| VIN 2 | HSIL | HSIL* | N90.2 | |
| VIN 3 | HSIL | HSIL* | N90.2 | |
| Differentiated VIN (dVIN) | dVIN | HPV:stä riippumaton VIN (sis. dVIN:n)* | D07.1 | |
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä
Kohdunkaula-, emätin- ja ulkosynnytinsyöpien esiasteet -suosituksen historiatiedot «Kohdunkaula-, emätin- ja ulkosynnytinsyöpien esiasteet, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»3
Puheenjohtaja ja kokoava kirjoittaja:
Laura Kotaniemi-Talonen, LT, dosentti, apulaisylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; TAYS ja Tampereen yliopisto
Työryhmän jäsenet:
Anni Virtanen, LT, dosentti, osastonylilääkäri, patologian erikoislääkäri; HUS ja Helsingin yliopisto
Pia Halonen, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; HUS ja Helsingin yliopisto
Ulla Korhonen, LT, ylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; Pohjois-Karjalan keskussairaala
Karolina Louvanto, LT, professori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja TAYS
Bianca Arrhenius, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Karoliina Aro, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologisen onkologian lisäkoulutus; HUS ja Helsingin yliopisto
Annu Heinonen, LT, apulaisylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; HUS ja Helsingin yliopisto
Ilkka Kalliala, LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; HUS ja Helsingin yliopisto
Jenni Söderlund, LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologisen onkologian lisäkoulutus; TYKS ja Turun yliopisto
Veli-Matti Partanen, FT, kehittämispäällikkö; Suomen Syöpärekisteri
Johanna Palmroth, LL (väit.), naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologisen onkologian lisäkoulutus, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; KYS Naistenkeskus
Marja Simojoki, LT; gynekologisen sädehoidon sekä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; OYS
Asiantuntijat:
Potilasviiteryhmän asiantuntijat eivät ole osallistuneet päätöksentekoon hoitosuosituksen sisällöstä ja muotoiluista.
Potilaiden osallisuus on toteutettu Käypä hoito -suosituksen yhteydessä kahdella viiteryhmän Teams-kokouksella. Viiteryhmä on antanut suosituksesta myös lausunnon.
Eva-Maria Strömsholm, Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry
Taru Salovaara, Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry
Johanna Vierikko, Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry
Sidonnaisuudet
Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 1.9.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.
Karoliina Aro: Sivutoimet: erikoislääkäri; lääkäriasema Femeda (päättynyt 2026). Koulutustoiminta: GSK. Kongressit ja seminaarit: Astra Zeneca. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kolposkopiayhdistys, hallituksen jäsen (päättynyt 2022).
Bianca Arrhenius: Sivutoimet: yleislääkäri; Lääkärikeskus Aava, vieraileva tutkija; Helsingin yliopisto, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon yksikkö. Tutkimus- ja kehitystyö: Helsingin yliopisto (syventävien opintojen ohjaus). Koulutustoiminta: Helsingin yliopisto (luentopalkkio), Oulun yliopisto (väitöskirjan esitarkastus), Suomen yleislääkärit GPF ry (luentopalkkio).
Pia Halonen: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Synnytys- ja naistentautiopin tutkimussäätiö, hallituksen jäsen.
Annu Heinonen: Sivutoimet: naistentautien erikoislääkäri; Lääkärikeskus Aava. Koulutustoiminta: Roche Diagnostics oy, asiantuntijapaneeli. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kolposkopiayhdistyksen, varapuheenjohtaja.
Ilkka Kalliala: Sivutoimet: Honorary Clinical Senior Lecturer, Department of Metabolism, Digestion and Reproduction, Faculty of Medicine, Imperial College London, UK, 4/2021, erikoislääkäri; Mehiläinen ja Terveystalo. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kolposkopiayhdistys, hallituksen jäsen; Kohdunkaulasyövän seulonnan laatukäsikirjan asiantuntijatyöryhmä, jäsen; SNAKTU, Suomalainen Naistentautien ja synnytysten Kliininen Tutkijaverkosto, ohjausryhmän sihteeri; NORD-ACT, Pohjoismainen naistentautien ja synnytysten kliininen tutkijaverkosto, ohjausryhmän jäsen. Muut sidonnaisuudet: Tutkimusapuraha laitokselle (Sigrid Juseliuksen Säätiö).
Ulla Korhonen: Sivutoimet: yksityislääkäri; Femino Oy, Joensuu. Koulutustoiminta: Exeltis Finland, luentopalkkio. Kongressit ja seminaarit: Gedeon Richter Nordics AB. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kolposkopiayhdistys, hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Gynekologikeskus Femino oy, osakkuus 2011–.
Laura Kotaniemi-Talonen: Sivutoimet: dosentti; Tampereen yliopisto. Koulutustoiminta: Luentopalkkiot: CampusPharma, MSD Finland ja Gedeon Richter Nordics AB. Asiantuntijapalkkio: Stragen Finland Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kolposkopiayhdistys, puheenjohtaja; Suomen Erikoislääkäriyhdistys, valtuuskunnan jäsen.
Karolina Louvanto: Sivutoimet: yksityislääkäri; Mehiläinen. Muut sidonnaisuudet: apurahat laitokselle (Suomen Akatemia, Syöpäsäätiö, Sigrid Juseliuksen Säätiö).
Johanna Palmroth: Sivutoimet: erikoislääkäri; Siun sote/Palliatiivinen keskus ja Naistenkeskus, yksityislääkäri; Satucon Oy. Tutkimus ja kehitystyö: MSD, GSK. Molemmissa yhtiöissä ollut HPV-rokote-tutkijalääkärinä (faasi III). Koulutustoiminta: MSD ja GSK. Kongressit ja seminaarit: MSD, GSK, Roche, Astra Zeneca. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kolposkopiayhdistys, rahastonhoitaja. Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman järjestelytoimikunnan jäsen.
Veli-Matti Partanen: Koulutustoiminta: Roche Diagnostics. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Kohdunkaulasyövän seulonnan asiantuntijaryhmä.
Marja Simojoki: Sivutoimet: erikoislääkäri; Gyneko. Koulutustoiminta: AstraZeneca Oy, Glaxo Smith Kline Oy, Roche Diagnostics Oy, Eisai Ab, AbbVie Oy. Kongressit ja seminaarit: NSGO kongressimatka 11/2025 MSD. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kolposkopiayhdistys, hallituksen jäsen (päättynyt 1/2026).
Jenni Söderlund: Kongressit ja seminaarit: GSK, MSD, AbbVie, Eisai. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kolposkopiayhdistys, hallituksen jäsen.
Anni Virtanen: Sivutoimet: tutkija; Helsingin yliopisto. Koulutustoiminta: Roche. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kolposkopiayhdistys, hallituksen jäsen.
Kirjallisuusviite
Kohdunkaula-, emätin- ja ulkosynnytinsyöpien esiasteet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Ferlay J, Ervik M, Lam F, Laversanne M, Colombet M, Mery L, Piñeros M, Znaor A, Soerjomataram I, Bray F. Global Cancer Observatory: Cancer Today (version 1.1). 2024 Lyon, France: International Agency for Research on Cancer. Available from: https://gco.iarc.who.int/today, accessed 11.3.2026
- Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 02.10.2025, sovelluksen versio 2025-10-28-001
- Suomen Syöpärekisteri (2025). Kohdunkaulan syövän seulontaohjelma. Vuosiraportti vuoden 2023 seulonnasta. Saatavilla: https://syoparekisteri.fi/assets/files/2025/06/Kohdunkaulasyovan-seulontaohjelma-vuosiraportti-2023-seulonnasta.pdf
- Snellman J, Pankakoski M, Heinävaara S, ym. Increased cervical cancer incidence in the target age of screening-Variation by mode of detection. Int J Cancer 2026;159(2):359-367 «PMID: 41653077»PubMed
- Suomen Syöpärekisteri, tietokantaversio 2.20, tarkasteluvuodet 2019–2023. https://syoparekisteri.fi/
- Pankakoski M, Heinävaara S, Sarkeala T, ym. High lifetime probability of screen-detected cervical abnormalities. J Med Screen 2017;24(4):201-207 «PMID: 28073308»PubMed
- Daling JR, Madeleine MM, Schwartz SM, ym. A population-based study of squamous cell vaginal cancer: HPV and cofactors. Gynecol Oncol 2002;84(2):263-70 «PMID: 11812085»PubMed
- Stanley M. HPV - immune response to infection and vaccination. Infect Agent Cancer 2010;5():19 «PMID: 20961432»PubMed
- Doorbar J, Egawa N, Griffin H, ym. Human papillomavirus molecular biology and disease association. Rev Med Virol 2015;25 Suppl 1(Suppl Suppl 1):2-23 «PMID: 25752814»PubMed
- McBride AA. Human papillomaviruses: diversity, infection and host interactions. Nat Rev Microbiol 2022;20(2):95-108 «PMID: 34522050»PubMed
- Arroyo Mühr LS, Lagheden C, Hassan SS, ym. The International Human Papillomavirus Reference Center: Standardization, collaboration, and quality assurance in HPV research and diagnostics. J Med Virol 2023;95(12):e29332 «PMID: 38115556»PubMed
- Bzhalava D, Eklund C, Dillner J. International standardization and classification of human papillomavirus types. Virology 2015;476():341-344 «PMID: 25577151»PubMed
- IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans Volume 100B. IARC. 2012. ISBN-13. 978-92-832-1319-2
- de Martel C, Plummer M, Vignat J, ym. Worldwide burden of cancer attributable to HPV by site, country and HPV type. Int J Cancer 2017;141(4):664-670 «PMID: 28369882»PubMed
- Wei F, Georges D, Man I, ym. Causal attribution of human papillomavirus genotypes to invasive cervical cancer worldwide: a systematic analysis of the global literature. Lancet 2024;404(10451):435-444 «PMID: 39097395»PubMed
- Lycke KD, Steben M, Garland SM, ym. An updated understanding of the natural history of cervical human papillomavirus infection-clinical implications. Am J Obstet Gynecol 2025;232(5):453-460 «PMID: 39983886»PubMed
- Ryser MD, Bravo IG, Campos NG, ym. IPVS Consensus Statement on The Natural History of Cervical Human Papillomavirus Infection. J Infect Dis 2026;233(4):735-744 «PMID: 41239758»PubMed
- Moscicki AB, Schiffman M, Burchell A, ym. Updating the natural history of human papillomavirus and anogenital cancers. Vaccine 2012;30 Suppl 5(0 5):F24-33 «PMID: 23199964»PubMed
- Franco EL, Villa LL, Sobrinho JP, ym. Epidemiology of acquisition and clearance of cervical human papillomavirus infection in women from a high-risk area for cervical cancer. J Infect Dis 1999;180(5):1415-23 «PMID: 10515798»PubMed
- Richardson H, Kelsall G, Tellier P, ym. The natural history of type-specific human papillomavirus infections in female university students. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2003;12(6):485-90 «PMID: 12814991»PubMed
- Lehtinen M, Dillner J. Clinical trials of human papillomavirus vaccines and beyond. Nat Rev Clin Oncol 2013;10(7):400-10 «PMID: 23736648»PubMed
- Insinga RP, Perez G, Wheeler CM, ym. Incidence, duration, and reappearance of type-specific cervical human papillomavirus infections in young women. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2010;19(6):1585-94 «PMID: 20530494»PubMed
- Bulkmans NW, Berkhof J, Bulk S, ym. High-risk HPV type-specific clearance rates in cervical screening. Br J Cancer 2007;96(9):1419-24 «PMID: 17342094»PubMed
- Ylitalo N, Josefsson A, Melbye M, ym. A prospective study showing long-term infection with human papillomavirus 16 before the development of cervical carcinoma in situ. Cancer Res 2000;60(21):6027-32 «PMID: 11085523»PubMed
- Kjær SK, Frederiksen K, Munk C, ym. Long-term absolute risk of cervical intraepithelial neoplasia grade 3 or worse following human papillomavirus infection: role of persistence. J Natl Cancer Inst 2010;102(19):1478-88 «PMID: 20841605»PubMed
- Malagón T, Drolet M, Boily MC, ym. Cross-protective efficacy of two human papillomavirus vaccines: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2012;12(10):781-9 «PMID: 22920953»PubMed
- Joura EA, Giuliano AR, Iversen OE, ym. A 9-valent HPV vaccine against infection and intraepithelial neoplasia in women. N Engl J Med 2015;372(8):711-23 «PMID: 25693011»PubMed
- Garland SM, Hernandez-Avila M, Wheeler CM, ym. Quadrivalent vaccine against human papillomavirus to prevent anogenital diseases. N Engl J Med 2007;356(19):1928-43 «PMID: 17494926»PubMed
- FUTURE II Study Group. Quadrivalent vaccine against human papillomavirus to prevent high-grade cervical lesions. N Engl J Med 2007;356(19):1915-27 «PMID: 17494925»PubMed
- Lehtinen M, Paavonen J, Wheeler CM, ym. Overall efficacy of HPV-16/18 AS04-adjuvanted vaccine against grade 3 or greater cervical intraepithelial neoplasia: 4-year end-of-study analysis of the randomised, double-blind PATRICIA trial. Lancet Oncol 2012;13(1):89-99 «PMID: 22075171»PubMed
- Muñoz N, Manalastas R Jr, Pitisuttithum P, ym. Safety, immunogenicity, and efficacy of quadrivalent human papillomavirus (types 6, 11, 16, 18) recombinant vaccine in women aged 24-45 years: a randomised, double-blind trial. Lancet 2009;373(9679):1949-57 «PMID: 19493565»PubMed
- GlaxoSmithKline Vaccine HPV-007 Study Group, Romanowski B, de Borba PC, ym. Sustained efficacy and immunogenicity of the human papillomavirus (HPV)-16/18 AS04-adjuvanted vaccine: analysis of a randomised placebo-controlled trial up to 6.4 years. Lancet 2009;374(9706):1975-85 «PMID: 19962185»PubMed
- Kjaer SK, Sigurdsson K, Iversen OE, ym. A pooled analysis of continued prophylactic efficacy of quadrivalent human papillomavirus (Types 6/11/16/18) vaccine against high-grade cervical and external genital lesions. Cancer Prev Res (Phila) 2009;2(10):868-78 «PMID: 19789295»PubMed
- van de Laar RLO, Hofhuis W, Duijnhoven RG, ym. Adjuvant VACcination against HPV in surgical treatment of Cervical Intra-epithelial Neoplasia (VACCIN study) a study protocol for a randomised controlled trial. BMC Cancer 2020;20(1):539 «PMID: 32517663»PubMed
- Falcaro M, Castañon A, Ndlela B, ym. The effects of the national HPV vaccination programme in England, UK, on cervical cancer and grade 3 cervical intraepithelial neoplasia incidence: a register-based observational study. Lancet 2021;398(10316):2084-2092 «PMID: 34741816»PubMed
- Falcaro M, Soldan K, Ndlela B, ym. Effect of the HPV vaccination programme on incidence of cervical cancer and grade 3 cervical intraepithelial neoplasia by socioeconomic deprivation in England: population based observational study. BMJ 2024;385():e077341 «PMID: 38749552»PubMed
- Lehtinen M, Lagheden C, Luostarinen T, ym. Human papillomavirus vaccine efficacy against invasive, HPV-positive cancers: population-based follow-up of a cluster-randomised trial. BMJ Open 2021;11(12):e050669 «PMID: 35149535»PubMed
- Luostarinen T, Apter D, Dillner J, ym. Vaccination protects against invasive HPV-associated cancers. Int J Cancer 2018;142(10):2186-2187 «PMID: 29280138»PubMed
- Lei J, Ploner A, Elfström KM ym. HPV Vaccination and the Risk of Invasive Cervical Cancer. N Engl J Med 2020;383:1340-1348
- Harper DM, Franco EL, Wheeler CM, ym. Sustained efficacy up to 4.5 years of a bivalent L1 virus-like particle vaccine against human papillomavirus types 16 and 18: follow-up from a randomised control trial. Lancet 2006;367(9518):1247-55 «PMID: 16631880»PubMed
- Harper DM, Franco EL, Wheeler C, ym. Efficacy of a bivalent L1 virus-like particle vaccine in prevention of infection with human papillomavirus types 16 and 18 in young women: a randomised controlled trial. Lancet 2004;364(9447):1757-65 «PMID: 15541448»PubMed
- Koutsky LA, Ault KA, Wheeler CM, ym. A controlled trial of a human papillomavirus type 16 vaccine. N Engl J Med 2002;347(21):1645-51 «PMID: 12444178»PubMed
- Ault KA, Future II Study Group. Effect of prophylactic human papillomavirus L1 virus-like-particle vaccine on risk of cervical intraepithelial neoplasia grade 2, grade 3, and adenocarcinoma in situ: a combined analysis of four randomised clinical trials. Lancet 2007;369(9576):1861-1868 «PMID: 17544766»PubMed
- Palefsky JM, Giuliano AR, Goldstone S, ym. HPV vaccine against anal HPV infection and anal intraepithelial neoplasia. N Engl J Med 2011;365(17):1576-85 «PMID: 22029979»PubMed
- Giuliano AR, Palefsky JM, Goldstone S, ym. Efficacy of quadrivalent HPV vaccine against HPV Infection and disease in males. N Engl J Med 2011;364(5):401-11 «PMID: 21288094»PubMed
- Lehtinen M, Apter D, Eriksson T, ym. Effectiveness of the AS04-adjuvanted HPV-16/18 vaccine in reducing oropharyngeal HPV infections in young females-Results from a community-randomized trial. Int J Cancer 2020;147(1):170-174 «PMID: 31736068»PubMed
- Chaturvedi AK, Graubard BI, Broutian T, ym. Effect of Prophylactic Human Papillomavirus (HPV) Vaccination on Oral HPV Infections Among Young Adults in the United States. J Clin Oncol 2018;36(3):262-267 «PMID: 29182497»PubMed
- Herrero R, Quint W, Hildesheim A, ym. Reduced prevalence of oral human papillomavirus (HPV) 4 years after bivalent HPV vaccination in a randomized clinical trial in Costa Rica. PLoS One 2013;8(7):e68329 «PMID: 23873171»PubMed
- Hirth JM, Chang M, Resto VA, ym. Prevalence of oral human papillomavirus by vaccination status among young adults (18-30years old). Vaccine 2017;35(27):3446-3451 «PMID: 28526331»PubMed
- Bergman H, Henschke N, Arevalo-Rodriguez I, ym. Human papillomavirus (HPV) vaccination for the prevention of cervical cancer and other HPV-related diseases: a network meta-analysis. Cochrane Database Syst Rev 2025;11(11):CD015364 «PMID: 41276263»PubMed
- Bergman H, Buckley BS, Villanueva G, ym. Comparison of different human papillomavirus (HPV) vaccine types and dose schedules for prevention of HPV-related disease in females and males. Cochrane Database Syst Rev 2019;2019(11): «PMID: 31755549»PubMed
- Gertig DM, Brotherton JM, Budd AC, ym. Impact of a population-based HPV vaccination program on cervical abnormalities: a data linkage study. BMC Med 2013;11():227 «PMID: 24148310»PubMed
- Baldur-Felskov B, Dehlendorff C, Munk C, ym. Early impact of human papillomavirus vaccination on cervical neoplasia--nationwide follow-up of young Danish women. J Natl Cancer Inst 2014;106(3):djt460 «PMID: 24552678»PubMed
- Pollock KG, Kavanagh K, Potts A, ym. Reduction of low- and high-grade cervical abnormalities associated with high uptake of the HPV bivalent vaccine in Scotland. Br J Cancer 2014;111(9):1824-30 «PMID: 25180766»PubMed
- Drolet M, Bénard É, Boily MC, ym. Population-level impact and herd effects following human papillomavirus vaccination programmes: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2015;15(5):565-80 «PMID: 25744474»PubMed
- Scheller NM, Svanström H, Pasternak B, ym. Quadrivalent HPV vaccination and risk of multiple sclerosis and other demyelinating diseases of the central nervous system. JAMA 2015;313(1):54-61 «PMID: 25562266»PubMed
- Lu B, Kumar A, Castellsagué X, ym. Efficacy and safety of prophylactic vaccines against cervical HPV infection and diseases among women: a systematic review & meta-analysis. BMC Infect Dis 2011;11():13 «PMID: 21226933»PubMed
- Skufca J, Ollgren J, Artama M, ym. The association of adverse events with bivalent human papilloma virus vaccination: A nationwide register-based cohort study in Finland. Vaccine 2018;36(39):5926-5933 «PMID: 30115524»PubMed
- FICAN & Suomen Syöpärekisteri. (2026) Kohdunkaulan syövän seulonnan laatukäsikirja. Saatavilla: https://syoparekisteri.fi/assets/files/2026/06/Kohdunkaulan-syovan-seulonnan-laatukasikirja.pdf
- IARC (2022). Cervical cancer screening. IARC Handb Cancer Prev. 18:1–456. Available from: https://publications.iarc.fr/604
- Anttila A, Pukkala E, Söderman B, ym. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, 1963-1995: recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83(1):59-65 «PMID: 10449609»PubMed
- Vahteristo M, Leinonen MK, Sarkeala T, ym. Lower incidence of vaginal cancer after cervical human papillomavirus screening - long-term follow-up of Finnish randomized screening trial. Prev Med 2024;185():108031 «PMID: 38849059»PubMed
- Pankakoski M, Heinävaara S, Anttila A, ym. Differences in cervical test coverage by age, socioeconomic status, ethnic origin and municipality type - A nationwide register-based study. Prev Med 2020;139():106219 «PMID: 32693176»PubMed
- Pankakoski M, Sarkeala T, Anttila A, ym. Effectiveness of Cervical Testing in and outside a Screening Program-A Case-Control Study. Cancers (Basel) 2022;14(21): «PMID: 36358612»PubMed
- Holowaty P, Miller AB, Rohan T, ym. Natural history of dysplasia of the uterine cervix. J Natl Cancer Inst 1999;91(3):252-8 «PMID: 10037103»PubMed
- Cox JT, Schiffman M, Solomon D, ym. Prospective follow-up suggests similar risk of subsequent cervical intraepithelial neoplasia grade 2 or 3 among women with cervical intraepithelial neoplasia grade 1 or negative colposcopy and directed biopsy. Am J Obstet Gynecol 2003;188(6):1406-12 «PMID: 12824970»PubMed
- Guido R, Schiffman M, Solomon D, ym. Postcolposcopy management strategies for women referred with low-grade squamous intraepithelial lesions or human papillomavirus DNA-positive atypical squamous cells of undetermined significance: a two-year prospective study. Am J Obstet Gynecol 2003;188(6):1401-5 «PMID: 12824969»PubMed
- Loopik DL, Bentley HA, Eijgenraam MN, ym. The Natural History of Cervical Intraepithelial Neoplasia Grades 1, 2, and 3: A Systematic Review and Meta-analysis. J Low Genit Tract Dis 2021;25(3):221-231 «PMID: 34176914»PubMed
- van Oortmarssen GJ, Habbema JD. Epidemiological evidence for age-dependent regression of pre-invasive cervical cancer. Br J Cancer 1991;64(3):559-65 «PMID: 1911199»PubMed
- Hakama M, Räsänen-Virtanen U. Effect of a mass screening program on the risk of cervical cancer. Am J Epidemiol 1976;103(5):512-7 «PMID: 1274953»PubMed
- Tainio K, Athanasiou A, Tikkinen KAO, ym. Clinical course of untreated cervical intraepithelial neoplasia grade 2 under active surveillance: systematic review and meta-analysis. BMJ 2018;360():k499 «PMID: 29487049»PubMed
- Kyrgiou M, Bowden SJ, Ellis LB, ym. Active surveillance of cervical intraepithelial neoplasia grade 2: 2025 British Society of Colposcopy and Cervical Pathology and European Society of Gynaecologic Oncology consensus statement. Lancet Oncol 2025;26(3):e140-e151 «PMID: 40049205»PubMed
- Krivak TC, Rose GS, McBroom JW, ym. Cervical adenocarcinoma in situ: a systematic review of therapeutic options and predictors of persistent or recurrent disease. Obstet Gynecol Surv 2001;56(9):567-75 «PMID: 11524622»PubMed
- Mohammad H, Espensen AS, Arnardóttir MB, ym. The Incidence of Cervical Intraepithelial Neoplasia or Cervical Cancer in Women Referred With Postcoital Bleeding. J Low Genit Tract Dis 2024;28(3):210-216 «PMID: 38661331»PubMed
- Cohen O, Schejter E, Agizim R, ym. Postcoital bleeding is a predictor for cervical dysplasia. PLoS One 2019;14(5):e0217396 «PMID: 31120980»PubMed
- Walker S, Hamilton W. Risk of cervical cancer in symptomatic women aged ≥40 in primary care: A case-control study using electronic records. Eur J Cancer Care (Engl) 2017;26(3): «PMID: 28474381»PubMed
- Nayak PK, Mitra S, Agrawal S, ym. Role of various screening techniques in detecting preinvasive lesions of the cervix among symptomatic women and women having unhealthy cervix. J Cancer Res Ther 2021;17(1):180-185 «PMID: 33723152»PubMed
- Gao S, Song Y. Clinical pathological and molecular features of 100 patients with gastric-type cervical adenocarcinoma. Diagn Pathol 2025;20(1):73 «PMID: 40495175»PubMed
- Seksitaudit. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Anttila T, Saikku P, Koskela P, ym. Serotypes of Chlamydia trachomatis and risk for development of cervical squamous cell carcinoma. JAMA 2001;285(1):47-51 «PMID: 11150108»PubMed
- Smith JS, Bosetti C, Muñoz N, ym. Chlamydia trachomatis and invasive cervical cancer: a pooled analysis of the IARC multicentric case-control study. Int J Cancer 2004;111(3):431-9 «PMID: 15221973»PubMed
- Koliopoulos G, Nyaga VN, Santesso N, ym. Cytology versus HPV testing for cervical cancer screening in the general population. Cochrane Database Syst Rev 2017;8(8):CD008587 «PMID: 28796882»PubMed
- Nanda K, McCrory DC, Myers ER, ym. Accuracy of the Papanicolaou test in screening for and follow-up of cervical cytologic abnormalities: a systematic review. Ann Intern Med 2000;132(10):810-9 «PMID: 10819705»PubMed
- Moriarty AT, Wilbur D. Those gland problems in cervical cytology: faith or fact? Observations from the Bethesda 2001 terminology conference. Diagn Cytopathol 2003;28(4):171-4 «PMID: 12672090»PubMed
- Norman I, Yilmaz E, Hjerpe A, ym. Atypical glandular cells and development of cervical cancer: Population-based cohort study. Int J Cancer 2022;151(11):2012-2019 «PMID: 36029205»PubMed
- Wang J, Andrae B, Sundström K, ym. Risk of invasive cervical cancer after atypical glandular cells in cervical screening: nationwide cohort study. BMJ 2016;352():i276 «PMID: 26869597»PubMed
- Zhou X, Lin W, Qin Y, ym. Correlation of immediate prevalence of cervical precancers and cancers with HPV genotype and age in women with atypical glandular cells cytology: A retrospective analysis of 369 cases. Cancer Cytopathol 2024;132(2):119-128 «PMID: 37985212»PubMed
- Nayar R, Wilbur, D. (Eds.) The Bethesda System for Reporting Cervical Cytology. Definitions, Criteria, and Explanatory Notes. Springer. ISBN 978-3-319-11074-5, 2015
- Massad LS, Collins YC. Strength of correlations between colposcopic impression and biopsy histology. Gynecol Oncol 2003;89(3):424-8 «PMID: 12798706»PubMed
- Mitchell MF, Schottenfeld D, Tortolero-Luna G, ym. Colposcopy for the diagnosis of squamous intraepithelial lesions: a meta-analysis. Obstet Gynecol 1998;91(4):626-31 «PMID: 9540955»PubMed
- Etherington IJ, Luesley DM, Shafi MI, ym. Observer variability among colposcopists from the West Midlands region. Br J Obstet Gynaecol 1997;104(12):1380-4 «PMID: 9422016»PubMed
- Pretorius RG, Belinson JL, Zhang WH, ym. The colposcopic impression. Is it influenced by the colposcopist's knowledge of the findings on the referral Papanicolaou smear? J Reprod Med 2001;46(8):724-8 «PMID: 11547646»PubMed
- Baldauf JJ, Dreyfus M, Ritter J, ym. An analysis of the factors involved in the diagnostic accuracy of colposcopically directed biopsy. Acta Obstet Gynecol Scand 1997;76(5):468-73 «PMID: 9197451»PubMed
- Teoh D, Musa F, Salani R, ym. Diagnosis and Management of Adenocarcinoma in Situ: A Society of Gynecologic Oncology Evidence-Based Review and Recommendations. Obstet Gynecol 2020;135(4):869-878 «PMID: 32168211»PubMed
- Hopman EH, Kenemans P, Helmerhorst TJ. Positive predictive rate of colposcopic examination of the cervix uteri: an overview of literature. Obstet Gynecol Surv 1998;53(2):97-106 «PMID: 9487534»PubMed
- Nasiell K, Nasiell M, Vaćlavinková V. Behavior of moderate cervical dysplasia during long-term follow-up. Obstet Gynecol 1983;61(5):609-14 «PMID: 6835614»PubMed
- Piccoli R, Mandato VD, Lavitola G, ym. Atypical squamous cells and low squamous intraepithelial lesions in postmenopausal women: implications for management. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2008;140(2):269-74 «PMID: 18603346»PubMed
- Makkar B, Batra S, Gandhi G, ym. Vaginal misoprostol versus vaginal estradiol in overcoming unsatisfactory colposcopy. Gynecol Obstet Invest 2014;77(3):176-9 «PMID: 24642984»PubMed
- Richards A, Dalrymple C. Abnormal cervicovaginal cytology, unsatisfactory colposcopy and the use of vaginal estrogen cream: an observational study of clinical outcomes for women in low estrogen states. J Obstet Gynaecol Res 2015;41(3):440-4 «PMID: 25369987»PubMed
- Godfrey MAL, Nikolopoulos M, Povolotskaya N, ym. Post-coital bleeding: What is the incidence of significant gynaecological pathology in women referred for colposcopy? Sex Reprod Healthc 2019;22():100462 «PMID: 31563734»PubMed
- Melnikow J, Nuovo J, Willan AR, ym. Natural history of cervical squamous intraepithelial lesions: a meta-analysis. Obstet Gynecol 1998;92(4 Pt 2):727-35 «PMID: 9764690»PubMed
- Moscicki AB, Shiboski S, Hills NK, ym. Regression of low-grade squamous intra-epithelial lesions in young women. Lancet 2004;364(9446):1678-83 «PMID: 15530628»PubMed
- TOMBOLA Group. Cytological surveillance compared with immediate referral for colposcopy in management of women with low grade cervical abnormalities: multicentre randomised controlled trial. BMJ 2009;339():b2546 «PMID: 19638646»PubMed
- Massad LS, Perkins RB, Naresh A, ym. Colposcopy Standards: Guidelines for Endocervical Curettage at Colposcopy. J Low Genit Tract Dis 2023;27(1):97-101 «PMID: 36222824»PubMed
- McGee AE, Alibegashvili T, Elfgren K, ym. European consensus statement on expert colposcopy. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2023;290():27-37 «PMID: 37716200»PubMed
- Behrens AS, Dietl AK, Adler W, ym. Evaluation of endocervical curettage (ECC) in colposcopy for detecting cervical intraepithelial lesions. Arch Gynecol Obstet 2024;310(6):3037-3045 «PMID: 39472340»PubMed
- Liu AH, Walker J, Gage JC, ym. Diagnosis of Cervical Precancers by Endocervical Curettage at Colposcopy of Women With Abnormal Cervical Cytology. Obstet Gynecol 2017;130(6):1218-1225 «PMID: 29112672»PubMed
- Denehy TR, Gregori CA, Breen JL. Endocervical curettage, cone margins, and residual adenocarcinoma in situ of the cervix. Obstet Gynecol 1997;90(1):1-6 «PMID: 9207802»PubMed
- van der Marel J, Rodriguez A, Del Pino M, ym. The Value of Endocervical Curettage in Addition to Biopsies in Women Referred to Colposcopy. J Low Genit Tract Dis 2015;19(4):282-7 «PMID: 26083332»PubMed
- HIV Indicator Conditions. http://hiveurope.eu/Finalised-Projects/Guidance-HIV-Indicator-Conditions
- HIV-testing-guidelines-2020.pdf (bhiva.org)
- Carlander C, Marrone G, Brännström J, ym. Assessing cervical intraepithelial neoplasia as an indicator disease for HIV in a low endemic setting: a population-based register study. BJOG 2017;124(11):1680-1687 «PMID: 28235246»PubMed
- Bowring J, Strander B, Young M, ym. The Swede score: evaluation of a scoring system designed to improve the predictive value of colposcopy. J Low Genit Tract Dis 2010;14(4):301-5 «PMID: 20885156»PubMed
- Strander B, Ellström-Andersson A, Franzén S, ym. The performance of a new scoring system for colposcopy in detecting high-grade dysplasia in the uterine cervix. Acta Obstet Gynecol Scand 2005;84(10):1013-7 «PMID: 16167921»PubMed
- Stoler MH, Schiffman M, Atypical Squamous Cells of Undetermined Significance-Low-grade Squamous Intraepithelial Lesion Triage Study (ALTS) Group. Interobserver reproducibility of cervical cytologic and histologic interpretations: realistic estimates from the ASCUS-LSIL Triage Study. JAMA 2001;285(11):1500-5 «PMID: 11255427»PubMed
- Woodhouse SL, Stastny JF, Styer PE, ym. Interobserver variability in subclassification of squamous intraepithelial lesions: Results of the College of American Pathologists Interlaboratory Comparison Program in Cervicovaginal Cytology. Arch Pathol Lab Med 1999;123(11):1079-84 «PMID: 10539913»PubMed
- Carreon JD, Sherman ME, Guillén D, ym. CIN2 is a much less reproducible and less valid diagnosis than CIN3: results from a histological review of population-based cervical samples. Int J Gynecol Pathol 2007;26(4):441-6 «PMID: 17885496»PubMed
- Reuschenbach M, Wentzensen N, Dijkstra MG, ym. p16INK4a immunohistochemistry in cervical biopsy specimens: A systematic review and meta-analysis of the interobserver agreement. Am J Clin Pathol 2014;142(6):767-72 «PMID: 25389329»PubMed
- TOMBOLA Group. Biopsy and selective recall compared with immediate large loop excision in management of women with low grade abnormal cervical cytology referred for colposcopy: multicentre randomised controlled trial. BMJ 2009;339():b2548 «PMID: 19638647»PubMed
- Shafi MI, Luesley DM, Jordan JA, ym. Randomised trial of immediate versus deferred treatment strategies for the management of minor cervical cytological abnormalities. Br J Obstet Gynaecol 1997;104(5):590-4 «PMID: 9166203»PubMed
- GOV.UK. NHS England. Guidance 4. Colposcopic diagnosis, treatment and follow up. Updated 9 July 2025, https://www.gov.uk/government/publications/cervical-screening-programme-and-colposcopy-management/3-colposcopic-diagnosis-treatment-and-follow-up
- Martin-Hirsch PP, Paraskevaidis E, Bryant A, ym. Surgery for cervical intraepithelial neoplasia. Cochrane Database Syst Rev 2013;2013(12):CD001318 «PMID: 24302546»PubMed
- Santesso N, Mustafa RA, Wiercioch W, ym. Systematic reviews and meta-analyses of benefits and harms of cryotherapy, LEEP, and cold knife conization to treat cervical intraepithelial neoplasia. Int J Gynaecol Obstet 2016;132(3):266-71 «PMID: 26643302»PubMed
- Mathevet P, Dargent D, Roy M, ym. A randomized prospective study comparing three techniques of conization: cold knife, laser, and LEEP. Gynecol Oncol 1994;54(2):175-9 «PMID: 8063242»PubMed
- Santos C, Galdos R, Alvarez M, ym. One-Session Management of Cervical Intraepithelial Neoplasia: A Solution for Developing Countries. A Prospective, Randomized Trial of LEEP versus Laser Excisional Conization. Gynecol Oncol 1996;61(1):11-5 «PMID: 8812512»PubMed
- Lycke KD, Kahlert J, Petersen LK, ym. Untreated cervical intraepithelial neoplasia grade 2 and subsequent risk of cervical cancer: population based cohort study. BMJ 2023;383():e075925 «PMID: 38030154»PubMed
- Krog L, Lycke KD, Kahlert J, ym. Risk of progression of cervical intraepithelial neoplasia grade 2 in human papillomavirus-vaccinated and unvaccinated women: a population-based cohort study. Am J Obstet Gynecol 2024;230(4):430.e1-430.e11 «PMID: 38569830»PubMed
- Bergqvist L, Virtanen A, Kalliala I, ym. Predictors for regression and progression of actively surveilled cervical intraepithelial neoplasia grade 2: A prospective cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand 2025;104(4):763-773 «PMID: 39930620»PubMed
- Kylebäck K, Ekeryd-Andalen A, Greppe C, ym. Active expectancy as alternative to treatment for cervical intraepithelial neoplasia grade 2 in women aged 25 to 30 years: ExCIN2-a prospective clinical multicenter cohort study. Am J Obstet Gynecol 2022;227(5):742.e1-742.e11 «PMID: 35777432»PubMed
- Damgaard R, Jenkins D, Stoler MH, ym. p16(INK4a) and HPV E4 immunohistochemistry for the prediction of regression of cervical intraepithelial neoplasia grade 2-A historical cohort study. Int J Cancer 2025;157(7):1294-1303 «PMID: 40323118»PubMed
- Frayle H, Gori S, Pagan A, ym. Predictive biomarkers for regression in women undergoing active surveillance for cervical intraepithelial neoplasia grade 2: A prospective multicenter study in Italy. Int J Cancer 2026;158(3):587-596 «PMID: 40884232»PubMed
- Baalbergen A, Helmerhorst TJ. Adenocarcinoma in situ of the uterine cervix--a systematic review. Int J Gynecol Cancer 2014;24(9):1543-8 «PMID: 25238167»PubMed
- Belkić K, Andersson S, Alder S, ym. Predictors of treatment failure for adenocarcinoma in situ of the uterine cervix: Up to 14 years of recorded follow-up. Oncol Lett 2022;24(4):357 «PMID: 36168314»PubMed
- Giannella L, Delli Carpini G, Di Giuseppe J, ym. Long-Term Follow-Up Outcomes in Women with In Situ/Microinvasive Adenocarcinoma of the Uterine Cervix Undergoing Conservative Treatment-Cervical Adenocarcinoma Study Group Italian Society of Colposcopy and Cervico-Vaginal Pathology. Cancers (Basel) 2024;16(6): «PMID: 38539572»PubMed
- Schaafsma M, Schuurman TN, Bekkers RLM, ym. The risk for residual AIS/CIN3+ after the first conservative surgical procedure for cervical adenocarcinoma in situ - A Dutch retrospective cohort study. Gynecol Oncol 2025;200():44-50 «PMID: 40695057»PubMed
- Athanasiou A, Veroniki AA, Efthimiou O, ym. Comparative effectiveness and risk of preterm birth of local treatments for cervical intraepithelial neoplasia and stage IA1 cervical cancer: a systematic review and network meta-analysis. Lancet Oncol 2022;23(8):1097-1108 «PMID: 35835138»PubMed
- Kyrgiou M, Athanasiou A, Paraskevaidi M, ym. Adverse obstetric outcomes after local treatment for cervical preinvasive and early invasive disease according to cone depth: systematic review and meta-analysis. BMJ 2016;354():i3633 «PMID: 27469988»PubMed
- Kyrgiou M, Mitra A, Arbyn M, ym. Fertility and early pregnancy outcomes after treatment for cervical intraepithelial neoplasia: systematic review and meta-analysis. BMJ 2014;349():g6192 «PMID: 25352501»PubMed
- Kalliala I, Athanasiou A, Veroniki AA, ym. Incidence and mortality from cervical cancer and other malignancies after treatment of cervical intraepithelial neoplasia: a systematic review and meta-analysis of the literature. Ann Oncol 2020;31(2):213-227 «PMID: 31959338»PubMed
- Costa S, Venturoli S, Negri G, ym. Factors predicting the outcome of conservatively treated adenocarcinoma in situ of the uterine cervix: an analysis of 166 cases. Gynecol Oncol 2012;124(3):490-5 «PMID: 22188786»PubMed
- Cuschieri K, Bhatia R, Cruickshank M, ym. HPV testing in the context of post-treatment follow up (test of cure). J Clin Virol 2016;76 Suppl 1():S56-S61 «PMID: 26525202»PubMed
- Arbyn M, Redman CWE, Verdoodt F, ym. Incomplete excision of cervical precancer as a predictor of treatment failure: a systematic review and meta-analysis. Lancet Oncol 2017;18(12):1665-1679 «PMID: 29126708»PubMed
- Bomans L, Ramirez AT, Hillemanns P, ym. Prediction of Treatment Failure After Excisional Treatment of Cervical Precancer: A Systematic Review and Meta-analysis. Obstet Gynecol 2025;146(4):487-499 «PMID: 40638922»PubMed
- Heinonen A, Jakobsson M, Kiviharju M, ym. Role of Colposcopy after Treatment for Cervical Intraepithelial Neoplasia. Cancers (Basel) 2020;12(6): «PMID: 32599929»PubMed
- Ghaem-Maghami S, Sagi S, Majeed G, ym. Incomplete excision of cervical intraepithelial neoplasia and risk of treatment failure: a meta-analysis. Lancet Oncol 2007;8(11):985-93 «PMID: 17928267»PubMed
- Ryu A, Nam K, Kwak J, ym. Early human papillomavirus testing predicts residual/recurrent disease after LEEP. J Gynecol Oncol 2012;23(4):217-25 «PMID: 23094124»PubMed
- Strander B, Andersson-Ellström A, Milsom I, ym. Long term risk of invasive cancer after treatment for cervical intraepithelial neoplasia grade 3: population based cohort study. BMJ 2007;335(7629):1077 «PMID: 17959735»PubMed
- Elfgren K, Elfström KM, Naucler P, ym. Management of women with human papillomavirus persistence: long-term follow-up of a randomized clinical trial. Am J Obstet Gynecol 2017;216(3):264.e1-264.e7 «PMID: 27825977»PubMed
- Albuquerque A, Godfrey MAL, Cappello C, ym. Multizonal anogenital neoplasia in women: a cohort analysis. BMC Cancer 2021;21(1):232 «PMID: 33676451»PubMed
- Alemany L, Saunier M, Tinoco L, ym. Large contribution of human papillomavirus in vaginal neoplastic lesions: a worldwide study in 597 samples. Eur J Cancer 2014;50(16):2846-54 «PMID: 25155250»PubMed
- Hodeib M, Cohen JG, Mehta S, ym. Recurrence and risk of progression to lower genital tract malignancy in women with high grade VAIN. Gynecol Oncol 2016;141(3):507-510 «PMID: 27032375»PubMed
- He MY, Yu EL, Hui SK, ym. Clinical outcomes of laser vaporization for vaginal intraepithelial neoplasia - A 20-year retrospective review. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2022;277():101-109 «PMID: 36067607»PubMed
- Luyten A, Hastor H, Vasileva T, ym. Laser-skinning colpectomy for extended vaginal intraepithelial neoplasia and microinvasive cancer. Gynecol Oncol 2014;135(2):217-22 «PMID: 25159485»PubMed
- Rome RM, England PG. Management of vaginal intraepithelial neoplasia: A series of 132 cases with long-term follow-up. Int J Gynecol Cancer 2000;10(5):382-390 «PMID: 11240702»PubMed
- Aho M, Vesterinen E, Meyer B, ym. Natural history of vaginal intraepithelial neoplasia. Cancer 1991;68(1):195-7 «PMID: 2049744»PubMed
- Sillman FH, Fruchter RG, Chen YS, ym. Vaginal intraepithelial neoplasia: risk factors for persistence, recurrence, and invasion and its management. Am J Obstet Gynecol 1997;176(1 Pt 1):93-9 «PMID: 9024096»PubMed
- Gunderson CC, Nugent EK, Elfrink SH, ym. A contemporary analysis of epidemiology and management of vaginal intraepithelial neoplasia. Am J Obstet Gynecol 2013;208(5):410.e1-6 «PMID: 23380265»PubMed
- Kesic V, Carcopino X, Preti M, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the Study of Vulval Disease (ECSVD), and the European Federation for Colposcopy (EFC) consensus statement on the management of vaginal intraepithelial neoplasia. Int J Gynecol Cancer 2023;33(4):446-461 «PMID: 36958755»PubMed
- Kim MK, Lee IH, Lee KH. Clinical outcomes and risk of recurrence among patients with vaginal intraepithelial neoplasia: a comprehensive analysis of 576 cases. J Gynecol Oncol 2018;29(1):e6 «PMID: 29185264»PubMed
- Field A, Bhagat N, Clark S, ym. Vaginal Intraepithelial Neoplasia: A Retrospective Study of Treatment and Outcomes Among a Cohort of UK Women. J Low Genit Tract Dis 2020;24(1):43-47 «PMID: 31860574»PubMed
- Sopracordevole F, Barbero M, Clemente N, ym. Colposcopic patterns of vaginal intraepithelial neoplasia: a study from the Italian Society of Colposcopy and Cervico-Vaginal Pathology. Eur J Cancer Prev 2018;27(2):152-157 «PMID: 27428398»PubMed
- Dodge JA, Eltabbakh GH, Mount SL, ym. Clinical features and risk of recurrence among patients with vaginal intraepithelial neoplasia. Gynecol Oncol 2001;83(2):363-9 «PMID: 11606098»PubMed
- Boonlikit S, Noinual N. Vaginal intraepithelial neoplasia: a retrospective analysis of clinical features and colpohistology. J Obstet Gynaecol Res 2010;36(1):94-100 «PMID: 20178533»PubMed
- Gurumurthy M, Cruickshank ME. Management of vaginal intraepithelial neoplasia. J Low Genit Tract Dis 2012;16(3):306-12 «PMID: 22460272»PubMed
- Frega A, Sopracordevole F, Assorgi C, ym. Vaginal intraepithelial neoplasia: a therapeutical dilemma. Anticancer Res 2013;33(1):29-38 «PMID: 23267125»PubMed
- Wang Y, Kong WM, Wu YM, ym. Therapeutic effect of laser vaporization for vaginal intraepithelial neoplasia following hysterectomy due to premalignant and malignant lesions. J Obstet Gynaecol Res 2014;40(6):1740-7 «PMID: 24888942»PubMed
- Kiviharju M, Riska A, Kalliala I, ym. Randomised trial on treatment of vaginal high-grade squamous intraepithelial lesion: Self-administered vaginal imiquimod and laser vaporisation. Int J Cancer 2025;157(7):1458-1464 «PMID: 40454918»PubMed
- Indermaur MD, Martino MA, Fiorica JV, ym. Upper vaginectomy for the treatment of vaginal intraepithelial neoplasia. Am J Obstet Gynecol 2005;193(2):577-80; discussion 580-1 «PMID: 16098901»PubMed
- Jentschke M, Hoffmeister V, Soergel P, ym. Clinical presentation, treatment and outcome of vaginal intraepithelial neoplasia. Arch Gynecol Obstet 2016;293(2):415-9 «PMID: 26232937»PubMed
- Frega A, French D, Piazze J, ym. Prediction of persistent vaginal intraepithelial neoplasia in previously hysterectomized women by high-risk HPV DNA detection. Cancer Lett 2007;249(2):235-41 «PMID: 17070990»PubMed
- Cong Q, Song Y, Wang Q, ym. A Retrospective Study of Cytology, High-Risk HPV, and Colposcopy Results of Vaginal Intraepithelial Neoplasia Patients. Biomed Res Int 2018;2018():5894801 «PMID: 29854768»PubMed
- Zhang L, Wang Q, Zhang H, ym. Screening History in Vaginal Precancer and Cancer: A Retrospective Study of 2131 Cases in China. Cancer Manag Res 2021;13():8855-8863 «PMID: 34858059»PubMed
- Yu D, Qu P, Liu M. Clinical presentation, treatment, and outcomes associated with vaginal intraepithelial neoplasia: A retrospective study of 118 patients. J Obstet Gynaecol Res 2021;47(5):1624-1630 «PMID: 33754436»PubMed
- Thuijs NB, van Beurden M, Bruggink AH, ym. Vulvar intraepithelial neoplasia: Incidence and long-term risk of vulvar squamous cell carcinoma. Int J Cancer 2021;148(1):90-98 «PMID: 32638382»PubMed
- van Beurden M, van der Vange N, de Craen AJ, ym. Normal findings in vulvar examination and vulvoscopy. Br J Obstet Gynaecol 1997;104(3):320-4 «PMID: 9091009»PubMed
- Kuroki LM, Frolova AI, Wu N, ym. Yield of Cytology Surveillance After High-Grade Vulvar Intraepithelial Neoplasia or Cancer. J Low Genit Tract Dis 2017;21(3):193-197 «PMID: 28644191»PubMed
- Proctor L, Grennan T, Albert A, ym. Screening for Anal Cancer in Women With a History of Vulvar High-Grade Squamous Intraepithelial Lesions. J Low Genit Tract Dis 2019;23(4):265-271 «PMID: 31592974»PubMed
- De Vuyst H, Clifford GM, Nascimento MC, ym. Prevalence and type distribution of human papillomavirus in carcinoma and intraepithelial neoplasia of the vulva, vagina and anus: a meta-analysis. Int J Cancer 2009;124(7):1626-36 «PMID: 19115209»PubMed
- Insinga RP, Liaw KL, Johnson LG, ym. A systematic review of the prevalence and attribution of human papillomavirus types among cervical, vaginal, and vulvar precancers and cancers in the United States. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2008;17(7):1611-22 «PMID: 18628412»PubMed
- Smith JS, Backes DM, Hoots BE, ym. Human papillomavirus type-distribution in vulvar and vaginal cancers and their associated precursors. Obstet Gynecol 2009;113(4):917-924 «PMID: 19305339»PubMed
- Thuijs NB, van Beurden M, Duin S, ym. High-grade vulvar intraepithelial neoplasia: comprehensive characterization and long-term vulvar carcinoma risk. Histopathology 2024;84(2):301-314 «PMID: 37726173»PubMed
- Trutnovsky G, Reich O, Joura EA, ym. Topical imiquimod versus surgery for vulvar intraepithelial neoplasia: a multicentre, randomised, phase 3, non-inferiority trial. Lancet 2022;399(10337):1790-1798 «PMID: 35483400»PubMed
- Preti M, Joura E, Vieira-Baptista P, ym. The European Society of Gynaecological Oncology (ESGO), the International Society for the Study of Vulvovaginal Disease (ISSVD), the European College for the Study of Vulval Disease (ECSVD) and the European Federation for Colposcopy (EFC) consensus statements on pre-invasive vulvar lesions. Int J Gynecol Cancer 2022;32(7):830-845 «PMID: 35728950»PubMed
- Preti M, Bucchi L, Ghiringhello B, ym. Risk factors for unrecognized invasive carcinoma in patients with vulvar high-grade squamous intraepithelial lesion at vulvoscopy-directed biopsy. J Gynecol Oncol 2017;28(4):e27 «PMID: 28541626»PubMed
- Smith E, Day T. The Role of Cervical or Vaginal HPV Testing in Surveillance of Vulvar, Vaginal, and Anal HPV-Associated Neoplasia. J Low Genit Tract Dis 2026;30(1):1-9 «PMID: 41085965»PubMed
- Clifford GM, Georges D, Shiels MS, ym. A meta-analysis of anal cancer incidence by risk group: Toward a unified anal cancer risk scale. Int J Cancer 2021;148(1):38-47 «PMID: 32621759»PubMed
- Albuquerque A, Fontes F. Recent Guidelines on Anal Cancer Screening: A Systematic Review. J Low Genit Tract Dis 2025;29(2):180-185 «PMID: 40019005»PubMed
- Gallio N, Preti M, Jones RW, ym. Differentiated vulvar intraepithelial neoplasia long-term follow up and prognostic factors: An analysis of a large historical cohort. Acta Obstet Gynecol Scand 2024;103(6):1175-1182 «PMID: 38383115»PubMed
- Voss FO, van Beurden M, Veelders KJ, ym. Incidence and Risk Factors for Recurrence and Progression of HPV-Independent Vulvar Intraepithelial Neoplasia. J Low Genit Tract Dis 2024;28(2):153-159 «PMID: 38518213»PubMed
- Roberts JNT, Bentz JL, LeBlanc RE, ym. Correlation of histopathologic findings with clinical predictors of disease recurrence and progression to vulvar carcinoma in patients with differentiated vulvar intraepithelial neoplasia (dVIN). Gynecol Oncol Rep 2024;52():101358 «PMID: 38523624»PubMed
- Day T, Marzol A, Pagano R, ym. Clinicopathologic Diagnosis of Differentiated Vulvar Intraepithelial Neoplasia and Vulvar Aberrant Maturation. J Low Genit Tract Dis 2020;24(4):392-398 «PMID: 32976294»PubMed
- . Committee Opinion No.675: Management of Vulvar Intraepithelial Neoplasia. Obstet Gynecol 2016;128(4):e178-e182 «PMID: 27661656»PubMed
- Lee A, Bradford J, Fischer G. Long-term Management of Adult Vulvar Lichen Sclerosus: A Prospective Cohort Study of 507 Women. JAMA Dermatol 2015;151(10):1061-7 «PMID: 26070005»PubMed
- Janke MJ, DeBlanc J, Kobernik EK, ym. Comorbid Vulvar Lichen Sclerosus and High-Grade Squamous Intraepithelial Lesions: A Management Conundrum. J Low Genit Tract Dis 2022;26(4):319-322 «PMID: 35972920»PubMed
- Kirtschig G, Kinberger M, Kreuter A, ym. EuroGuiderm guideline on lichen sclerosus-Treatment of lichen sclerosus. J Eur Acad Dermatol Venereol 2024;38(10):1874-1909 «PMID: 38822598»PubMed
- Kirtschig G, Kinberger M, Kreuter A, ym. EuroGuiderm guideline on lichen sclerosus-introduction into lichen sclerosus. J Eur Acad Dermatol Venereol 2024;38(10):1850-1873 «PMID: 38822578»PubMed
- Halonen P, Hiltunen-Back E. Milloin epäilen limakalvojen punajäkälää? Suom lääkäril 2025;80(3):205-208
- Denslow SA, Rositch AF, Firnhaber C, ym. Incidence and progression of cervical lesions in women with HIV: a systematic global review. Int J STD AIDS 2014;25(3):163-77 «PMID: 24216030»PubMed
- Carlander C, Wagner P, Svedhem V, ym. Impact of immunosuppression and region of birth on risk of cervical intraepithelial neoplasia among migrants living with HIV in Sweden. Int J Cancer 2016;139(7):1471-9 «PMID: 27177207»PubMed
- Guiguet M, Boué F, Cadranel J, ym. Effect of immunodeficiency, HIV viral load, and antiretroviral therapy on the risk of individual malignancies (FHDH-ANRS CO4): a prospective cohort study. Lancet Oncol 2009;10(12):1152-9 «PMID: 19818686»PubMed
- Minkoff H, Zhong Y, Burk RD, ym. Influence of adherent and effective antiretroviral therapy use on human papillomavirus infection and squamous intraepithelial lesions in human immunodeficiency virus-positive women. J Infect Dis 2010;201(5):681-90 «PMID: 20105077»PubMed
- Liu G, Sharma M, Tan N, ym. HIV-positive women have higher risk of human papilloma virus infection, precancerous lesions, and cervical cancer. AIDS 2018;32(6):795-808 «PMID: 29369827»PubMed
- Kelly H, Weiss HA, Benavente Y, ym. Association of antiretroviral therapy with high-risk human papillomavirus, cervical intraepithelial neoplasia, and invasive cervical cancer in women living with HIV: a systematic review and meta-analysis. Lancet HIV 2018;5(1):e45-e58 «PMID: 29107561»PubMed
- Brickman C, Palefsky JM. Cancer in the HIV-Infected Host: Epidemiology and Pathogenesis in the Antiretroviral Era. Curr HIV/AIDS Rep 2015;12(4):388-96 «PMID: 26475669»PubMed
- Stier EA, Engels E, Horner MJ, ym. Cervical cancer incidence stratified by age in women with HIV compared with the general population in the United States, 2002-2016. AIDS 2021;35(11):1851-1856 «PMID: 34049357»PubMed
- Panel on Guidelines for the Prevention and Treatment of Opportunistic Infections in Adults and Adolescents With HIV. Guidelines for the Prevention and Treatment of Opportunistic Infections in Adults and Adolescents With HIV. National Institutes of Health, HIV Medicine Association, and Infectious Diseases Society of America. Available at https://clinicalinfo.hiv.gov/en/guidelines/adult-and-adolescent-opportunistic-infection
- Kunskapsbanken. Version 4.1, 2025-06-03. https://kunskapsbanken.cancercentrum.se/diagnoser/livmoderhalscancerprevention/vardprogram/
- Strickler HD, Keller MJ, Hessol NA, ym. Primary HPV and Molecular Cervical Cancer Screening in US Women Living With Human Immunodeficiency Virus. Clin Infect Dis 2021;72(9):1529-1537 «PMID: 32881999»PubMed
- Keller MJ, Burk RD, Xie X, ym. Risk of cervical precancer and cancer among HIV-infected women with normal cervical cytology and no evidence of oncogenic HPV infection. JAMA 2012;308(4):362-9 «PMID: 22820789»PubMed
- Thorsteinsson K, Ladelund S, Jensen-Fangel S, ym. Incidence of cervical dysplasia and cervical cancer in women living with HIV in Denmark: comparison with the general population. HIV Med 2016;17(1):7-17 «PMID: 26058995»PubMed
- Gilles C, Konopnicki D, Rozenberg S. The recent natural history of human papillomavirus cervical infection in women living with HIV: A scoping review of meta-analyses and systematic reviews and the construction of a hypothetical model. HIV Med 2023;24(8):877-892 «PMID: 37062862»PubMed
- Zeier MD, Botha MH, van der Merwe FH, ym. Progression and persistence of low-grade cervical squamous intraepithelial lesions in women living with human immunodeficiency virus. J Low Genit Tract Dis 2012;16(3):243-50 «PMID: 22460273»PubMed
- Nappi L, Carriero C, Bettocchi S, ym. Cervical squamous intraepithelial lesions of low-grade in HIV-infected women: recurrence, persistence, and progression, in treated and untreated women. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2005;121(2):226-32 «PMID: 16054967»PubMed
- Debeaudrap P, Sobngwi J, Tebeu PM, ym. Residual or Recurrent Precancerous Lesions After Treatment of Cervical Lesions in Human Immunodeficiency Virus-infected Women: A Systematic Review and Meta-analysis of Treatment Failure. Clin Infect Dis 2019;69(9):1555-1565 «PMID: 30602038»PubMed
- Firnhaber C, Swarts A, Jezile V, ym. Human Papillomavirus Vaccination Prior to Loop Electroexcision Procedure Does Not Prevent Recurrent Cervical High-grade Squamous Intraepithelial Lesions in Women Living With Human Immunodeficiency Virus: A Randomized, Double-blind, Placebo-controlled Trial. Clin Infect Dis 2021;73(7):e2211-e2216 «PMID: 32975556»PubMed
- Zard E, Arnaud L, Mathian A, ym. Increased risk of high grade cervical squamous intraepithelial lesions in systemic lupus erythematosus: A meta-analysis of the literature. Autoimmun Rev 2014;13(7):730-5 «PMID: 24657969»PubMed
- Kim SC, Glynn RJ, Giovannucci E, ym. Risk of high-grade cervical dysplasia and cervical cancer in women with systemic inflammatory diseases: a population-based cohort study. Ann Rheum Dis 2015;74(7):1360-7 «PMID: 24618265»PubMed
- Moscicki AB, Flowers L, Huchko MJ, ym. Updated Review for Guidelines for Cervical Cancer Screening in Immunosuppressed Women Without HIV Infection. J Low Genit Tract Dis 2025;29(2):168-179 «PMID: 39804372»PubMed
- Moscicki AB, Flowers L, Huchko MJ, ym. Guidelines for Cervical Cancer Screening in Immunosuppressed Women Without HIV Infection. J Low Genit Tract Dis 2019;23(2):87-101 «PMID: 30907775»PubMed
- Madeleine MM, Finch JL, Lynch CF, ym. HPV-related cancers after solid organ transplantation in the United States. Am J Transplant 2013;13(12):3202-9 «PMID: 24119294»PubMed
- Wang Y, Brinch L, Jebsen P, ym. A clinical study of cervical dysplasia in long-term survivors of allogeneic stem cell transplantation. Biol Blood Marrow Transplant 2012;18(5):747-53 «PMID: 21963879»PubMed
- Shanis D, Anandi P, Grant C, ym. Risks factors and timing of genital human papillomavirus (HPV) infection in female stem cell transplant survivors: a longitudinal study. Bone Marrow Transplant 2018;53(1):78-83 «PMID: 29035398»PubMed
- Allegretti JR, Barnes EL, Cameron A. Are patients with inflammatory bowel disease on chronic immunosuppressive therapy at increased risk of cervical high-grade dysplasia/cancer? A meta-analysis. Inflamm Bowel Dis 2015;21(5):1089-97 «PMID: 25895005»PubMed
- Larish A, Long ME. Diagnosis and Management of Cervical Squamous Intraepithelial Lesions in Pregnancy and Postpartum. Obstet Gynecol 2024;144(3):328-338 «PMID: 38547493»PubMed
- Livmodercancer prevention Nationellt vårdprogram Version 4.1 2025-06-03
- Suomen Syöpärekisteri, FICAN (2024) Kohdunkaulan syövän seulonnan laatukäsikirja. Saatavilla: https://syoparekisteri.fi/assets/files/2024/04/Kohdunkaulan-syovan-seulonnan-laatukasikirja.pdf
- Nicholls EJ, McGowan CR, Miles S, ym. Provision of cervical screening for transmasculine patients: a review of clinical and programmatic guidelines. BMJ Sex Reprod Health 2023;49(2):118-128 «PMID: 36344235»PubMed
- Weyers S, Garland SM, Cruickshank M, ym. Cervical cancer prevention in transgender men: a review. BJOG 2021;128(5):822-826 «PMID: 32931650»PubMed
