Skitsofrenia

Keskeistä tässä suosituksessa

• Skitsofrenia kulku voidaan jäsentää vaihekäsityksen kautta, mikä voi auttaa hoidon suunnittelussa, sillä jokainen vaihe edellyttää erilaisia hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä.
• Kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja opastusta psykoosirelapsin varhaisoireiden tunnistamiseen suositellaan liitettäväksi hoitoon psykoosilääkehoidon lisäksi.
• Osittain toipuneille skitsofreniapotilaille tulisi varhaisessa vaiheessa järjestää heidän toiminta- ja työkykyään parantavaa ja ylläpitävää tuettua kuntoutus- ja työtoimintaa.
• Skitsofreniapotilaiden somaattista terveyttä suositellaan arvioitavan säännöllisesti ja terveyskäyttäytymistä tuettavan aktiivisesti.

Taudinkuva

• Skitsofrenia on vakava kehityksellinen mielenterveyden häiriö, jonka oirekuva ja taudinkulku ovat yksilöllisesti vaihtelevia.
• Skitsofrenia ilmenee erityisesti harhaluuloina, aistiharhoina, aloitekyvyttömyytenä, sosiaalisena vetäytymisenä sekä kognitiivisen toimintakyvyn laskuna.
• Skitsofreniapotilailla esiintyy myös ahdistus- ja mielialaoireita, unettomuutta sekä itsetuhoisuutta.

Diagnostiikka

• Skitsofrenian diagnosointi kuuluu psykiatrian tai nuorisopsykiatrian erikoislääkärille.
• Skitsofreniapotilaan tutkimukseen kuuluvat kliinisen tilan arvion lisäksi psykiatrisen komorbiditeetin, sosiaalisen tilanteen arviointi, neuropsykologinen tutkimus sekä somaattisen terveyden tutkimus.

Taudin vaiheet

• Psykoosin puhkeamista saattaa edeltää lievien psykoottistyyppisten oireiden värittämä vaihe (vaihe 1), jolloin tavoitteena on ehkäistä psykoosin puhkeaminen.
• Ensipsykoosin akuuttivaiheessa (vaihe 2) hoidon tavoitteena on psykoosioireiden tehokas vähentäminen ja toimintakyvyn palauttaminen.
• Mikäli potilaan toipuminen on epätäydellistä (vaihe 3), on tavoitteena edelleen vähentää oireita ja riskiä psykoosin uusiutumiseen.
• Potilaiden hoidossa, joilla psykoosivaihe on pitkäkestoinen (vaihe 4), korostuvat psykoosilääkehoidon tehostaminen ja toimintakykyä ylläpitävät psykososiaalisen kuntoutuksen muodot.

Hoito ja kuntoutus

• Skitsofrenian hoito perustuu pitkäjänteiseen, luottamukselliseen hoitosuhteeseen, jossa yhdistyvät lääkehoito ja psykososiaaliset kuntoutusmuodot.
• Psykoosilääkitys on olennainen osa skitsofrenian hoitoa «Psykoosilääkkeet ovat tehokkaita uusien psykoosivaiheiden estossa.»A ja tarpeen mukaan se voidaan toteuttaa pitkävaikutteisena injektiolääkityksenä «Pitkävaikutteinen psykoosilääkeinjektio vähentää uusiutuvia sairaalahoitojaksoja ja hoitojen epäonnistumisia.»A.
• Klotsapiini on ensisijainen lääke muulle lääkehoidolle resistentin skitsofrenian lääkehoidossa «Klotsapiini on muita psykoosilääkkeitä tehokkaampi lääkehoitoresistentin skitsofrenian hoidossa.»A, «Psykoosilääkkeet ovat tehokkaita skitsofrenian akuuttioireiston hoidossa. Klotsapiinin muita psykoosilääkkeitä parempaa tehoa lukuun ottamatta eri lääkeryhmien välillä ei ole suuria tehoeroja skitsofreniaa sairastavien potilaiden hoidossa.»A.
• Ensipsykoosin jälkeen skitsofreniapotilas on suositeltavaa ohjata 2–3 vuoden ajaksi tiiviimpään seurantaan ja monipuolista kuntoutusta sisältävään avohoitoon. 
• Koulutuksellinen terapia kuuluu jokaisen skitsofreniapotilaan hyvään hoitoon «Lyhytkestoinen koulutuksellinen terapia todennäköisesti parantaa lääkehoitomyöntyvyyttä ja vähentää psykoosin uusiutumisriskiä.»B, «Psykoedukatiiviset perheinterventiot vähentävät psykoosirelapsin ja uuden sairaalahoidon riskiä sekä parantavat lääkemyöntyvyyttä.»A, «Omaisten osallistuminen psykoedukaatioon vähentää omaisten kokemaa kuormitusta ja saattaa vähentää kaikenlaista oireilua, kielteisiä potilaasta huolehtimiseen liittyviä kokemuksia ja epäadekvaatteja tunneilmaisuja (expressed emotion).»A.
• Muiden psykososiaalisten hoitojen ja kuntoutuksen tarve tulee määritellä yksilöllisesti, ja erityisesti kognitiivista käyttäytymisterapiaa tulisi harkita psykoosipotilaiden kohdalla «Kognitiivinen lyhytterapia lievittää ilmeisesti skitsofrenian positiivisia oireita.»B, «Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) todennäköisesti saattaa parantaa lääkehoidosta huolimatta jatkuvien käskevien ääniharhojen kanssa selviytymistä.»C.
• Jokaisen skitsofreniapotilaan osalta tulisi selvittää ammatillisen kuntoutuksen ja tuetun työnteon mahdollisuus ja tukea aktiivisesti niiden toteuttamista «Yksilöllinen tuettu työllistyminen (Individual Placement and Support, IPS) parantaa työharjoittelua paremmin vaikeasta mielenterveyden häiriöstä, skitsofrenia mukaan luettuna, kärsivien potilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla.»A.
• Elintapaohjausta tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentämiseksi, liikunnan lisäämiseksi, ja painon hallitsemiseksi suositellaan kaikille skitsofreniapotilaille «Elintapainterventioista on hyötyä skitsofreniapotilaan painonhallinnassa.»A, «Liikunta ilmeisesti helpottaa skitsofreniaa sairastavien psykiatrisia oireita, parantaa kognitiota ja elämänlaatua.»B.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Raimo K. R. Salokangas (puheenjohtaja)

Lauri Tuominen

Hannu Koponen

Tanja Laukkala (Käypä hoito -toimittaja)

Olli Metso

Jorma Oksanen

Sami Pirkola

Asiantuntijat:

Annamari Tuulio-Henriksson

Saana Eskelinen

Työryhmä kiittää osastonylilääkäri Kari Raaskaa, HUS Psykiatria, asiantuntijakommenteista.